Haluaisin vielä sanoa, että kuvassa keittiö, joka todella miellyttää. Siis vaikka olen aina sanonut, että minulle ei ikinä tule valkoista keittiötä, niin tämän kuvan nähdessäni muistin, miten Bessu aina muistuttaa minua: "Leena, never say never." Onneksi toteutimme avohyllyt. Siis tässä on kuitenkin niitä juttuja parikin, jotka minulla jäi toteuttamatta kun teimme valtaisan työlään remonttimme. Silmiinpistävin asia on katto. Meidän piti tehdä juuri tuollainen katto, mutta voimat loppuivat, sillä saunaosastoremontti odotti...Voit lukea meidän remonteistamme täällä ja täällä. Niissä oli sen verran komediaakin mukana, että juttuni löysin ainakin Suomelan nettisivuilta ja on näistä tehty yksi lehtijuttukin. Siis vanha roosa ja pinkki humalluttavat minut. Tilasin Ilonalta Sateenkaarentaa liikkeestä aivan hurmaavia pinkkejä astiapyyhkeitäkin ja yksi roikkuu esillä juuri kuten kuvassa.
Ja sitten muuta. Pysykää linjoilla, sillä sunnuntaina julistan arvonnan alkavaksi. Aika on kaksi viikkoa ja kyseessä on blogini 2-vuotisarvonta. Minä aloitin ystävänpäivänä 14.2.2009. Siis arvonnasta tarkemmin tulevana sunnuntaina.
Toivotan teille oikein lumoavaa viikonloppua ja kiitän kuluneesta viikosta♥
teidän
Leena Lumi
PS. Siis minulla on tapana laittaa joku perinteisempi viikonloppukuva, kuten nukkuva vauvakarhu tms. ja sitten soittaa jotain. Nyt on siitä outo juttu, että mielessäni pyörii vain yksi kuva ja se liittyy Pasi Ilmariin - taas! Eikun siis Harjukaupungin salakäytäviin. Jos kuva ja musiikki kohtaavat, voipi tulla vielä jotain, mutta tähän asti nyt näin.
kuva Sateenkaarentaa
Kyllä Pasi Ilmaria ja Harjukaupungin salakäytäviä voi aina pyörittää mielessään, en ollenkaan ihmettele. :)
VastaaPoistaIhana keittiö! Aika lailla omaan makuuni. Sovivasti rustiikkinen, maalainen ja moderni.
Lumiomena, niin...hän on ilmiö kuten kirjansakin;-)
VastaaPoistaNo kun tämä olisi ihan mun makuuni, paitsi jos lattia on parkettia tai laminaattia, niin sen pitää minulla olla laattaa. Siis voisin syödä tämän kuvan!
Kuvan keittiössä on paljon sellaista mitä itse ottaisin mieluusti omaan kotiini. Taitaisin kuitenkin mixata pikkaisen enemmän sekaan jotain joka poikkeaisi country home -tyylistä. Ihan vaan rikkoakseni idylliä. Näin ihanan keittiön edessä se kuulostaa miltei saivartelulta...
VastaaPoistaAnne, minä olen ollut country-home jo jonkin aikaa. Silti ymmärrän mitä tarkoitat. Sehän voi olla joku massivinen käsintehty savikulho, minä muuten hankin sellaisen ja nyt se on täynnä kynttilöitä, näyttää aika kivalta, tai sitten joku muu juttu, joka tuo sitä 'särmää'.
VastaaPoistaEt saivartele, et ollenkaan...kaikki huomioidaan.
Olen edelleen tosi kipeä, mutta koska lapsiperheessä ei kovin se lepo onnistu, surffailen mielen virkistykseksi blogeissa.
VastaaPoistaTuo keittiökuvassa oleva seinä on ihana, rakastan tuollaista suorastaan!
Ja kyllä, Pasi I. Jääskeläinen kirjansa kanssa on täälläkin tehnyt valtaisan vaikutuksen ;)
Muuten minullekin tuollainen keittiö, mutta lampun vaihtaisin... En ole kyllä mitään remontoimassa, paitsi kalenteriani.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Ihana tunnelma tuolla keittiössäsi. Aivan upeaa!!
VastaaPoistaMitä tuossa oikealla kulmassa on? utelee utelias...
Hieno keittiö...... nuo avohyllyt ei vaan oikeen olis mua....... ihanaa, mukavaa ja antoisaa viikonloppua sinne teille.
VastaaPoistaSusa, tohtori Leena Lumi tekee diagnoosia jo toisen kerran tänään: Blogit virkistävät sinua, joten aivan kohta olet jo iskussa;-)
VastaaPoistaNo, meillä oli ensin tuollainen seinä tarkoituksena, mutta tila ei ollut noin iso siinä. Sitten se Tarascon laatta vei järjen, kun se oli kuin käsin tehtyä ja yksikään maaliläikkä, joista yksi toisti meidän lattian laatan väriä, ei ollut samanalainen. Tuo kuva on kyllä huikea!
Pasi Ilmari on huumannut meidät tyystin - well...silleen mukavasti.
Birgitta, sinä et nyt tainnut lukea tekstiä...tämä on Ilonan kuva. Hänellä on sisustuspuoti. Siis upea on!
Leena, eikö vain!
VastaaPoistaKiitos samoin teille!
Ihana keittiö, mutta kyllä on teilläkin, voit kuvitella paljonko odotan huhti-toukokuun remonttia, kauhulla ja intohimolla sanoisin, inspiroivaa viikonloppua.
VastaaPoistaUnelmakeittiö, ottaisin. Kattokruunu vielä kruunaa kaiken, ja tuo katto.
