Näetkö jo Riihitontun askeleet lumella?

En näe, sillä meillä asuu Välikaton Feetu. Riihitonttu on Lohjalla ja me emme ole tänä vuonna siellä. Marraskuun lopulla monta päivää, mutta ikinä ei voi olla liikaa Casperia♥♥

Mistelin alla suudellaan glögikutsut ovat ensi sunnuntaina ja sitä ennen yritän jäädä valmiiksi tuomaan joulua meille ja jouluvieraallemme. Olen todella kiitollinen Jyrki Anttilalle, että sain tänäänkin aikaa seurustella parhaan ystäväni kanssa. Reima oli leiponut joulutorttuja tuosta vain ja ystävä oli mennyt Kirsin kukkaan ja pyytänyt tekemään minun oloisen joulukimpun joka kestää yli joulun!

No tässä hän on! Emme ystäväni kanssa oikein tunnistaneet kuin mustanpunaiset neilikat, yksi mun lempiväri kukissa, ellei ole valkoinen ja sitäkin tässä on ja osaan arvostaa havunoksaa.

Ulkona jo varhain kaunis sininen maailma. Lunta vaikka kenelle jakaa. Pakkasta jo -13. Lumimies lähti lumitöihin, kun oli ensin syönyt muutamia paistamiaan joulutorttuja ja hyviksi havainnut Kiitos Reima♥♥ Sitten Bessun kanssa kirjoista, paljon kirjoista ja myös koirista. Joulustakin, joka on molemmille tärkeä juttu.

Joulupöydässä saisi olla graavisiikatartar-mäti-smetana ja mummon kurkut, merisiikaa ja mätiä.

Lanttulaatikkoa edesmenneen anoppini ohjeella. Teen tämän aattona kilon annoksella ja joulupäivänä toisen kilon. Edellinen on jo syöty. 

Onneksi nämä vastikään merestä nostetut silakat ovat jo fileinä pakkasessa. Leenan yrttiset valkosipulisilakat. Teen näitä kaksi purkkia, kuvassa Apila -maljassa yksi purkillinen. Valmistuminen kestää pari vuorokautta, mutta aina nämä on meillä loppuun syöty. Vain yhdessä kohdin voi mennä pieleen, mutta sen oppii muistamaan. Parasta ikinä meren rannan flikalle.

Ilo kantaa pöytään hedelmäistä manchengosalaattia.

Hyvä alkupala ja ihan mielestäni klassikko on graavisiikatartar mummon kurkuilla. Lisäksi on tietysti rosollia, viherpippuri- ja kakkospateeta. Se vaihtelee. Reima on paras kaloissa, joten graavisiika ja -lohi hoituvat kuin itsestään. Voipi olla myös himosilakkaa Mäkisen kalakaupasta. 

Mutta enää ei ole seitsemän juuston tarjotinta rypäleillä ja viikunahillolla! Dolce on lasillinen tai kaksi kirsikkalikööriä, joka on sairaan hyvää. Kenelle olen antanut, ovat niin kertoneet ja tuoneet tyhjän pullonsa uuteen täyttöön vuoden päästä. Se on vaniljainen,vahva kanelinen ja ripaus salattua. Neljä kuukautta just sopivassa kellarissa. Valmistussesonki on kiivas, mutta mikä helpotus kun ovat ruukut kellarissa. Joulupäivän iltana voidaan lähteä juustoille ja hedelmille.

Jäniskin jo odottaa joulua ja vähän syötävää Feetulta. Kuva Jarmo Manninen Photos.Kiitos Jarmo♥♥

Palataan joulutunnelmiin heränneisiin. Ruokareseptit löytyvät:  https://leenalumi.blogspot.com/2013/06/ruokareseptit-leena-lumissa.html

Bis bald!

Leena Lumi