MUURATSALON SAARELTA TÄNÄÄN
Lähdin kuvaaman joutsenia, mutta ne olivat jo lähdössä pois ja sitten lopulta ne nousivatkin lentoon ja vilkutin hyvästit kevääseen.
Sitten muistin jääurut. Ne eivät soineet, sillä oli niin tyventä, mutta soittepelit olivat jo syntymässä.
Ja kaislikko oli kaunis kuin mikä!
Marraskuu on inspiroiva, taiteellinen kuukausi!
Marraskuu on inspiroiva, kun se muuttuu talviseksi :) Hienoja kuvia!
VastaaPoistaTuure, Sinä Hovikuvaajani, jos kehut mun töitä, en saa koko yönä unta;-)
VastaaPoistaNimenomaan: Kun marraskuu muuttuu talveksi, olemme lumen valossa♥
Joko se pinkki on käytössä? Minusta marraskuulle sopii paremmin (pohjois)saamenkielinen nimi skábmamánnu eli kaamoskuu. Vaikka tämä marras, marto on tarpeen, jotta taas aikanaan tulee kevät - ja sitä ennen talvi ja lumi!
VastaaPoistaKauniita kuvia. Järvien jäätymistä en ole kokenut vuosikausiin. Se onkin sitten joskus taas ihan uusi kokemus.
VastaaPoistaHelena, se pinkki on käytössä, mutta en osaa sitä aina käyttää. yhtenä päivänä kiipesin jyrkälle kivelle ja ihmettelin, kun se ei antanut ottaa kuvia. Liukastellen soitin sieltä Supportilleni, että 'mitä ihmeen säätöjä olet laittanut mun kameraan?' No, siinä oli päällä videokuvuas ja samalla nauhoitus, josta oli sitten kiva kuunnella omaa kiukkuaaan;-)Minä halusin peruskameran, mutta nyt ne änkeevät yhtenn laitteeseen asioita, joita joku ei ehkä käytä koskaan!
VastaaPoistaOlen alkanut pitään marraskuu sanasta, vaikka se pitää sisällään sen kuoleman: "Maa martona makaa..." Marras on pirteä sana ja siinä soviat vahvat ärrät. Nyt on jo aika kylmä ja meille jäi siitä isosta lumisateesta maa valkoiseksi jo.
Johanna, onko sinulla joku vesi siinä lähellä? Meri? Joki?
Kuvissa näkyy marraskuun lumo ja talven hiipiminen liki.
VastaaPoistaOletko keväällä jäiden sulamisen aikaan kuunnellut "jäiden soittoa"? Se on minulle jokakeväinen ja aina yhtä lumoava tapahtuma, istun ihan hiljaa rantapenkalla kuuntelemassa ja katselemassa miten tuhannet jäähileet, kuin kristallikruunun helmet, saavat aaltojen loiskeesta musiikkinsa hajoten sitten sulavedeksi pikkuhiljaa. Vauh!
Anja, sen sadasti olen kuunnellut jääurkuja. Mutta eivätkö ne soi myös syksyllä, kun se jää alkaa tulla kaislan ympärille, tehdä sitä rengasta, jos silloin on pieni tuulen viri. Juuri Lumimiehen kanssa keskusteltiin aiheesta ja me muistamme että keväällä sekä syksyllä. Varma en ole enää mistään, sillä liika lukeminen vie likelle täydellistä unohdusta, vaikka Waltari muuta lupasi. Se on ihanaa musiikkia! Se jään soitto.
VastaaPoistaNiin kaunista että olen sanaton.
VastaaPoistaKiitos.
Voi, meillä ei täällä ole mitään sellaista järveä, jossa olisi joutsenia,harmi, olisi kiva käydä uimassa ja ihailla näitä kauniita lintuja samalla...Eikös niistä joutsenista jotkut saata jäädä myös Suomeen talvehtimaan..?
VastaaPoistaJääkukat on aina ihania.
Mukavaa viikon jatkoa.
Maria, tähän eivät sanat riitäkkään. Kiitos!
