Kiitos ja koirannuolaisu!, mikä viime mainittu on Olgalta SUURI ARMONOSOITUS, sillä hän ei ole niin suuteleva kuin on labbis. Meidän Vanha Neiti on 'vie sie, mie vikisen'-tyyppiä.
Kuule, en minäkään, mutta ehkä Olgan jälkeen tulee pitkä paussi, sillä me halutaan olla joskus jossain ilman huolta, ikävää ja vähän pidempäänkin. Nyt kuitenkin: vielä Olga inanuus ilonamme!
Kun mun labbis kuoli, mietin et en enää koskaan halua uutta koiraa.... kului 3 kuukautta ja Kaapo( nykyisten mäyristen iskä) muutti meille. En vaan osannut elää ilman koiraa.
Leena. no miltäs luulisit, että musta tuntuu...,mutta pitää minun kuunnella myös toista osapuolta. Reima on todellinen Koirakusikaaja ja hullna koiriin, mutta hän sanoi, että meillä pitää olla nyt tlossa vuosia, jolloin saamme lähteä ihan extempore mihin vain.
On niin ihanaa, kun kuulee koiran yöllä vaihtavan nukkumapaikkaa ja kynnet napsuvat rauhallisesti parkettiin tai kivilattialle. Se on minun unimusiikkia nyt - vielä...
Meillä ei tuota paikanvaihtoa kuulla, mutta kuorsaukset ja muut tuhinat kuuluu. Pojat nukkuu omissa kopeissaan suljetun luukun takana(kuulostaa ehkä julmalta, mut luolakoirina ne tuntee olonsa turvalliseks niin).
Olga neiti näyttää hyvin levolliselta ja onnelliselta tässä kuvassa.
Siitä koira-asiasta: kumpi on tärkeämpää reissailla vapaasti kuin saada elämänkumppaniksi koira, joka rakastaa sinua pyyteettömästi ja joka tuo elämääsi monta ihanaa hetkeä; hauskoja, liikuttavia ja kaikkea siltä väliltä. ELITEINÄ HARKITSISIN UUDESTAAN!!! Tämä on tarkoitettu myös Reimalle.
Merja, kun otin tämän kuvan, luulin, että tämä on viimeinen. Päivä oli vaikea. Ihmettelen juuri siksi Olgan rauhaisaa katsetta.
Voit 'painia' tästä asiasta Reiman kanssa. Teillä on uuten se yksi matsi ottamatta;-)
Minusta on väärin, että me ollaan kuukausia muilla mailla vierahilla ja koiramme ikävöi meitä täällä. Minun koirat ovat kuitenkin aina hyvin rippuvaisia minusta. Miehenkin pitäsi olla kuin koira: Seurata jokaista liikettäsi palvoen, kulkea liki aina, pysyä ääneti ja vain katsoa kauniisti ja välillä vain nuolaista ihanasti.
Mutta MINÄ en ole vielä sanonut,että Olga on meidän viimeinen koira, mutta hän on...
Merja, kun otin tämän kuvan, luulin, että tämä on viimeinen. Päivä oli vaikea. Ihmettelen juuri siksi Olgan rauhaisaa katsetta.
Voit 'painia' tästä asiasta Reiman kanssa. Teillä on uuten se yksi matsi ottamatta;-)
Minusta on väärin, että me ollaan kuukausia muilla mailla vierahilla ja koiramme ikävöi meitä täällä. Minun koirat ovat kuitenkin aina hyvin rippuvaisia minusta. Miehenkin pitäsi olla kuin koira: Seurata jokaista liikettäsi palvoen, kulkea liki aina, pysyä ääneti ja vain katsoa kauniisti ja välillä vain nuolaista ihanasti.
Mutta MINÄ en ole vielä sanonut,että Olga on meidän viimeinen koira, mutta hän on...
Kyllä minäkin olen usein saanut kuulla, että olen liiankin eläinhullu, ja että muka inhimillistän lemmikkejäni. Se ei pidä paikkaansa, sillä en pue niitä ihmisiksi, vaan annan niiden elää niille luontaisella tavalla.
