keskiviikko 19. tammikuuta 2011

HERKUTTELE HUOLETTA - GI-RUOKAA JUHLAHETKIIN


Nyt otetaan härkää sarvista kiinni ja paneudutaan siihen, mistä melkein kaikki puhuvat, mitä melkein kaikki yrittävät ja mitä moni jo tekee käytännössä eli vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ennen ’karppaamista’ puhuttiin vain rasvoista ja annoskoosta ja liikunnasta, mutta sitten tuli tämä GI-ruoka, jolla pyritään pitämään verensokeri mahdollisimman tasaisena koko ajan ilman ylös alas heilahtelevia sokeriarvoja. Suuret vaihtelut verensokerissahan saavat elimistön tuottamaan entistä enemmän insuliinihormonia, joka puolestaan edesauttaa rasvan kertymistä.

Sorruin aiheen tiimoilta houkuttelevaan Ola Lauritzsonin ja Ulrika Davidssonin kirjan Herkuttele huolella – GI-ruokaa juhlahetkiin (GI Gourmet – Viktminskning för dig som älskar god mat, WSOY 2011, suomennos Eija Kämäräinen). Kirjan kannessa poseeraavat kirjan tekijät, jotka ovat paitsi vähähiilihydraattisen ruokavalion todellisia asiantuntijoita, myös asiansa säteileviä malleja. Heiltä on ilmestynyt aiemmin 100 parasta GI-ruokaa ilman sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, 100 helppoa ja hyvää GI-ruokaa aktiiviseen elämänmenoon ja Karista kilot GI-ruoalla. Nyt siis vuorossa kerma kakun päältä eli GI-ruokia juhlahetkiin, joten tiedossa on kulinaarinen seikkailu, jolla loihdit terveellisen aterian yhtä hyvin 20 hengen noutopöytään kuin romanttisen illallisen ’vain meille kahdelle’. Ja kaikissa ohjeissa on käytetty pelkästään luomutuotteita!


Nyt liikutaan siis sillä alueella, josta minä tiedän tahtomattanikin paljon. Perheessämme nuorimmainen oli vilja-allerginen 16-vuotiaaksi ja me aikuiset noudatimme aivan samaa ruokavaliota kuin tyttäremme eli yksinkertaistettuna söimme pääosin kalaa, kanaa, mutta myös punaista lihaa, hedelmiä, vihanneksia ja ainoana poikkeuksena GI-suosituksiin perunaa ja riisiä. Käytin saostuksiin juustoja, joten kirjan Häränfileetä kantarellikastikkeen ja wokkivihannesten kera näytti ihan meidän perheen viikonloppuaterialta.  Siinä saostus on tehty sinihomejuustolla. Koska koulun keittiö ei ainakaan niihin aikoihin vielä kyennyt vastaamaan tällaisiin tarpeisiin edes välttävästi, meillä syötiin joka ilta todella kunnon ateria ja minä tunsinkin olevani päätoiminen gourmetkokki. Kaikkein ihmeellisintä oli tietysti, että me kaikki voimme hyvin, lapsi kasvoi ja kehittyi ilman viljoja ja me aikuiset olimme ihannepainoisia kaikki nuo vuodet, vaikka söimme runsaasti ja jälkiruokia unohtamatta.

Herkuttele huoletta kertoo meille, että kaikkia hiilareita ei tarvitse välttää, vaan vain niitä, joissa on korkea GI-arvo. Hitaita ovat esimerkiksi pavut ja linssit, speltti, tattari, täysjyväriisi, villiriisi, kauraryynit, pähkinät, hedelmät, marjat ja kasvikset. Ne pilkkoutuvat elimistössä hitaasti ja vaikuttavat verraten vähän verensokeriarvoihin. Ruisleipäkin on sallittu ja sen GI-arvo pienenee entisestään paahtamalla leipä. Ja koska kirjan ateriat on tarkoitettu elämän pieniin tai suuriin juhlahetkiin niin juomista puhuttaessa kuiva viinikin saa armon - kohtuudella.



Lauritzsonin ja Davidssonin kirjan ateriaesimerkit ovat juuri sitä ruokaa, jonka itse koen omimmaksi: On kuin olisin tullut kotiin. Kävin kirjan aterioita läpi hyvinkin tarkasti ja sain myös uusia ideoita herkullisiin viikonloppuihin. Olen siis armoton hyvän ruoan ystävä ja sikäli oli hauskaa lukea tämä lause:


Nyt seuraa suurenmoisia uutisia sinulle, joka haluat valmistaa ja syödä hyvää ruokaa: terveellisin on useimmiten myös herkullisinta!

