Señor Peregrino kertoo tarinoiden voimasta muuttaa elämäämme. Tarinat ovat hyvin parantavia sekä terapeuttisia, vertaa myös psykoterapeutin työtä tekevä Samartin.
Ja jutussa kerrotaan, että vaikka Yhdysvaltain latinokulttuuri saattaa tuntua suomalaiselle kaukaiselta, kirjailija Cecilia Samartin on osoittanut, että yhteys löytyy. Samartinin romaani Señor Peregrino (Bazar Kustannus) kipusi alkuvuodesta Mitä Suomi lukee -listan kuudennelle sijalle!
Myös esimerkiksi Norjassa Samartinin kirjoja on myyty yli 400 000 kappaletta.
Sain vinkin tähän kirjaan täältä
Kirjailija korostaa, että hänen romaaninsa keskiössä on Amerikan latinokulttuurin tietty piirre:
Latinoperinteessä on ajatus, jonka mukaan olet vahvempi, kun uskallat luottaa toiseen. Nykyään pidetään menestyjänä ihmistä, joka selvityy omillaan, jättää merkkinsä maailmaan yksin. Me latinot kuitenkin uskomme keskinäiseen riippuvuuteen.
Tällä postauksella haluan nyt painottaa, että minun joulutoivomukseni lukijoilleni on: Lukeaa Señor Peregrino! My Xmas wish is: Read Señor Peregrino!
Ja Cecilia Samartin on takulla hurjan rakastettava♥ Hän on jo facebook-kaverini, mutta kirjamessuille pääsin vasta lauantaina....On the other hand I know: I'll meet Cecilia someday, somehow, somewhere...
Señor Peregrino
Tämä kirja on kiehtonut minut jo tovin ihan vain pelkän ihanan kantensa ansiosta :) Olen nähnyt sen vilauksilta eri yhteyksissä tietämättä sen tarkemmin kirjan sisällöstä edes, ja ajatellut, että tuo minun pitää lukea. Kirjassa täytyy olla siis jotain taikaa ja kun nyt luen kirjoituksestasi, että sinunkin stressiolosi katosi kirjan lukemisen myötä, en siis voi olla väärässä ;)
VastaaPoistaSusa, hanki tämä ensitilassa. Olisit voinut lukea tätä vaikka sillä sun 'kovalla' viikolla.
VastaaPoistaMinä uskon, että tämän kirjan lukemiselle ei loppua tule!
Minä ostin Rouva Agathen rakkauden itselleni joulupakettiin ja luen sen vain itselleni. Se on niinku sun ja Lumiomenan lahja mulle. Ja kehoitus lukea tämä kirja on minun lahjani sinulle sekä Lumiomenalle. Tai teidän lahja on lukea tämä kirja. Suosittelen!
Onpas ajankohtainen kirja näin pohjoismaisen kirjastoviikon kunniaksi, vaikka ei ehkä äkkinäiseltään uskoisi.
VastaaPoistaTarinat , luottamus ja yhteisöllisyys. Siinähän niitä elementtejä, ihan niinkuin olis kalastajakylästämme. Täällä jokaiselle on paikka, kaikki ovat tärkeitä ja tarinoissa on viisautemme.
Perjantaina kokoonnumme yhteen sammutamme valot, sytytämme kynttilät ja luemme ääneen.
Syömme ruispuuroa. Iltahämärässä sitä ennenkin luettiin.
Aion toteuttaa tämän neuvosi ja lukea tämän kirjan joululomalla, kun kaikki opiskelustressit saavat väistyä. Haluan voimaannuttavan kokemuksen myös. :)
VastaaPoistaAvletto, siinä upea kolmiyhteisyys: tarinat, luottamus ja yhteisöllisyys. Tosin olen pohtinut, miten minun erokkakauteni sopivat kolminaisuuden viimeiseen kohtaan, mutta kai aina on paikka, jonne mennä olemaan yksin.Tämän olen aina liittänyt Atlantin valtameren rannalle Irlantiin, Galwayhin, jonne kerran jo melkein muutimme. Sinne jäi osa sydäntäni! Lue minun mielikseni Regina McBriden kirja Ennen sarastusta.
VastaaPoistaSun kuvailusi aiheuttaa minulle kaipuuta ja etenkään ruispuuroa et olisi saanut mainita;-) Nimenomaan tarinat elävän tulen ääressä. Oi, toivottavasti Luoja tai joku suo minulle mahdollisuuden kokea vielä sekä Galwayn rannat että joku norjalainen, suolatuulten puskema kylä. Ja se valassafari!