Minä kuitenkin HUOLEHDIN niistä, ja huolehdin HYVIN! Olen valmis maksamaan niiden hyvinvoinnista, ja ennen kaikkea tajusin jo lapsena sen, että kun otan itselleni lemmikin - elollisen olennon - niin kaikki vastuu tästä eläinystävästä on yksin minun, eikä kenenkään muun. Minua on aina järkyttänyt jo pelkkä sana "kesäkissa". Maailmassa ei ole rotua, jonka nimi on kesäkissa. Kissaa ei kuulu työntää syksyllä ulos autosta jonkin yksinäisen metsätien varrella ja uskotella itselleen, että se muka selviytyy Suomen talvessa. EI SELVIYDY!! Rotukoiranpentujakin on löydetty mootorien taukopaikkojen roskiksista. Millainen on ihminen, joka tekee tuollaista. Ovatko vanhukset ja lapset seuraavia jätesäkissä roskikseen vietäviä? Minua itkettää - ja minua kuvottaa ihmisten välinpitämättömyys, typeryys ja kauhea käyttäytyminen Ihmiselle on annettu aivvot. Olisi syytä käyttää niitä.
Jos kantti ja rahat loppuvat, on olemassa eläinsuojeluyhdistyksiä. Miksi herran tehden ei sitten soiteta niihin? Sinnehän eläimet joka tapauksessa päätyvät, jos ne jätetään heitteille - elleivät kuole sitä ennen nälkään, kylmään, autojen alle tai metsäneläinten hampaisiin.
Jos otatte lemmikin, antakaa sen elää sille luontaisella tavalla, vapaana kodissanne, teidän kanssanne ystävänä - ei alamaisena. Eläimet EIVÄT ole ihmisten orjia orjia, vaan ystäviä.
Olen valmis painiin Reiman kanssa, myös tässä koira-asiassa. Mutta oletko aivan varma, että haluat matkustella pitkin maailmaa ja elää ilman koiraa? Minä en kaipaa maailmalle, kaipaan koiran ihanaa läheisyyttä ja uskollista rakkautta.Kysymys on valinnoista... minä valitsen koirat, vaikka ne Alpit jäävätkin näkemättä. Aikansa kutankin - tulihan niillä alppiteillä ajettua. Ei tarkoita, ettn niitä kaipaisi,mutta olen valintani tehnyt. Jos muutaman päivän halua käydä esin. karhujen luona, minulla on luottohoittaja-koira saa meistä lomaa välillä eli uusia virikkeitä. Ja se toinen paini: ei sitäkään ole unohtanut. Eli valmistele Reimaa molempiin.... Leena Ruosteelle: nyt vasta luin kirjoituksesi ja olin tosi hämmästynyt lukemastani: koirat häkkiin yöksi ja ovi kiinni. Miksi ihmeessä? Se ei vain tunnu julmalta, se on julmaa. Jos ne luolakoirat oikeasti siellä häkissä viihtyvät, eihän sitä ovea täydy sulkea...ne pysyvät viihtymässään paikassa illman sukemistakin ahtaaseen paikkaan. Ja en ole koskaan kuullut metsässä olevasta luolasta, jonka ovi laitetaan kiinni,luolakoiran mentyä sinne.... Oletko sinä?
Eve, hieno kirjoitus! Ja etenkin koirat ovat laumaeläimiä, jotka kärsivät elleivät saa olla laumansa kanssa. Meidän Olga, kun ei pysty enää hyppäämään sänkyymme, lepää minun vieressä matolla ja toisella kädellä rapsutan neitiä ja toisella pidän kirjasta kiinni, kunnes väsymme. Kun sammutan valon, vasta sitten Olga hipsii joko olohuonen sohvalle, jossa on suojapeitto, tai omalle Stokkalta ostetulle pedilleen tai kirjaston runkopatajvuotelle, josta madallettiin jalat ja nyt Olga eilen jo hyppäsi siihen. Mikä ilo! En tajua ihmisiä, jotka ottavat koiran ja sitten pitävät sitä riesana jarasitteena. Koira ei ole alamainen, eikä alistettava. Ihminen , joka alistaa jo mutoinkin heikompaansa eli eläintä, kärsii vakavasta itsetunto-ongelmasta ja häneltä pitää ottaa eläin pois ja laittaa pysyvä eläinten pitokielto. Minä äänestän vaaleissa aian vain henkilöä, joka OIKEASTI seisoo eläinsuojeluasian takana.
