Ja kuka määrittää cinemaattisuuden? Pasi Ilmari Jääskeläinen, joka kertoo loistavassa kirjassaan Harjukaupungin salakäytävät meille, miten elämyksellistä meidän kaupungissamme voikaan olla, kunhan sen ensin vain oivaltaa. Minä olen tarjonnut Pasi Ilmarin teille täällä
Ei minun pitänyt häntä tavata ollenkaan, mutta Susa kertoi siitä jotenkin silleen, että arvelen siinä olleen minulle aiotun koukun...Susa tietää minun mielipiteeni asiasta, josta Ilse nyt kertoo blogissaan kaikille. Molemmat arvon Roihuavat Soihdut ovat kirjan myös arvostelleet. Ja mitä tekeekään Amma! Hän arvostelee kirjan blogissaan, mutta sen lisäksi loihe lausumaan minulle: "Arvasin, että juuri sinä vaikutut tästä kirjasta, joten olen iloinen, että päätit tutustua siihen!" Voi, mikä onnettomuus, ellen olisikaan syttynyt!
Pakko jatkaa vielä yksi asia Amman miehestä, joka oli Amman kertoessa intona tästä kirjasta, todennut, että 'tuohan on David Lynchiä'. Siinäpä se, miksi jouduin hypnoosiin/huumaannukseen: En voi ikinä jättää David Lynchin filmejä katsomatta. Kerrankin piti vain vähän vilkaista alkua Lumimiehen kanssa, kun oli aamulla aikainen lähtö, niin eikö istuttu kuin toteemit kiinni siinä kaikessa huikeassa, mitä Lynch pystyy loihtimaan ja johon jotenkin oudosti uskoo ja lähtee mukaan. Siis jos joku ei tiedä, niin Lynch ohjasi mm. tv-sarjan Twin Peaks.
Myös Unelma on ollut yhtä pötköä niin harjukaupungin lumoissa, että taatakin on saanut tyytyä vain purkkihernesoppaan ja kutimetkaan eivät ole heiluneet entiseen malliin.
Lumiomena puolestaan on tehnyt Pasin aiemman kirjan Lumikko ja yhdeksän muuta ja sen voitte lukea täällä
Nyt Olli Suominen on alkanut leikkiä kanssani meidän puutarhassa ja puistossa, kuten kuvista näette. Sitä ei vielä tiedä, mistä hänet löydämme ennen kuin vuosi vaihtuu...
Toivotan teille kaikille, rakkaat, ihanaiset, oikein Cinemaattista Viikonloppua♥
Ja Pasille: Hyvä Sinä♥
teidän
Leena Lumi
Ihanan cinemaattista viikonloppua sinullekin Leena! Minun Harjukaupungin salakäytävät oli kirjaston kappale, mutta tarvitsen ja haluan ja siten aion pian käydä sen ostamassa ihan omaksi omaan hyllyyn, sillä haluan palata siihen vielä monta kertaa. Aion lukea Kerttu Karan elokuvallisen elämänoppaan tekstit nyt pian kirjasta uudelleen ja vielä enemmän ajatuksen kanssa ;)
VastaaPoistaps: Ehkäpä jo maanantaina saat arkeesi jotain cinemaattista postin muodossa ;)
Susa, kiitos samoin!
VastaaPoistaSun on pakko ostaa oma, tietysti. Minä taidan yllättää tällä kirjalla pari ystävääni. Omaani en anna pois;-)
No, nyt tiedän, että maanantaina sinä lisäcinematisoit elämääni: Ihanaa♥
Harjukaupungissa risteilee salakäytäviä, sehän on selvä. Mutta missä lie sinun Harjukaupungin salakäytäväsi onkaan mahtanut seikkailla? Tai ehkä pikemminkin minulle vielä niin tovin tuntematon Olli Suominen?
VastaaPoistaTiedän jo nyt, että tulen pitämään Harjukaupungin salakäytävistä, vaikken ole kirjaa vielä lukenut. Oma kappaleeni odottaa jo hyllyssä.
Kiitos linkityksestä! Ja cinemaattisen ihanaa viikonloppua sinulle, Leena ♥
(Me taidamme kotikemistin kanssa olla tänään silleen cinemaattisia, että katsomme vanhan Howard Hawksin klassikon "Meidän vastaeronneiden kesken"; Cary Grant ainakin on suorastaan filmaattinen!)