Tämä on totuus, vaikka pastahammasta kolottaisi tai pizzaa tekisi mieli, niin tämä on totuus. Silti: Ei saa olla liian armoton itselleen. Jos oma paras resepti sisältää pastaa tai riisiä tai jotain muuta ei niin sopivaa, voi sitä joskus pudota vanhaan nautintoonsa kunhan muistaa, missä kulkee se tie, jolla et tunne syvää uupumusta, tie, jossa rasvanpolttosi on huipussaan ja tunnet itsesi energisemmäksi kuin koskaan. Ja tietenkin kaikkea tätä terveellisyyttä edesauttaa liikunta, joka on oiva rasvanpolton keino.



Herkuttele huoletta vain täydentää aikaisemmin tekemiäni kirjoja Mustikka, ruis ja rypsi sekä Suomalaiset marjat. Edellä mainitussakin tuodaan viljoista esille vahvimmin ruis ja lisäksi toisena kaura, joka on GI-arvoltaan hidas. Viime mainitussa painopiste ja arvostus asetetaan kotimaisiin marjoihimme, mikä ihan luonnollista lieneekin jo lähiruoka-ajattelun kannalta. Jos luette kirjan, hämmästytte, mikä aarre suomalaiset marjat ovat! Herkuttele huoletta on terveellisiä herkkuja juhlahetkiin, isoihin tai pieniin, joten on luonnollista, että tarveaineetkin ovat elämän pikkuluksusta.

Kirja on ihana! Alussa on Luksusaamiainen ja niitä onkin sitten monta, joita vaihdella. Sen jälkeen tarjotaan Romanttista kahdelle ja seuraavaksi lähdetkin Tyttöjen iltaan, jolloin tietenkin kotiisi tulevat pojat päivälliselle eli ollaan Poikaporukassa. Pojat nauttivat Vuohenjuustotäytteisiä parmankinkkunyyttejä, Salami-fetatäytteisiä broilerinfileitä sekä jälkiruoaksi Pähkinäistä brietorttua. Ai, että mitä tytöt söivät? Olinkin illan emäntä ja hiukan stressasi, kun tiesin odotusten olevan korkealla, mutta Samettinen simpukkakeitto, Sitruunainen salviabroileri ja välimerensalaatti sekä jälkiruokana Granaattiomenansiemenillä koristeltu sitruunapannacotta olivat menestys.


Kirjan kuvat ovat houkuttavat ja eri jaksojen luvut selkeät ja otsikot hurmaavasti kaunokirjoituksella, mikä tuo teokseen oman viehättävän säväyksensä. Vuorossa on Perheviikonloppu, Juhlapäivällinen kasviksista, Sesonkiherkkuja sekä Ruhtinaallinen piknik. Ja kaikki ateriat vaikuttavat niin täydellisesti Kaikkien Aistien Juhlalta, että voin suositella tätä kaikille herkkusuille, kaikille terveyttään vaaliville sekä heille, jotka nyt tuskailevat väsmysoireyhtymän ja jonkinasteisen ylipainon kierteessä. Tästä ei myöskään lahja ystävälle parane, sillä haluathan hänenkin voivan hyvin!

25 kommenttia:

  1. Sitruunapannacottaa granaattiomenan siemenillä, nam! Jo kuvakin näyttää herkulliselta!

    Ja olipa kiva tieto tuo, että paahtamalla ruisleipä olisi vielä parempaa GI-ruokaa!

    Taidan laittaa tämän varaukseen kirjastosta.

    VastaaPoista
  2. Susa, tätä kohden nyt käydään. Odotan niin kovasti kotimaisia luomukirsikkatomaatteja etten sanotuksi saa.

    Juu, kuvat valitsin omien himojeni perusteella...mietippä uutta parsaa...

    Ja paahdettu ruisleipähän on hyvää!

    Suosittelen, sillä sinullahan on vielä ruokablogikin, joten saisit vinkkejä ja muutenkin voisit esitellä kirjan kirjablogissasi. Minä en voi vain olla ilman ruokakirjoja;-)

    VastaaPoista
  3. Jos en olisi juuri syönyt kahta hummuksella ja persiljalla päällystettyä paahdettua täysjyväruisleipää ja saavillista maitokahvia, niin olisi voinut tulla nälkä... kirja vaikutta tutustumisen arvoiselta. Olenkin näiltä tekijöiltä joskus lukenut jonkun ruokakirjan, jossa oli helppoja arkirespetejä.