No nämä meidän pojat kävivät herättämässä meidät muutaman kerran yössä jyräämällä ylitsemme ja painuvat takaisin koppeihinsa(kävivät varmaan tarkastamassa, että meillä on kaikki hyvin). Se ei tunnu kauheen mukavalta kun herätys on aamulla 04.30, kun pitää lähteä töihin. Siksi päädyimme tähän ratkaisuun. Ei se tarkoita etten rakastaisi näitä eläimiä, mutta on niidenkin kannalta mukavampaa, että jaksetaan tehdä niidenkin kanssa jotain iltaisin kuin vaan mentäis päikkäreille ja niillä ei olis mitään aktiviteetteja.
Pitää vielä lisätä äskeiseen kommenttiini: Ei täällä keskellä kaupunkia koiria muutenkaan voi pitää ilman kahlitsemista, pihallakin ne täytyy pitää häkissä tai aidatulla alueella, etteivät juokse kadulle autojen alle ja kun lähdet lenkille niin aina ne on oltava kytkettynä. Sehän olis ihannetilanne, kun niitä ei tarttis pitää koskaan kiinni.....
Samoin teen minä. Jos ihminen on eläinrakas ja kantaa vastuunsa lemmikistään, hän on inhimillinen ihminen ja kantaa aivan varmasti huolta myös heikommassa asemassa olevista ihmisistä, luonnosta - kaikesta.
Jos ihminen on hyvä, hän on sitä ja pysyy. Ei omaa empatiaansa edes voi heittää tuolin karmille kuin viittaa. Se seuraa mukana kaikkialle ja välittyy kaikkeen ajatteluun ja tekemiseen.
Ihminen voi myös tulla paremmaksi! Esimerkiksi Saimaannorppia pitäisi jokaisen suomalaisen suojella kuin omia lapsiaan. Norppia on Saimaalla enää on 260. Sirkka-Liisa Anttila vastustaa verkkokalastuksen kieltoa huhtikuusta kesään, jolloin kuuteilla on vaara hukkua verkkoihin. Martti Ahtisaari sanoi silloin, ettei kenenkään tarvtse elää väärien mielipiteittensä kanssa elämänsä loppuun saakka. Katsotaan peiliin, ja muutetaan itse kukin väärät mielipiteet oikeiksi. Ei tämä maailma muuten selviä. Paljon on kiinni meistä ja asenteistamme!
Eve, empatia ei todellakaan ole viitta, joka heitetään tuosta vain karmille ja otetaan tarvittaesa esille. Juuri tämän takia, minusta on tullut pilkun lähestyjä, kun etsin henkilö, jota äänestää vaaleissa. Monet poltiikot lupaavat esim. eläinsuojeluasioissa seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista ennen vaaleja, mutta kaiki unhoittuu heti vaalien jälkeen. Harmittaa, kun löysin Nina Suomalaisen vasta eurovaalien viime metreillä...Jotkut voivat luulla, että olen niin lapsellinen, että liputin hänen puolstaan, koska hänellä on sammanrotuinen koira kuin minulla...no ei tokikaan. Vaan sain hänen toimistaan vakuutuksen, että hän on AIDOSTI tehnyt työtä eläinsuojelun hyväksi ja tekee jatkossakin. Hänellä on on myös toinen asia, joka minua kiinnostaa, jo ghanalaisen kummityttöni takia eli kehitysmaakiinnostus ja aktiviteetti.
