Jokainen kuukausi on ystäväin mut....

 "Jokainen kuukausi on ystäväin mut omenakuuta mä eniten rakastan." (L.M. Montgomery)

Omenapuut tuottavat runsasta satoa ja siitä on hyvä tehdä omenasosetta helpolla tavalla. Tämä löytyy blogistani muualtakin, mutta ehkä joku ei ole huomannut.

Jos sinulla on nyt omenoita, niin kaikki tulee herkullisesti käytetyksi, mitä jää tuoreena syömisen yli, kun valmistat kanelista ja vaniljaista omenasosetta. Tarjoilen tässä ohjeen, jonka mukaan soseen valmistus on helppoa. Tosin olen melkein maaninen omenasoseen valmistaja, joten joitakin viikkoja meillä ollaan soseessa kirjaimellisesti: Kun saan satsin tehtyä, aloitan heti kohta uuden...Onneksi on kaksi pakastinta. Tästä soseesta on ollut kiinnostunut jo 11 975 henkilöä/2024!!!

Tarvitset: pihapuiden omenoita, pudokkaatkin käyvät, sitruunamehua ja tilkan vettä, 3-5 kanelitankoa, sokeria ja vaniljasokeria tai vaniljatangon tai kaksi. Jouluiseen kirsikkalikööriinkin käytän kaneli- ja vaniljatankoja.

Voit kuoria omenat, jos haluat. Lisään hiukan kypsennysaikaa. Leikkaa sitten omenoista lohkoja, jotka laitat uuninkestävään suureen kattilaan. Kattilan pohjalle ensin tilkka vettä. Purista välillä omenalohkoille sitruunamehua  estämään niiden tummuminen. Laita sekaan myös kaneli- ja vaniljatangot. Kypsennä omenoita kannella peitettynä uunissa 175 asteessa noin pari tuntia tai hiukan yli. Hämmennä välillä. Poista sitten kaneli- ja vaniljatangot. Soseuta pehmeät omenat vispilällä. Lisää valmiiseen soseeseen sokeria oman maun mukaan, lisää myös aitoa vaniljasokeria. Soseen voi pakastaa. Lisään jokaiseen pakastusrasiaan käyttämäsi vanilja- ja kanelitangot, sillä pidän kanelin ja omenan herkullisesta makuyhdistelmästä. Paljon keittiössä viihtyvä ystäväni antoi vinkin, että pikkuripaus inkivääriä antaa pikantin säväyksen.

Sosetta voi sitten käyttää miten mielii. Leivonnaisiin tai lettujen ja pannukakun kanssa, puuroon omenasilmäksi, jogurttiin, mihin ikinä keksii sitä halutakaan.

Lahjavinkki: Laita kaunis lasipurkki täyteen omenasosetta ja pari kanelitankoa soseen joukkoon. Siinäpä himoittu herkku!

Näistä lumotuista kukista alkoi sose, jota voi käyttää monella tapaa. Lajikkeemme on keltakanelia. Casperille istuttamamme Valkea kuulas on liian mieto meidän mielestämme. Ne syödään jo varhain suoraan puusta. Onko mitään kuin on omenankukkien valkea vaahto ja niiden aistillinen, pakenevan hento tuoksu

.

Tässä omenapiirakka, jota minäkin teen, vaikka en ole kovin innokas leipomaan. Onnistuu aina ja maistuu herkulta vanhanajan vaniljakastikkeen kera. Voi myös lämmittää ja ja laittaa päälle vaniljajäätelön siivuja. Mieleen tulee eittämättä Apfelstrudel mit Vanille Eis und Sahne.Omenapiirakan ohje täällä

Kohta taas pakkaamme. Eka pysäkki on nyt Ikeassa ja siitä sitten kohti merta.

Olen kuin vihikoira eli haistan meren kutsun jo autosta noustessa.

Matkalla kohtaamme varmaan monia lintuja valmistautumassa pitkään matkaan kohti etelää.

Nyt soseen tekoon!

Leena Lumi

Tilhi- ja kurkikuvat lankoni Pekka Mäkisen