Tomomi, kun palaat joululomalta, kaikki kysyvät: Mitä ihmeellistä sinulle on tapahtunut, sillä sinähän säteilet!
Tämäkin aarre on jäänyt lukematta. Vaikuttaa jälleen kerran mielenkiintoiselta ja tutustumisen arvoiselta kirjalta. Ja on niin tätä meidän jokapäiväistä elämää täällä. Laman myötä latinoiden määrä on ilmiselvästi vähentynyt katukuvassa. Mietin myös sitä kuinka paljon esim. meksikolaiset ja kuubalaiset maahanmuuttaja sitten pitävät yhtä.
VastaaPoistaOtan tämän lahjavinkin vastaan. :) Olen jo pitkään pyöritellyt Samartinin kirjaa käsissäni ja koska sydämeni sykkii Latinalaisen Amerikan(kin) kertojille, tiedän pitäväni tästä.
VastaaPoistaJohanna, et tiedäkään, kuinka kiinnostunut olen myös paitsi USAn politiikasta ja siitä mitä siellä nyt tällä rintamalla tapahtuu, myös ihan teidän arjesta alueella, joka on alunperin ollut latinojen maata. Senhän täytyy näkyä ja tuntua kaikessa. Eikö espanja olekin jo valtakieli? Kirjoitappa näistä blogissasi, jos jaksat/haluat/kiinnostaa.
VastaaPoistaLumiomena, arvelinkin ettet raaski tästä 'lahjasta' kieltäytä;-) Mutta huomasithan, en edes tohtinut toivoa, että tekisit tästä arvostelun. Tosin olisihan sekin Samartinille mainosta, mutta minä en tee Rouva Agathen rakkaudesta. Käärin kirjan ihan itselleni kauniiseen pakettiin... Yksi ihan Oma Joululahjakirja pitää olla!
Leena: Totta, jotkut kirjat on hyvä jättää ihan omiksi. Itse tiedän sitten, kun SE kirja tulee kohdalleni. Siksi en osaa sanoa, teenko Samartinista vaiko en. :)
VastaaPoistaLumiomena, ei kannata ilmoittaa etukäteen. Olen huomannut, että kun teen jonkun ilmoituksen,että nyt tulossa sitä ja sitä, kaikki meneekin ihan toisin. Siis on kivampi toimia ilman valjaita/kahleita vain leijua tuulen ja tunteiden virrassa sekä oma jaksamisen virrassa.
VastaaPoistaMinä varmaankin pitäisin tuosta kirjasta! Etelä-Amerikassa asuneena pidän melkein kaikesta sieltä tulleesta...
VastaaPoistaJael, sinä rakastaisit tätä!
VastaaPoistaLuen todella vähän latinalais-amerikkalaisia kirjailijoita, joten taidan nyt tutustua sinuun, kun näin kehut ja kehoitat! Joten joululahjalistalle, omalle siis. Ei niitä kukaan muu mulle osta kuin itse... Nyt on luvun alla Tuntemattoman miehen elämä by Andrei Makine.
VastaaPoistaHelena, kiva kun haluat tutustua minuun;-)Kiitos, että annat minulle joululahjan ja luet tämän Samartinin.
VastaaPoistaItse minäkin paketoin itselleni joulukirjat ja sitten kirjoitan korttiin, että 'Joulun Taikaa Leenalle toivottaa Välikaton Feetu!'
Minulla oli jo tuo Andrei Makisen Ranskalainen testamentti kirjastosta suvella lukua varten, mutta moniviikkoiset helteet yhdistettynä Aikamatkustajan vaimoon, joka oli hyvä, mutta ei nopealukuinen, estivät aikeeni tutustua Makiseen. Joku toinen kerta sitten. Tomorrow is another day!
Totean edelleen, että kiva kun pidit tästä. Jotenkin kirjaa aikoinaan lukiessani tuli sellainen olo, että sinä juuri voisit tykätä, en tiedä miksi. Tässä on samalla ajatusta ja pohdittavaa vähän ehkä Coelho -henkeen, mutta ilman sitä "tekofilosofiaa", jos nyt sillä nimellä kehtaa Coelhon ideologiaa kutsua. Ja sitten tämä oli kumminkin samalla seikkailukertomus ja useita elämäntarinoita punottuna toisiinsa...