Martti Ahtisaari on optimisti! En ole koskaan tavannut vielä ihmistä joka olisi muuttunut hyväski eläimiä kohtaan, jos hän on alkjaan ollut paha ja/tai välinpitämätön. Hetken voivat esittää mitä vain ja kun tuuli puhaltaa sen ylitse, on empatia eläintä, viatonta ja heikompaa kohtaan, kadonnut. Jäljellä on vain karu autiomaa ja eläimelle lyhyen elämänsä kärsimys. Katso eläintä silmiin, niin näet, miten hän oikeasti voi!
Olet oikeassa Leena, en minäkään Anttilalle kuuttia lemmikiksi antaisi, mutta poliitikkona hän voisi kääntää nyt takkinsa. Se olisi pelkästään hyväksi hänen imagolleen. Sitä minä tarkoitan väärien mielipiteiden muuttamisella oikeiksi.
Sirrka-Liisa Anttila on täysin vastuussa Saimaan kuuttikuolemista, koska sallii muutaman huvikalastan verkkokalastuksen ainutlaautisen saimaannorpan asumasijoilla. Martti-kuutti menehtyi yhden huvilalla oleskelevan eläkeläispariskunnan tyhjänpäiväisen verkkokalastksen takia: heidän saalis koko vuodelta oli 8 ahventa ja kuollut Martti-kuutti.
...IS BETTER NOW! THANK YOU FOR ALL SUPPORT YOU GAVE ME! YOU KNOW THAT THIS RED LADY MAKES ME SHINE.
Niin HIENO Lady! <3 Näyttää aivan loistavalta!
VastaaPoistaKolme kertaa ELÄKÖÖN QUEEN OLGA!!
Kuten myös "alamaisensa" Leena <3 Reima!
IHQU!!!!
VastaaPoistaEve ja Anne, alamaiset kiittävät niin Kuningattaren kuin omasta puolesta!
VastaaPoistaTodella söpö kuva. Iso halaus leidille. Hienoa,että kaikki ok.
VastaaPoistaJukka, en tiedä, onko kaikki ok, mutta ehkä paremmin. Kiitos halauksista, Lady uskoo, että ote on aito ja koiruuksia ymmärtävä!
VastaaPoistaIiiiso halaus myös minulta. En tulis toimeen ilman koiruuksia.
VastaaPoistaKiitos ja koirannuolaisu!, mikä viime mainittu on Olgalta SUURI ARMONOSOITUS, sillä hän ei ole niin suuteleva kuin on labbis. Meidän Vanha Neiti on 'vie sie, mie vikisen'-tyyppiä.
VastaaPoistaKuule, en minäkään, mutta ehkä Olgan jälkeen tulee pitkä paussi, sillä me halutaan olla joskus jossain ilman huolta, ikävää ja vähän pidempäänkin. Nyt kuitenkin: vielä Olga inanuus ilonamme!
Kun mun labbis kuoli, mietin et en enää koskaan halua uutta koiraa.... kului 3 kuukautta ja Kaapo( nykyisten mäyristen iskä) muutti meille. En vaan osannut elää ilman koiraa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLeena. no miltäs luulisit, että musta tuntuu...,mutta pitää minun kuunnella myös toista osapuolta. Reima on todellinen Koirakusikaaja ja hullna koiriin, mutta hän sanoi, että meillä pitää olla nyt tlossa vuosia, jolloin saamme lähteä ihan extempore mihin vain.
VastaaPoistaOn niin ihanaa, kun kuulee koiran yöllä vaihtavan nukkumapaikkaa ja kynnet napsuvat rauhallisesti parkettiin tai kivilattialle. Se on minun unimusiikkia nyt - vielä...
Meillä ei tuota paikanvaihtoa kuulla, mutta kuorsaukset ja muut tuhinat kuuluu. Pojat nukkuu omissa kopeissaan suljetun luukun takana(kuulostaa ehkä julmalta, mut luolakoirina ne tuntee olonsa turvalliseks niin).
VastaaPoistaLeena, no minä pidän juuri siitä, kun koira veltaa talossa ja tulee aamulla kurkkaamaan, joko silmä räpsähtää ja jos, niin sitten ylös!