    Uskoisin, että tämäntyyppinen ruokavalio sopii kaikille, ikään, kokoon tai sukupuoleen katsomatta. Parasta on, että kaikki ravineeton höhhö jää pois, tosin vaarana joillekin saattaa olla se, että punaista lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita tulee syötyä liikaa.

    VastaaPoista
  4. Petriina, tajusin juuri, että tämä on elämäni ensimmäinen DIEETTIruokakirja;-)

    Minusta sinä olet syönyt lounaaksi ihan hyvin. Minun ongelma, on että panttaan koko päivän ja syön illalla ilmeisesti koko päivän edestä. Kovin monikaan, miehiä lukuunottamatta, ei ole ainakaan lähipiirissäni kauheasti punaisen lihan perään. Minä en ole yhtään pihvin perään - enää ja vain gulassi on se juttu, johon punaista lihaa laitan. Merenelävillä ja hedelmillä voisin elää, jos aamulla saisi sitten yhden kahvin ja jogurtin. Illalla pari hapankorppua ja vähän juustoa...

    Minusta tämä sopii kaikille, mutta ei ehkä ole maailman edullisin. Toisaalta, sen minkä nyt ruoan terveellisyydessä säästää, maksaa myöhemmin sairaskuluissa.

    VastaaPoista
  5. Loppiaisena tuli vuosi vhh:n aloittamisesta, ja pieniä (aika usein sallittujakin repsahduksia) lukuunottamatta on ruodussa pysytty. Tuo verensokerin heittely ei ole mielestäni saanut tarpeeksi huomiota, puhumattakaan siitä, että ihmisiä on vuosikymmeniä peloteltu ja syyllistetty rasvankäytöstä. Sokeri on se, joka varastoituu rasvaksi ja rasvoittaa maksan. Insuliinineritystä kiihoittavana se altistaa suomalaisten nykykiroukselle kakkostyypin diabetekselle. Ja se vilja muuttuu myös sokeriksi...
    Minä pääsin hirvittävistä tärinänälkäkohtauksista, syömisen jälkeisestä koomasta, turvotuksesta ja röyhtäilystä/piereskelystä. Muutamia kilojakin on kadonnut ja kroppa tiivistynyt. Liika proteiininsaanti on helposti vaarana, joten ruokavalio vaatii kunnon suunnittelua. Sienet ovat myös erinomaista karppiruokaa. Ja hyvää syötävää todella riittää ilman sitä perunaakin...

    VastaaPoista
  6. Minähän olen karpannut elokuusta saakka ja siitä on tainnut tulla jo melkein elämäntapa. Kaikkea hyvää voi valmistaa vaikka syökin niin,että välttää pahoja hiilareita,Paino on kuitenkin pudonnut tuskastuttavan hitaasti mun tapauksessa.Kuvat ovat niin nameja!

    VastaaPoista
  7. tai herkutella LCHF-ruokavaliolla, ei laihdutusta.
    Low Carb-High Fat

    VastaaPoista
  8. Pikkupaju, kiitos reippaasta ja panostetusta kommentistasi!

    Minä olen jo kauan ollut ihan hiljaa, kun joku on puhunut juusotjen rasvoista. Minä rakastan juustoja ja ennen kuolen kuin niistä luovun! Tohtori Antti Heikkiläkin sanoo, että rasvaton juusto on suorastaan naurettavaa, sillä juuston ominaisuushan on rasva ja vähärasvainen juusto on kuin kengänpohjaa söisi.

    Minulla ei vaikuta rasva, vaan juuri tuo sokeri. Aloitin nyt vuoden alussa ihmsikuurin itsellläni eli olen ihan ilman sokereita kolme kuukautta. Siis ei niitä paljon mainostamiani ihania Geishojakaan!

    Kerran ostin ihanan iltapuvun. Pakko ostaa pari numeroa liian pieni, koska muut oli myyty. Isoon juhlaan aikaa kolme kuukautta. Lopetin sokerit ja vähensin dramaattisesti vehnäjauhon saamista. Lisäsin hiukan liikuntaa ja kolmen kuukauden päästä syntyi uuusi minä. Se party oli elämäni ikimuistoisin monestakin syystä. Ja kaikki kiitos sen, että kuten sinä tajusin ihan itse tuon sokerijutun. Minä en ole kova lihan perään, mutta tietysti tuo proteiini voi jollekin olla ongelma. En tiedä.