VastaaPoistaAhmu, sinultako tämän vinkin sain! Olen kyselyt usein perään, että 'kuka kumma antoi tämän ja tämän vinkin', mutta ilmoittautuneita ei ole tullut. Täytyisi vielä ottaa käyttöön vihko, johon laittaisi kirjan tiedot ja sitten vielä vihjeen antajan. Ties vaikka syntyisi vihjepalkkiosysteemi;-) Nykyään laitan vain 'pitäisi lukea' muitutukset post it-lapuille ja niitä on siellä sun täällä.
VastaaPoistaTämä Coelhohan me ollaan jo isosti puitu ja päädyttiin juuri tuohon 'tekofilosofiaan'. Aivan tunnen nyt kuinka erään kustantamon M. puristaa minua kurkusta, mutta sille ei voi mitään, että olen Coelhosta täysin samaa mieltä kuin suurin osa kirjabloggaajista. Minä kuitenkin pidin kovasti Portobellon noidasta ja Veronicasta ja sitten vielä yhdestä...mikä se oli...ei ainakaan Alkemisti. Ja Bridan kansi on todella kaunis!
Ahmu, Samartinilla on kertojan lahja, se on hiukan eri kuin vain olla lahjakas kirjoittaja. Suuri kiitos Ahmu sinulle Samartin-vinkistä♥
Joo, muistaakseni vinkkasin, mutta varmaan joku muukin on kehunut sinulle tätä. Sen verran kiehtova kirja se on :)
VastaaPoistaMillaisiako kirjoja minä teen, mikä on genreni? Olen joskus pohtinut itsekin, että olenko tosi tosi pinnallenin lukija, kun tartun niin helposti ja mielelläni kaikenmoisiin romanttisiin seikkailukertomuksiin: en siis missään nimessä tykkää kioskihömpästä tai perus romanttisesta kirjallisuudesta, mutta rakastan kaikkea menneeseen aikaan sijoittuvaa historiallista kirjallisuutta, jossa on hyvä juoni, paljon tunnetta(siis myös muuta toki kuin rakkautta) ja hahmoja, joihin voi samaistua. Esimerkkinä suosikeistani esim. Waltarin Sinuhe, Follettin Taivaan pilarti, Gabaldonin Muukalainen, Montgomeryn Sininen linna, Dumasin Monte Criston kreivi (se lyhentämätön painos toki), Untinen-Auelin Luolakarhunklaani & muut jatko-osat, ja kaikki sen sellainen.
Minun lukumieltymyksiin on vaikuttanut ihan hirvittävästi se, että isäni on joskus lapsuudessani lukenut minulle valtavasti hurjia seikkailukertomuksia ja historiikkejä -tyyliin kansojen historiaa, ja olen jotenkin uponnut siihen menneeseen maailmaan. Ja sitten vielä kriteerinä on myös kirjojen paksuus: ohuita kirjoja on tylsä lukea kun ne loppuvat liian pian!!
Huh. Tämä oli aika tyhjentävä vuodatus!
Ahmu, linkitin nyt sinut!
VastaaPoistaMinä olen lukenut kaikki Waltarin kirjat ja Sinuhen edellissuvena uudestaankin. Myös Dumasin Monte Criston kreivi oli nuoruuteni suosikkeja. Nyt ostin Sinisen linnan ja odotan aikaa, milloin ehdin sen lukea.
Kommentoisin mielelläni enemmänkin sinulle, mutta en ole kuullutkaan suurimmasta osaa niistä kirjoista, joita teet;-) Erilaisuus on rikkautta, joten annetaan kaikkien kukkien kukkia ja kohtaammehan me aina silloin tällöin huimasti: Geraldine Brooksin Kirjan kansa ja Cecilia Samartinin Señor Peregrino! Kiitos♥
Toivotaan, että ehdit lukea Sinisen linnan ja pidät siitä, minä suorastaan rakastan ;)
VastaaPoistaJa eiköhän meillä näitä yhteisiä suosikkejakin kerry, minulla on nyt marraskuussa ollut lukeminen niin hidasta kun Nanowrimo riistää oman aikansa... Eli melkein kaiken ajan, mitä työnteolta ja hevosen hoitamiselta jää jäljelle!
I'm delighted you enjoyed "Senor Peregrino"! Next time I am in Finland I do hope I can thank you in person for including my book in your lovely blog. "Nora and Alicia" will be published in just a few days, so perhaps it will be sooner than we think! :)
VastaaPoistaHi You!
VastaaPoistaI'm just writing about Nora & Alicia, just this hour!, but I cannot publish it before Tuesday.
Thank You for the beautiful stories, for both of them.
I'm living in the island in the Middle of Finland, so it's not very easy to me stay in Helsinki many days. But: After our lovely, old dog I promise to stay so long, we'll meet♥
Leena