VastaaPoistaOlga neiti näyttää hyvin levolliselta
VastaaPoistaja onnelliselta tässä kuvassa.
Siitä koira-asiasta: kumpi on tärkeämpää reissailla vapaasti kuin saada elämänkumppaniksi koira, joka rakastaa sinua pyyteettömästi ja joka tuo elämääsi monta ihanaa hetkeä; hauskoja, liikuttavia ja kaikkea siltä väliltä.
ELITEINÄ HARKITSISIN UUDESTAAN!!!
Tämä on tarkoitettu myös Reimalle.
Merja, kun otin tämän kuvan, luulin, että tämä on viimeinen. Päivä oli vaikea. Ihmettelen juuri siksi Olgan rauhaisaa katsetta.
VastaaPoistaVoit 'painia' tästä asiasta Reiman kanssa. Teillä on uuten se yksi matsi ottamatta;-)
Minusta on väärin, että me ollaan kuukausia muilla mailla vierahilla ja koiramme ikävöi meitä täällä. Minun koirat ovat kuitenkin aina hyvin rippuvaisia minusta. Miehenkin pitäsi olla kuin koira: Seurata jokaista liikettäsi palvoen, kulkea liki aina, pysyä ääneti ja vain katsoa kauniisti ja välillä vain nuolaista ihanasti.
Mutta MINÄ en ole vielä sanonut,että Olga on meidän viimeinen koira, mutta hän on...
Merja, kun otin tämän kuvan, luulin, että tämä on viimeinen. Päivä oli vaikea. Ihmettelen juuri siksi Olgan rauhaisaa katsetta.
VastaaPoistaVoit 'painia' tästä asiasta Reiman kanssa. Teillä on uuten se yksi matsi ottamatta;-)
Minusta on väärin, että me ollaan kuukausia muilla mailla vierahilla ja koiramme ikävöi meitä täällä. Minun koirat ovat kuitenkin aina hyvin rippuvaisia minusta. Miehenkin pitäsi olla kuin koira: Seurata jokaista liikettäsi palvoen, kulkea liki aina, pysyä ääneti ja vain katsoa kauniisti ja välillä vain nuolaista ihanasti.
Mutta MINÄ en ole vielä sanonut,että Olga on meidän viimeinen koira, mutta hän on...
Kyllä minäkin olen usein saanut kuulla, että olen liiankin eläinhullu, ja että muka inhimillistän lemmikkejäni.
VastaaPoistaSe ei pidä paikkaansa, sillä en pue niitä ihmisiksi, vaan annan niiden elää niille luontaisella tavalla.
Minä kuitenkin HUOLEHDIN niistä, ja huolehdin HYVIN! Olen valmis maksamaan niiden hyvinvoinnista, ja ennen kaikkea tajusin jo lapsena sen, että kun otan itselleni lemmikin - elollisen olennon - niin kaikki vastuu tästä eläinystävästä on yksin minun, eikä kenenkään muun. Minua on aina järkyttänyt jo pelkkä sana "kesäkissa". Maailmassa ei ole rotua, jonka nimi on kesäkissa.
Kissaa ei kuulu työntää syksyllä ulos autosta jonkin yksinäisen metsätien varrella ja uskotella itselleen, että se muka selviytyy Suomen talvessa. EI SELVIYDY!! Rotukoiranpentujakin on löydetty mootorien taukopaikkojen roskiksista. Millainen on ihminen, joka tekee tuollaista. Ovatko vanhukset ja lapset seuraavia jätesäkissä roskikseen vietäviä? Minua itkettää - ja minua kuvottaa ihmisten välinpitämättömyys, typeryys ja kauhea käyttäytyminen
Ihmiselle on annettu aivvot. Olisi syytä käyttää niitä.
Jos kantti ja rahat loppuvat, on olemassa eläinsuojeluyhdistyksiä. Miksi herran tehden ei sitten soiteta niihin? Sinnehän eläimet joka tapauksessa päätyvät, jos ne jätetään heitteille - elleivät kuole sitä ennen nälkään, kylmään, autojen alle tai metsäneläinten hampaisiin.