Kiitos minunkin linkityksestäni!
VastaaPoistaVoi Leena, olet kyllä upea. On lahja osata innostua näin, ja leikkiä, ja antaa tunteen viedä! :)
Cinemaattista viikonloppua sinullekin!
Lumiomena, älä ota paineita, Olli Suominen hurmaa sinut kuitenkin. Ja kirja Olli Suomisesta otti oppinsa salakäytävistä ja alkaa omat seikkailunsa harjukaupungin kauniilla saarella...Koskaan ei voi tietää, mistä hän ilmestyy...
VastaaPoistaNyt tuli mieleen se, mitä Tommy sanoi minulle kerran: "Leena, pidän leikkimisestä. Se on hauskaa." Se oli myönteinen vastaus kysymykseen, saanko vähän leikkiä hänen runollaan eli viedä joukoon omia variaatioita ja sitten julkaista sen.
Kiitos samoin♥ ja eipä kestä.
(Mikään ei voita leffaviikonloppuja! Me katsoimme vasta viime viikonloppuna Woodyn Match Pointin. Se oli elämys.)
Ilse, ole hyvä vain. Tämä on kiitos kaikista paljastuksista, joita tänään minusta teit;-) Ja tietysti Geishasta.
VastaaPoistaItse olet, kun osaat käyttää huumoria oikeassa kohtaa. Sitä eivät kaikki opi koskaan. Sinä osaat sen ja minä osaan sekoittaa 'flow' ja 'high' -tilat, josta syntyy sitten tämmöistä hillitöntä menoa.
Kiitos samoin, Ilse!
Se on kyllä kuulkaa arvon naiset sillä lailla, että tästä Pasin kirjan jälkioireistosta kasvaa oikea ilmiö... Ellei muuten, niin meidän suosiollisella avustuksellamme.
VastaaPoistaMinäkin kun aamulla kurkottelin parisängyn tyhjälle puolelle niin mihin hutkaisinkaan käteni? Salakäytävien selkään, tietenkin :D Tarkennuksena nyt ihan kuitenkin, että en ole korvannut miestä kirjalla...
Leena oli helppo arvata, sillä en voi kuvitella ketään, joka ei tästä kirjasta pitäisi :) Mutta siitä huolimatta kirjaa lukiessani tulit muutaman kerran mieleeni, eikä intuitio ehkä ollut aivan väärä, sillä ainakin yhtä sellaista kohtaa lainasin arvostelussasi!
VastaaPoistaKiitos linkityksestä! Ja niin, oikein cinemaattista viikonloppua!
Karenina, tämä on joku sellainen suloinen kuume, johon haluaa saada tartunnan. Meikä voi tähän vielä cinemaattisesti delata, sillä istuin ihan oikeesti eilen lumipyryssä lukemassa, koska vanhan, rakkaan koiran piti saada olla lumessa, hajuilla, virikkeillä etc.
VastaaPoistaNo,minä olin paheellisesti yönkin vain Ollin kanssa, koska Lumimies reissussa. Sängyssä lukeminen on muuten vaarallista: Luen arvostelukirjat aina öisin ja vieressäni on pieni vihko, johon laitan kynällä sivumerkintöjä tai avainsanoja muistiin. Olen herännyt monasti aamulla, kun kuulakärkikynän terä on ollut painuneena kaulaani...Mutta jos elää lukeakseen, voi sitä vaikka lähteä melkein lukiessa...paitsi minä en ehdi vielä;-)
Pasi & Kirjansa on jo ilmiö, nyt vain seuraamme,mihin tämä vie. Sikäli kiintoisaa, että on harvinaista löytää mies, joka osaa kirjoittaa naisille proosaa. Ja hän tietää, että naiset eivät pidä tylsästä, mutta eivät myöskään itsesääleilystä, kýynisyydestä etc. Pasi kirjoittaa sulosti kuin poika ja Olli humauttelee sateenvarjoaan kuin siitä nauttien, mutta nainen tietää, että mies on liikkeellä...ihanasti.
Amma, nyt mun täytyy käydä lukemassa sut uudelleen. Hyvä,että kommentoit, sillä nyt muistin laittaa Ammamiehenkin mukaan, sillä hänhän sen Lynchin keksi.
