MARIMEKON SATULA-KUOSIA JA KAHVITTELUA SERKUN KANSSA

Siis tämän kuvan on tarkoitus esittää Marimekon Satula-kuosia värissä punainen ja kulta, jota etsin monta vuotta, kun sitä välillä ei saanut ollenkaan. Jouluni värit ovat hopea ja punainen, hopea ja sininen, mutta tälle kuosille olen antanut täydellisesti periksi. Kuva ei tee kankaalle oikeutta, mutta tänään oli aikamoinen päivä ja huomenna toinen mokoma.

Anne-serkku saapui kakkukahville ja kun me kohtamme, kohtaa paitsi kaksi blondia härkää, myös kaksi sisustushullua eli teimme jo meille tavaksi tulleen sisustustestin yhdestä lehdestä. Se lehti on Toivekoti & Puutarha, mutta se on joku lisänumero, joka saattaa olla jo loppuunmyyty, sillä tänään sitä ei löytynyt enää mistään. Siinä on taas samoin kuin viime vuonnakin esitelty yli viisitoista joulukotia ja me kisataan siitä, että toinen osaa arvata toisen kolme valintaa ja vielä oikeassa järjestyksessä. Tänä vuonna ei kumpikaan arvannut toisen toivejoulukotia. Homman jälkeen vaivuimme brittiläiseen unelmaan joulukuun Country Homes & Interiors -lehden avulla.

Anne näpsi kuvia meidän olkkarista, mutta en julkaise laajakuvaa, sillä yksi juttu ei istu yhteen toiseen asiaan, joten odotelkaa vain kaikessa rauhassa jotain toista vuotta, uutta aikaa tms;-) Ehkä minä lähden kuvaamaan serkulle...

JOULUNEREL

Nykyä Joulust on teht ihan kauhiam markkina. Jo marraskuum pualvälis joulunkellor ruppevas soiman. Postluukust lykkä mainost yhten köyten. Valuv vilkku, rummup pärise ja torvet toitotta: - Ostaka sitä, ostaka tätä! Ko Joul tule!

Kaikil o nii jumalatoin kiiru. Täyty tehr sitä ja tätä. Täyty pan koko huushol mulli mallin. Pest ja kraappij joka nurk ja kolo. Täyty keittäj ja paistas se seittämäs sorti. Täyty ostaj ja tehr lahjoi koko suvul, kumminkaimoi myären. Kauppain kassoil om pitkäj jono ja ihmise ovak kiukkussi ja väsynnyi.

 Kaiken kohinan keskel minu miälen tule haikkiaks, ko mää muistele Wahlströmmin piänes pirtis väittämiän Joului ja Joulunaluspäivi. Kyl Joul silloin tul paljo vähemmäl vähtil.

Joulunerel hakatti hankes tuva ja pirti matto ja pantti nep pestyl laattial puras pual ylöspäin. Leevottiin kakko ja nisust. Joulaatton pantti räätikäsloora ja sualane sialihakappal uunin kypsymän. Tehti sallatti ja keitettin ohrankryynvellinki. Pirttin tuattin kuus ja se koristelttin färillisist apteekimpapereist leikatuil rimpsuil. Pari kolm piänt kynttilä naijatti narunkans kuusen oksil. Kuuse larvam panttin täht. Se ol nii vanh ja kulun, ettei siit ol enä jälil muut, kon tyhi ruato. Mut kaunis se ol, eik ilma sitä kuus olis mikkä Joulkuus ollukkan. Siin olivaj Joulvalmistelu.

Mut kon kaik ol reeras, ni äit virit pirtim pessä valu, knapsaut sähköm pois lampust ja sanoi:
- Piretä vähä hämynaikka ja kuulustellan, KO JOUL TULE.

- Kyllikki Wahlström -
Uut ja Wanha Luvialt
kuvat Rappioromantiikkaa

TOIVON JOULULAHJAKSI...

Toivon itselleni joulua, jossa ei ole yhtään tavaralahjaa. Haluan nyt näin. Hengitän paremmin. Silitän pienen hevosen samettihuulia ja hän hamuilee ja hörähtelee...Siinä on onni.

Toivon itselleni aineetonta joululahjaa, että jaksan jatkaa tätä blogiani. ne jotka ovat olleet mukana alusta asti tietävät, että olin pakotettu ottamaan kommenttivalvonnan noin puolivuotta aloittamisesta ja se oli hyvä ajatus. Toivon jokaisen muistavan käyttäytyä myös netissä. Jos on erimieltä jostakin, voi pysähtyä hetkeksi ja miettiä, miten sanoisi asian toista loukkaamatta. Ja ellei millään osaa olla hienotunteinen, voi vaikka jättää kommentoimatta.