Jos otatte lemmikin, antakaa sen elää sille luontaisella tavalla, vapaana kodissanne, teidän kanssanne ystävänä - ei alamaisena.
Eläimet EIVÄT ole ihmisten orjia orjia, vaan ystäviä.
Olen valmis painiin Reiman kanssa, myös tässä koira-asiassa. Mutta oletko aivan varma, että haluat matkustella pitkin maailmaa ja elää ilman koiraa? Minä en kaipaa maailmalle, kaipaan koiran ihanaa läheisyyttä ja uskollista rakkautta.Kysymys on valinnoista...
VastaaPoistaminä valitsen koirat, vaikka ne Alpit jäävätkin näkemättä. Aikansa kutankin - tulihan niillä alppiteillä ajettua. Ei tarkoita, ettn niitä kaipaisi,mutta olen valintani tehnyt. Jos muutaman päivän halua käydä esin. karhujen luona, minulla on luottohoittaja-koira saa meistä lomaa välillä eli uusia virikkeitä.
Ja se toinen paini: ei sitäkään ole unohtanut. Eli valmistele Reimaa molempiin....
Leena Ruosteelle: nyt vasta luin kirjoituksesi ja olin tosi hämmästynyt lukemastani: koirat häkkiin yöksi ja ovi kiinni. Miksi ihmeessä? Se ei vain tunnu julmalta, se on julmaa. Jos ne luolakoirat oikeasti siellä häkissä viihtyvät, eihän sitä ovea täydy sulkea...ne pysyvät viihtymässään paikassa illman sukemistakin ahtaaseen paikkaan. Ja en ole koskaan kuullut metsässä olevasta luolasta, jonka ovi laitetaan kiinni,luolakoiran mentyä sinne.... Oletko sinä?
Eve, hieno kirjoitus! Ja etenkin koirat ovat laumaeläimiä, jotka kärsivät elleivät saa olla laumansa kanssa. Meidän Olga, kun ei pysty enää hyppäämään sänkyymme, lepää minun vieressä matolla ja toisella kädellä rapsutan neitiä ja toisella pidän kirjasta kiinni, kunnes väsymme. Kun sammutan valon, vasta sitten Olga hipsii joko olohuonen sohvalle, jossa on suojapeitto, tai omalle Stokkalta ostetulle pedilleen tai kirjaston runkopatajvuotelle, josta madallettiin jalat ja nyt Olga eilen jo hyppäsi siihen. Mikä ilo! En tajua ihmisiä, jotka ottavat koiran ja sitten pitävät sitä riesana jarasitteena. Koira ei ole alamainen, eikä alistettava. Ihminen , joka alistaa jo mutoinkin heikompaansa eli eläintä, kärsii vakavasta itsetunto-ongelmasta ja häneltä pitää ottaa eläin pois ja laittaa pysyvä eläinten pitokielto. Minä äänestän vaaleissa aian vain henkilöä, joka OIKEASTI seisoo eläinsuojeluasian takana.
VastaaPoistaNo nämä meidän pojat kävivät herättämässä meidät muutaman kerran yössä jyräämällä ylitsemme ja painuvat takaisin koppeihinsa(kävivät varmaan tarkastamassa, että meillä on kaikki hyvin). Se ei tunnu kauheen mukavalta kun herätys on aamulla 04.30, kun pitää lähteä töihin. Siksi päädyimme tähän ratkaisuun. Ei se tarkoita etten rakastaisi näitä eläimiä, mutta on niidenkin kannalta mukavampaa, että jaksetaan tehdä niidenkin kanssa jotain iltaisin kuin vaan mentäis päikkäreille ja niillä ei olis mitään aktiviteetteja.
VastaaPoistaPitää vielä lisätä äskeiseen kommenttiini: Ei täällä keskellä kaupunkia koiria muutenkaan voi pitää ilman kahlitsemista, pihallakin ne täytyy pitää häkissä tai aidatulla alueella, etteivät juokse kadulle autojen alle ja kun lähdet lenkille niin aina ne on oltava kytkettynä. Sehän olis ihannetilanne, kun niitä ei tarttis pitää koskaan kiinni.....