VastaaPoistaTuija, kaunista on kovin, mutta silti vieläkin on joskus ikävä merta. Minulla on olohuoneen seinällä valokuva, jonka on ottanut sisareni mies Pekka Mäkinen, ammattikuvaaja. Siinä kuvassa joutsen yritti jäädä länsirannikolle talvehtimaan ja oli jo melkien jäätynyt kiinni, kun pelastuslaitos tuli hätistämään lentoon. Pekka kuvasi niin, että näkyy vain linnun nousu. Kuva on todella upea. Siis en kovasti usko joutsenten pärjäämiseen, mutta varma en ole. Harjukaupungissamme on sulvavesikohta, jossa sorisa ruokitaan yli talven, näin pärjäävät nämä pienemmät.
Jääkukat ovt luonnon tiadetta parhaasta päästä.
Kiitos samoin sinulle, Tuija!
Kauniit kuvat, aivan ihanat!
VastaaPoistaKävin jo eilen ihailemassa näitä kuviasi mutta silloin en ehtinyt jättää kommenttia.
Kyllä tällainen pakkaspäivä on kaunis!
Susanne, niin olivat lumoavat sinunkin kuvasi. Saadaan olla onnellisia asumisesta näin liki luontoa.
VastaaPoistaNytkin on hurmaava päivä! Mukavaa viikon jatkoa, Susanne♥
Ihanaa kun teillä on joutsenia siellä lähellä. Ja tuo kaislikkokuvasi on upea =)
VastaaPoistaBirgitta, mulla on vielä jemmassa monta kuvaa tältä reissulta ja tänään tein kovassa viimassa toisen eri rannalle.
VastaaPoista(Mun ongelma on sun Tunteita nainen...Tarvitsisin tunteja kolmeen runokirjaan, mutta niitä nyt ei ole. Sehän huutaa jotain, minkä melkein muistan...)
Leena - katso tämä:
VastaaPoistahttp://www.nzwide.com/swanlake.htm
:-)
S., olen jo menossa...sinne joutsenten luo.
VastaaPoistaS., huimaa! Siinä on ollut tosi rankka koulutus takana. Merikin tanssi klassista balettia, mutta sitten...halusin 'ohjailla' häntä jazztanssiin ja onnistuin. Klassinen baletti on kova laji. Joskus liiankin.
VastaaPoistaOikeista joutsenista: Meidän mökkirantaan meren lahdella tuli joka kevät 31 joutsenta. Yhtä pidettiin vähän erillään, leskeä. Joutsenethan ovat ikiuskollisia, yksiavioisia. Minä hyvin nuorena tyhmyyksissäni niitä syöttelin ja niistä tuli vähän liiankin kesyjä...Kävelivät pitkin pihaa, tulivat terassille kun istuttiin grillaamassa etc. Eivät tietenkään koskaan kaikki yhtä aikaa;-)
Ihanaa katsottavaa tuo sirkusbaletti, mutta käy sääliksi tyttöjä, jotka on treenattu tuollaiseen kuntoon niin nuoresta. Iän mukaan varmaan tulee selkäranka ym ongelmia.
VastaaPoistaToivottavasti joutsenet ei silloin jääneet pullajoutseniksi ja älysivät muuttoaikana lähteä!
S., olen nähnyt tv-ohjelman tuosta koulutuksesta ja oli pakko lähteä pois. Teki ihan pahaa.
VastaaPoistaEivät jäneet meidän joutsenet. Ne taisivat olla viisaita konkareita. Katso yllä, mitä vastaan Tuijalle. Tällaista sattuu länsirannikolla harva se syystalvi.
No hyvä että olivat viisaita!
VastaaPoistaOn varmasti upea tuo mainitsemasi kuva!
S., niin,se on upea, mutta pieni. Voisin joskus yrittää kuvata sen. Jos se lasi olisi heijastelematta...
VastaaPoistaVoi miten upeita kuvia olet ottanut kotisaaren rakkailta rannoilta. Pian jääurut soittaa kaipauksen ja tulevaisuuden säveliä tai lohtumusiikkia suruun. Upeita teoksia!
VastaaPoistaAnne, näkisitpä kaikki, mitä olen ottanut. Taitaa olla joulukorttimateriaalia koko loppuelämäksi. Tämä marraskuu on pala taivasta♥
VastaaPoistaOih <3 voin vain kuvitella. Kaunista on ollut, minä meinaan välillä vähän pudota marraskuuhun. Mutta kyllä se tästä.
VastaaPoistaAnne, et putoa! Täällä minä tuikin niin, että sukain siellä häikii;-)
VastaaPoista