VastaaPoistaPysytään linjoilla ja sunnuntaina tulen kurkkaamaan arvontaasi.
Kiitos Leena..muistutit minua oman blogini synttäreistä. Myöhstyin hieman, mut ei haittaa. haluan myös arpajaist..
VastaaPoistakaunis keittiä..
Halausin tehdä joskus keittiööni remontin, valkoista kyllä!
Sarppu, muista sitten ottaa siitä valmiista, uudesta keittiöstä blogiisi kuvia. Minä järjestän sitten sinulle yleisöä;-) Muista vinkata kun on valmista.
VastaaPoistaArvaa odotinko minä! Keittiö oli pieni ja minä olen aina halunnut ison pöydän ja avohyllyjä ja muutaman kaapiston lyijylasilla ja vetopajukoreja etc. Se seinä, missä on eniten countrya ei ikinä onnistu minulla kuvissa. Ei voi mitään. Ne pajukorit tuovat mahtavaa tunelmaa ja ovat ihan toimivat.
Mun on ihan pakko meilata sulle vielä. Vastaa sitten kun ehdit/jaksat.
Kiitos samoin, Sarppu!
Soolis, minustakin on tullut ihan kattokruunuhulle. Kuvittele, Lumimies ei ymmärrä kun haluun makkariin kruunun! Miehiltä puuttuu kyllä jokin osa päästä. Juu, ollaan linjoilla. Huomenna pieni breikki, mutta ei mitään sen enempää.
Ihana on Ilonan keittiö.Muuttaisin oitis.
VastaaPoistaEilen juuri kerroin miehelleni, että haluaisin isomman keittiön. Hänen mielestään keittiömme on sopivan kokoinen, eli se tällä kertaa siitä.
Kiitos linkityksestäsi, toi arvontaan osallistujia:)
Odotan sunnuntaita ja arvontaasi:)
-Hanne-
Hanne, kävin juuri onnittelemassa. Katson samalla sun muitakin, kun en ole ehtinyt. Laitan myös sähköpostia...
VastaaPoistaTämä on lumoava keittiö!
Hanne, eikö vain. Siis on asioita, joita miehet eivät voi tajuta. Jos niile sanoo lime, ei ne tajuu, että se on väri etc. Me saatiin remontilla keittiöstä toimiva ja isompi. Nyt mahtuu kunnon ruokapöytä, mikä taas teki olkkarin ison ruokapöydän hieman turhaksi...
Ole hyvä vain! Minä tykkään linkittää mun lukijoita.
Kannattaa odottaakin, sillä aion leipoa karpalokakun, johon tulee kaksi kynttilää!
Minustakin keittiö on kaunis. Olisin halunnut kovasti rustiikkisen maalaiskeittiön, mutta miestäkin piti kuunnella ja ottaa myös huomioon tämä muu talo kaikkineen. Keittiö kun on yhtä tilaa olohuoneen ja eteisaulan kanssa. No, valkoiset kaapit meillä on ja avohyllyjä. :)
VastaaPoistaMeillä on muuten välitilassa tapettia, samaa kuin olohuoneen yhdessä seinässä (isokuvioista, ruskeaa ja turkoosia). Se vain lakattiin moneen kertaan päälle ja tosi hyvin on kestänyt. Pidän siitä ratkaisusta kyllä. On vähän erilainen ja luo mukavaa jatkuvuutta viereiseen olohuoneeseen.
Ihanaista viikonloppua ihaNaiselle!
Karoliina
Meilläkin keittiö on osittain yhtä tilaa eteiseen ja okkariin, mutta vain osittain.
VastaaPoistaSiis turkoosin ja ruskean liitto on taivaassa siunattu! Siinä on minun suosikkiväriyhdistelmä. Voin kuvitella välitilanne kauneuden.
Minä pelkäsin valkoisia kaappeja ja kun seinätkin ovat jo valkoiset...Mutta tuo Ilonan kuva jää kyllä nyt uniini. Ja avohyllyt ovat kätevät!
Karoliina, kiitos samoin toiselle ihaNaiselle!
Ps. Harjukaupungin salakäytävät edistyy hitaasti, mutta erittäin vahvasti. Kiehtova kirja.
VastaaPoistaSoolis, ei se Olli Suominen mihinkään karkaa. Hän vain humauttelee eroottisesti sitä sateenvarjoaan uoputuneena omiin nuoruusmuistoihinsa. Hän odotta sinua. Ja houkuttelee minua sillä kuvalla,joka ei oiken sovi tämän kaiken jatkoksi;-) Preerialta alkaa nousta tuuli...sen tuoksu on lunta, savua ja sitten jotain muuta...Rhettin sikari!
VastaaPoistaHelena, mihin sinä jäit...Sorry! Oikein mukavaa viikonloppua Sinulle♥
VastaaPoistaAila, yksi serkuistani teki aivan valkoisen keittiön ja minä en 'syttynyt'. En ole myöskään saa mitään erikoisia kicksejä keittiön kaappien ovien pyyhkimisestä, joten...siksi poronjäkälänvihreä ja meillähän seinät ovat valkoiset. Silti: Tämä Ilonan kuva kulkee nyt mukana unelmissani!
VastaaPoistaKerro ihmeessä blogissasi lukemistasi kirjoista juuri omalla tavallasi. Sementtipuutarha olisi ehkä pitänyt lukea nuorempana, mutta minä luin McEwania vähän nurinpäin, joten...silti olin hämmästynyt, miten hänen JO hänen esikoisteoksensa voi olla näin oivaltava.
Lumimies lukee nyt Ikuista rakkautta.
Kiitos samoin, Aila! Huomenna avaan blogini 2-vuotisarvonnan. Pysy linjoilla!