VastaaPoistaSamoin teen minä. Jos ihminen on eläinrakas ja kantaa vastuunsa lemmikistään, hän on inhimillinen ihminen ja kantaa aivan varmasti huolta myös heikommassa asemassa olevista ihmisistä, luonnosta - kaikesta.
VastaaPoistaJos ihminen on hyvä, hän on sitä ja pysyy. Ei omaa empatiaansa edes voi heittää tuolin karmille kuin viittaa. Se seuraa mukana kaikkialle ja välittyy kaikkeen ajatteluun ja tekemiseen.
Ihminen voi myös tulla paremmaksi! Esimerkiksi Saimaannorppia pitäisi jokaisen suomalaisen suojella kuin omia lapsiaan. Norppia on Saimaalla enää on 260.
Sirkka-Liisa Anttila vastustaa verkkokalastuksen kieltoa huhtikuusta kesään, jolloin kuuteilla on vaara hukkua verkkoihin.
Martti Ahtisaari sanoi silloin, ettei kenenkään tarvtse elää väärien mielipiteittensä kanssa elämänsä loppuun saakka.
Katsotaan peiliin, ja muutetaan itse kukin väärät mielipiteet oikeiksi. Ei tämä maailma muuten selviä. Paljon on kiinni meistä ja asenteistamme!
Tiedoksi: Äskeinen kommenttini on vastaus Leena Lumen kommentiin siitä, millaista ihmistä hän äänestää päättämään yhteisistä asioistamme.
VastaaPoistaEve, empatia ei todellakaan ole viitta, joka heitetään tuosta vain karmille ja otetaan tarvittaesa esille. Juuri tämän takia, minusta on tullut pilkun lähestyjä, kun etsin henkilö, jota äänestää vaaleissa. Monet poltiikot lupaavat esim. eläinsuojeluasioissa seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista ennen vaaleja, mutta kaiki unhoittuu heti vaalien jälkeen. Harmittaa, kun löysin Nina Suomalaisen vasta eurovaalien viime metreillä...Jotkut voivat luulla, että olen niin lapsellinen, että liputin hänen puolstaan, koska hänellä on sammanrotuinen koira kuin minulla...no ei tokikaan. Vaan sain hänen toimistaan vakuutuksen, että hän on AIDOSTI tehnyt työtä eläinsuojelun hyväksi ja tekee jatkossakin. Hänellä on on myös toinen asia, joka minua kiinnostaa, jo ghanalaisen kummityttöni takia eli kehitysmaakiinnostus ja aktiviteetti.
VastaaPoistaMartti Ahtisaari on optimisti! En ole koskaan tavannut vielä ihmistä joka olisi muuttunut hyväski eläimiä kohtaan, jos hän on alkjaan ollut paha ja/tai välinpitämätön. Hetken voivat esittää mitä vain ja kun tuuli puhaltaa sen ylitse, on empatia eläintä, viatonta ja heikompaa kohtaan, kadonnut. Jäljellä on vain karu autiomaa ja eläimelle lyhyen elämänsä kärsimys. Katso eläintä silmiin, niin näet, miten hän oikeasti voi!
Olet oikeassa Leena, en minäkään Anttilalle kuuttia lemmikiksi antaisi, mutta poliitikkona hän voisi kääntää nyt takkinsa. Se olisi pelkästään hyväksi hänen imagolleen. Sitä minä tarkoitan väärien mielipiteiden muuttamisella oikeiksi.
VastaaPoistaSirrka-Liisa Anttila on täysin vastuussa Saimaan kuuttikuolemista, koska sallii muutaman huvikalastan verkkokalastuksen ainutlaautisen saimaannorpan asumasijoilla. Martti-kuutti menehtyi yhden huvilalla oleskelevan eläkeläispariskunnan tyhjänpäiväisen verkkokalastksen takia: heidän saalis koko vuodelta oli 8 ahventa ja kuollut Martti-kuutti.
VastaaPoista