Valitsin vuoden parhaaksi kirjaksi Pakistanissa syntyneen, mutta teininä Englantiin muuttaneen Nadem Aslamin kirjan Elävältä Haudatut (Wasted Vigil, Like 2010). Kirjan keskiössä on brittiläinen, muslimiksi kääntynyt 70-vuotias Marcus, joka on avioliitossa  afganistanilaisen naisen, Qatrinan, kanssa. Qatrina joutuu talebanien kivittämäksi ja...Tämä kirja on rankka ja kaunis. Ja jos lumikurjet osaisivat itkeä niin Afganistan hukkuisi kyyneliin.

Kirjaansa varten Aslam matkusti useita kertoja Afganistaniin ja Pakistaniin ja teki laajoja haastatteluja. Kysymykseen, onko Elävältä haudatut poliittinen romaani, kirjailija toteaa: "Äänestän, joka kerta kun kirjoitan lauseen." (Hesari 13.6.2010/ Nina Paavolainen)

Minäkin äänestän joka kerta kun kirjoitan lauseen tai annan jonkun kirjan tatuoitua sisälleni.

Leena Lumi

PS. Minulla on teille vielä pari joulujuttua, mutta ei enää kirjoja tänä vuonna, vaikka luenkin edelleen hyvin, hyvin myöhään.

kuva Soolis

VALKOISET KUKAT TUOVAT JUHLAN

Minulle valkoiset kukat tuovat juhlan. Nyt ojentaudun parhaan kykyni mukaan näyttääkseni valmiilta jouluun. Olohuoneen iso pöytä on ollut viikkoja joululahjojen käärimistasona ja nyt alan sitä siivota. Onnistuin vihdoinkin löytämään Marimekon Satula -kuosia punaisena ja kultana ja kohta levitän uuden liinan pöydälle. Kauniita paketteja on siellä sun täällä, huomenna tulee ystävä kylään, samoin ylihuomenna, sitten alkaakin jo loma ja juhla. Tänään on leivottu kakku ja viime yönä meni kirjan kanssa myöhään, mutta ei pelkoa, että enää tänä vuonna tarjoilisin kirjaelämyksiä. Olen myös kodin ihminen ja nyt alan suuntautua siihen.

Panostan siihen, miten käärin paketit. Panostan myös tunnelmaan. Haluan olla Kaikkien Aistien Juhlien Vaalija, siksi alan hitaasti, mutta varmasti liukua joulun suloiseen maailmaan...Nautitaan!

VIIME HETKEN KIRJALAHJAVINKIT

Minulla on aina ollut joululahjojen suhteen ensimmäisenä ehdotuksena kirja. Sitten suklaa ja pehmeä paketti. Nyt keskityn vain kirjoihin ja haluan antaa muutamia varmoja vinkkejä:

Hänelle, jolla on kaikkea, etkä varmasti tiedä makuaan, paketoi lahjapakettiin

Vuoden luontokuvat 2010
Ensilumi 
Kylätontun Joululinnut

Hänelle, joka kerää keittokirjoja, kääri pakettiin

Taivaallinen munakoiso
Edustuskeittiö
Sienionni

Hänelle, joka olisi paras naisystäväni, antaisin

Puuma
Sukellus kuumaan aaltoon
Señor Peregrino
Punainen morsian
Välähdyksiä, sirpaleita

Hänelle, jonka kanssa jakaisin elämäni

Viikonloppu
Talviuni Berliinissä
Viimeinen yö Twisted Riverillä
Harjukaupungin salakäytävät
Näkymätön
Kirjan kansa

Vaativalle lukijalle

Elävältä haudatut
Haudankaivajan tytär
Polte
Saturnuksen renkaat

Tiedostavalle

Sade lankeaa
Kosto: Rakkaustarina

Romantikolle, antaisin

Grace Kelly - Seurapiirien kuningatar
Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Siilin eleganssi
Annan jäähyväiset

Nuorisolle

Väristys
Suuri Nuudelikirja

Tätä voisi jatkaa loputtomasti, mutta sitten olisi taas sadan uuden kirjan lista, joten jäädään nyt tähän. Sanna on muuten juuri tehnyt arvostelun Señor Pedegrinosta, joten menkää lukemaan se tänne