    Ja minä siis rakastan sieniä! Olenhan julkaissut blogissani hoitotahtoni (My last will), jossa ilmoitan haluvani viimekseksi ateriakseni suppis- tai korvasienikeittoa ja sitten kalaa;-)

    Huomenna syön lounaaksi Blå Bandin pussikeittoa, sitä kantarellia, jossa lukee 'juhlavampi'. Pakko opetella syömän lounas. Yleensä en valmisruoista paljon perusta, mutta nyt kaikki on toisin.

    Jael, minä olen nyt ollut kolme vikkoa ilman yhtään sokeria. Luen tuoteselosteetkin! Vaaka ei ole hievahtanut kuin inan, mutta uskon että se taphtuu pian. Se on hyvä, jos tästä saa elämäntavan. En ole oikeasti dieettityyppiä elli tuota yhtä iltapukujuttua lasketa, mutta päätetty nyt, mikä päätetty. Jännittävä uusi kotelomekko odottaa jo ja muutenkin. Ihan vain siksi, että itsestään pitää huolehtia.

    Jael, nuo kuvat tovat sitä, mitä söisin ja kaikki kirjassa on minun mieleistä. Onneksi kohta helpottaa ja alkaa saamaan niitä kotimaisia luomukirsikkatomaatteja yms.

    Hannele, eikös toi ole aika sama juttu.

    VastaaPoista
  9. (kylmäs perunas vähemmän GI kuin lämpimäs..

    VastaaPoista
  10. GI ja LCHF ihan eri hommat, mut molemmat tehokkaita, kuulemma.

    VastaaPoista
  11. Hannele, suuskiitos tiedosta, sillä minulla on aivan taivaallinen perunasalaattiohje...

    VastaaPoista
  12. Hannele, voisithan kirjoittaa siitä sun blogiisi, niin tullaan sitä sitten lukemaan. Verrataan! Aina voi poimia rusinat pullasta;-)

    VastaaPoista
  13. LCHF ei "salli" mitään viljatuotteita, sopii jos vilja-allerginen)

    VastaaPoista
  14. Toivottavasti nyt kovin moni ei sitä ole. Se on rankka juttu, eikä tietääkseni yleistä aikuisilla. Keliakia on eri juttu ja siinä vähän eri ohjeetkin.

    VastaaPoista
  15. Meillä syötiin pari vuotta sitten vallan gluteenitonta, sillä miehelläni epäiltiin keliakiaa, mutta kun se ei sitä ollutkaan niin taas alkoi pullalla mässäily, ja nyt se näkyy.
    Olen vakaasti päättänyt kokeilla tuota hiilarihommaa, kävin jo paikallisessa kirjastossakin, mutta tänne tuli pitkä sähkökatkos, joten jätin kirjojen lainauksen toiseen kohtaan.
    Muistaisin ,että olen lainannut ko. kirjoittajien kirjoja joskus,
    mutta silloin ei vielä ollut muutoksen aika:)

    VastaaPoista
  16. Hanne, kaikkien gluuteenittomien vuosien jälkeen pullasta tulikin minun ongelmani! Ei se Geisha, vaan ´ne hemmetin hyvät pikku-Dallaspullat...Ne pitäisi lailla kieltää.

    Tämä elämänmuutos menee melkein kuin itsestään, kun alamme saamaan kotimaisia tomaatteja, kurkkua etc. En ole koskaan pitänyt mansikan mausta, mutta viime sunen helteillä söin luonaaksi vain manskoita! Ja illat puputin luomukirsikkatomaatteja. Grillissä kalaa, kanaa tai munakoisoa. Joskus patonkia hiukan salaatin kanssa.

    Hanne, mikseivät ne voi keksiä herkullisia pullia, jotka on tehty mistä tahansa muusta paitsi vehnäjauhosta. Gluteenittomat valmistuotteet eivät vieläkään maistu minulle, herkkusuulle. Siis ne leivonnaiset. Ja leipäkoneen, jolla meille tien leipää 16 vuotta ilman vehnä- tai ruisjauhoa, olen heittänyt jo ties minne ja enää en sitä aloita. Merillä oli ruis pahin! Nyt se on ohi. Suuri helpotus tyttärelle.

    Hanne, aloitetaan ihan kohta...Minä jo jätin kaikki sokerit pois. Hurjia hetkiä, jolloin mieleen tulee suklaa...

    VastaaPoista
  17. Voi kun olisi täällä kotona joku, joka laittaisi valmiit ruuat eteeni, kun tulen nälkäisenä 10 kilometrin sauvakävelyltä ja enkä jaksa ajatella glykeemisiä indeksejä.