VastaaPoistaKiitos samoin, Amma!
Haa! Kukaan ei voisi arvatakaan, miten vaarallista elämää kirjojen kanssa vietät ja uhmaat yö toisensa jälkeen musteista ja terävää kuulakynän peistä - siinä nainen minun makuuni :D
VastaaPoistaViittasin tuossa aiemmin ilmiöllä oikeastaan siihen, mitä Jääskeläinen voi kirjallaan saada aikaan meissä lukijoissa. Ainakin itse toivon, ettei hänen herättämänsä sisäinen värinä ihan heti loppuisi, ja uskaltaisin ryhtyä kaikenlaiseen uuteen ja villiin.
Pitäisi varmaankin viedä tämän kirjan kirjastokappaleiden väliin lappuja, joissa lukisi, että jos olet vapaa mies ja pidit tästä kirjasta, ota yhteys Kareninaan ;-)
Nyt sen lukemisen aloitin ja Olli Suominen tempaisi minut sateenvarjonsa koukkuun oitis. Miten tässä malttaa lähteä nukkumaan?
VastaaPoistaIhanaa elokuvaviikonloppua myös sinne...... minulla deadline iskee kimppuun.... pitä varmaan tehdä töitä seuraavat 3 viikkoo putkeen..... mut sit ehlä helpottaa...
VastaaPoistaKarenina, minä kyllä ymmärsin, mutta kun alan perusteellisesti vastata, teksitä tulee aina liina pitkälti.
VastaaPoistaOtetaan nyt tuo värinä, jonka minä muutan väristykseksi. Pasin kirja on niin epäsuomalaisen ihanasti värisyttävä, että on jo siinä sensaatio. Ja me tietysti toivomme tämän värinän (nyt sinun sana) leviävän kuin pintaväre veden pinnalla.
Tuo välimerkki kirjastokappaleisiin on täydellinen neronleimaus! Siis nainen, joka haluaa naisen mieltä ja outoja ailahduksia ymmärtävän miehen haluaa tietenkin löytää oman Olli Suomisensa. Vähempään ei kannata tyytyä!
Karenina, kerro tarina, kun olet oman Ollisi löytänyt!
Unelma, älä välitä: Minä valvoin koko yön! Mitä millään on väliä, kun on mukana seikkailussa. Anna virrata vain;-)
Leena, oliko tuo loppu merkki siitä, että alat bossiksi?
Ei ollut nyt mitään elokuvaa. Se oli viime viikonloppuna. Nyt nukuin rästejä pois ja tänään monenmoista. Ensi viikonloppuna taas leffaa, homejuustoja, viiniä, rypäleitä etc.
Heh, nyt on kunnia David Lynchistä alkuperäisellä oivaltajalla ;)
VastaaPoistaKun kommentoit blogiini uudenlaisista suomalaisista miehistä, olen ollut jo pitkän aikaa sitä mieltä, että Suomessa kasvaa uusi ja rohkea miessukupolvi, jonka ei tarvitse korostaa miehisyyttään äijämäisyydellä. Pasi Ilmari lienee yksi heistä ja jos omaansa saa kehua, uskallan laskea myös oman elokuvantuntijamieheni siihen kastiin :)
Amma, juu, Ammamies sai nyt kunnian, joka hänelle kuuluu;-)
VastaaPoistaNiinpä. Olen jo kauna jankuttanut, että miehen vahvuus on sitä, että hän selviää naisen vahvuuden kanssa uhoamatta. Tämä on samaa asiaa, vain eri sanoin. Minä olen niin allerginen äijämäisyydelle, että kierrän jo sen takia tiettyjä kirjoja kaukaa. Äijämäisyys ei ole ikäkysymys, sillä esim. John Irving ja Ina McEwan saavat olla vaikka 100 vuotiaita ja luen heitä. Suomalaisessa äijämäisyydessä on tiettyjä eritysipiirteitä, joita en nyt tähän luettele.
Pasi on uuden ajan airut! Tämä lausehan on kuin Tulenkantajista...
Sinun miehesi on takuulla toinen ja tunnen minä muutaman muunkin. Äijämäisyydeltä suojelee äly, huumori, aito vahvuus ja nainen, joka pitää miehen vahdissa monimuotoisesti ja vuosista viis!