Jarmo Mannisen kuukkelin kera vaihdamme kohta syyskuusta lokakuulle. Syyskuu on ollut kaunis, mutta syvin ruska vasta tekee tuloaan. Satanut on todella runsaasti ja kun piipahdimme Porissa, täällä oli oma lehtomme vähän saanut kyytiä yläosastaan, mutta tietyöt ovat tietyöt. Kaikki on selvitetty ja hyvitetty. Vähän kyyneleet myötäilivät sadetta, mutta olen päässyt jo asiasta ohi. Mitähän seuraavaksi?
Haravoitu on vasta vähän, sillä vain lehmukset ovat tiputelleet lehtiään. Luen, kääntelen kirsikkalikööriastioita aina kun muistan ja mietin, ketkä ovat olleet oikein kilttejä tuota vahvaa herkkua saamaan jouluna, Ikkunanpesu on meistä molemmista ikävää, joten teimme jaon: Reima hoitaa ikkunat ja minä keittiön kaapit katosta lattiaan. Onneksi laitoimme rempassa paljon avohyllyjä italialaiseen tyyliin. Minussa säteilee jo joulua, mutta en päästä sitä vielä valloilleen. Olen istuttanut sipulikukkia tavallista enemmän, koska armaani oli kaupoilla yksin. Sieltä hän tuli 50 kappaleen pussien kanssa. Olin pyytänyt valkoista ja sinistä scillaa. Tulikin valkoista scillaa
joka on kyllä yksi kauneimmista eli ei siinä mitään. Lisäksi sata sinistä muscaria, jotka olisivat voineet olla valkoisia. Muscarit vain ovat kovasti pupujen herkkua, Niin kauan kuin kehtaan pitää verkot, näen niiden kukkivan atsaleoiden juurella. Infran multahyvitys toi mm. lisämultaa kivasti, joten aion käväistä tällä viikolla vielä sipulikukkaostoksilla. Nyt tuli ahne syksy!
Vasta vuosi sitten löysin härmesalvian. Se on yksivuotinen, mutta erittäin voimakas pölyttäjähoukutin. Tämän vuoden väri vähän vaalea, mutta se silti kukkii ja aurinkoisena päivänä vieläkin siinä voi jokin pörrätä.
Villiviini on selvästi kärsinyt viimetalvesta. Osin myös köynnöshortensia, mutta ei niin pahasti. Onneksi on kivitalo...
Syyshortensia Wim's Rediin palaamme kun se on kuin tulessa, joten tämä jatkuu kun on sen aika. Nyt lukemaan...
Levollista kuukauden vaihdetta♥♥
Leena Lumi
Kuva kuukkelista Jarmo Manninen Photos