    VastaaPoista
  18. Allu, tee joku valmis pitkä ruoka, jota voit lämmittää lenkiltä tultuasi. Olgan ollessa vielä kunnossa kiipeilimme saaren mäkisisissä maastoissa tunteja joka päivä ja sen jälkeen suihkuun ja syömään eli mulla ruoka odotti vain lämmitystä.

    Minulla lähtee tästä omalta kotikadulta ihana about 10 k lenkki pitkin saaremme rantapolkuja ja 17 kilometria tulee jos hiihdän saaren ympäri. En vain malta enää olla tunteja pois Olgan luota, mutta lisätunnit tulevat lumenluonnista, jolloin voin pitää koiruutta mukanani.

    Mistä nuudelit on tehty? Ajattelin laittaa viikonlopuksi sitä mun broilernuudelwokkia runsailla vihanneksilla. Se on helppo tehdä, hedelmäisen raikas kiitos appelsiinimehun ja vihanneksia voi lisätä ja nuudelia vähentää jos niin haluaa. Vaihtelen vihanneksia mielihalujen mukaan.

    Minäkin odotan, että joku alkaa tehdä minulle ruokaa. Nyt jo usein viikonlopuisin niin onkin;-)

    Allu, mun on pakko ajatella GI-asioita, sillä aion mahtua kiinapunaiseen juhlakimonooni, jonka yllättäen sain lahjaksi - Kiinasta!

    VastaaPoista
  19. Nuudelithan voi kai olla joko vehnää tai riisiä.

    VastaaPoista
  20. Voi ei! Luin aivan väärään aikaan tämän postauksen. Nälkä kurnii..Aivan upeita kuvia ja ohjeita. Nuudeleista...ne mokomat ovat kuten makaroni, vehnäjauhoa.. Hiilariton on toimiva tosiasia, MUTTA ei kannata odottaa nopeita muutoksia painossa ellei samalla lisää hiukan liikuntaa. Sen olen oppinut, että ateriaväli ei saa ylittää 3-4 tuntia tai muuten syömisen määrä ei pysy balanssissa. Onneksi emme ole tämän asian kanssa yksin :)

    VastaaPoista
  21. Allu, siinäpä se. Merihän ei voinut käyttää viljoja, mutta kylläkin riisiä. Siksi riisinuudelit kävivät hänelle. Alan jo unohtaa, miten vaikeaa moni asia oli ja etenkin kaupassa tavaroiden syynääminen ja Saksan reissua varten opettelin koko listan, mitä Meri saa syödä, sakksaksi. Se lista oli lyhempi kuin lista mitä hän ei saa syödä.

    Nette, itse olet sanonut, että nälkää näkemällä ei laihdu. Siinähän elimistö kiinnittää läskit vain tiukemmin kiinni.

    No jaa, tulihan sinulla se ateiavälikin. Minä yritän nyt tuota...tiedätkin että voin olla päivät syömättä, mutta ah!, illat;-)

    Nette, katso yllä, me söimme riisinuudeleita, nehän kävivät Merillekin.

    Olet oikeassa: Tässä emme ole yksin!!!

    VastaaPoista
  22. Miekin olen lueskellut tätä kirjaa ja tehnyt pari ruokaa näillä resepteillä. Olen ollut pitkään vehnäallerginen, josta olen alkanut parantumaan vitamiinikuurilla. Kävin lääkärissä tutkituttamassa vitamiinitasoni ja olin monessa suhteessa puutostilassa. Olen sairastanut pitkään ja vasta siirtymällä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon olen voittanut sekä reumatyyppisen selkäsairauden ja monet vatsasairaudet. Nyt näköjään myös allergiat ovat häviämässä.

    Mahtava että nostat tämän ruokavalion esiin!!

    VastaaPoista
  23. Hanna, uskon, että monet kärsivät tietämättään vitamiinin ja hivenaineiden puutoksista.

    Olen myös kuullut, että monilla vatsavaivat ovat häipyneen, kun he ovat lopettaneet vehnän nauttimisen.

    Hieno juttu, että löysit avun!

    Ja kiitos!

    VastaaPoista
  24. Ihania ruokakuvia, sinä osaat valita.
    Nyt on mentävä jääkaapilla käymään. :)

    VastaaPoista
  25. Unelma, tarkoitus onkin houkuttaa...terveelliseen syömiseen;-)

    Tiedän, että sinä syöt terveellisesti.

    VastaaPoista