Listaan kuuluu ehdottomasti se kirja, jota ilman en itse olisi joulua, eli Jorma & Päivi Tuomi-Nikulan Nikolai II - Suomen suuriruhtinas, mutta minä en saa sitä linkitettyä. En viitsi nyt näin likellä joulua sanoa, mitä olen tekniikasta mieltä...Isä olisi iloinnut tästä kirjasta, mutta minä teen nyt sen hänen puolestaan.  Jos näistä ei löytynyt sopivaa, lukekaa 102 kirjan listaani ja kaikkia mahdollisia kirjablogeja, jotka vain odottavat saavansa tarjota teille tarinoiden lumotun maailman.

LOHTA VOITAIKINAKUORESSA

Lohi voitaikinakuoressa on pohjoisella pallonpuoliskollamme tyypillinen ruoka, oikeastaan jo klassikko. Tässä ohjeessa piirakan sisään leivotaan raaka lohi, ja kalan parhaat aromit jäävät kuoren sisälle. ”Mannereurooppalaisten” vieraiden mielestä voitaikinaan leivottu lohi on eksoottista, ja vaikka keittiöapulaisemme ei millään malttanut tarjoilla tätä ruokaa pieninä annoksina, isotkin palat yleensä tekivät kauppansa yhdessä hujauksessa.

Lohipiiras on ruokaisaa eikä kaipaa paljoakaan lisukkeita. Helpointa lienee tarjota piirakka salaatin kera. Juhlavamman ja hienostuneemman muunnoksen saat koristelemalla piiraspalat pinaattimuhennoksella, Saumon en croûte aux pousses d’épinards, ja uunissa kypsennetyillä kirsikkatomaateilla. Tarjoa salaatti tällöin erillisiltä pikkulautasilta.


500 g lehtivoitaikinaa
400g ruodotonta ja nahatonta lohifileetä
suolaa
1 rkl sokeria
1,5 dl keitettyä riisiä
1 dl kermaa
( 1 nippu tilliä tai ruohosipulia)
¼ tl hienonnettua maustepippuria
1 muna voiteluun


Suolaa ja sokeroi lohifilee, kääräise se folioon ja pane maustumaan kylmään pariksi tunniksi.


Sekoita kerma ja maustepippuri riisiin ja mausta tarvittaessa suolalla. Hienonna joukkoon myös pilkottua ruohosipulia tai tilliä, jos haluat.


Kauli taikina kahdeksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä täytettä tasaisesti toisen taikinalevyn keskelle niin, että 1-2 cm reunoista jää vapaiksi. Leikkaa lohifilee siten, että se täyttää taikinan pinnan mahdollisimman tasaisesti. Nosta toinen taikinalevy lohen päälle ja sulje saumat tiiviisti haarukalla tai sormenpäillä painellen. Jos taikinaa jää yli, voit muotoilla siitä piirakan päälle koristeita.


Voitele piiras munalla ja paista 200 –asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Jos et pääse tarjoilemaan lohta heti, kytke virta pois uunista, peitä piiras foliolla ja pidä uunissa tarjoiluun saakka. Jätä uunin luukku raolleen, jotta piiras pysyy lämpimänä mutta ei kypsy enää.

kuva ja teksti Verna Kaunisto-Feodorow: Edustuskeittiö (Gummerus 2010)

LEENA LUMI KIRJASTO 2010

Nämä 104 teosta olen lukenut teille tänä vuonna. Jos haluat lukea, miten olen kirjan kokenut, kirjoita kirjan nimi kohtaan 'hae'. Yritän linkitellä kirjoja valmiiksi sitä mukaa kuin ehdin...


Ellen Dyrop – Hanna Kristinsdottir: Ajan Patinaa – Vanhojen tavaroiden uudet mahdollisuudet (Tammi 2009)

Ian McEwan: Sementtipuutarha (Otava 2009)

Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö (Like 2010)

Andrea Maria Schenkel – Hiljainen kylä (Gummerus 2009)

Andrea Maria Schenkel: Tapaus Kalteis (Gummerus 2009)

Muriel Barbery – Siilin eleganssi (Gummerus 2009)

Valeri Tong Cuong:  Pariisissa sattumalta (Tammi 2009)

Aila Meriluoto: Tältä kohtaa – Päiväkirjat vuosilta 1975- 2004 (Siltala 2010)

Herta Müller:  Tänään en halunnut tavata itseäni (Tammi 2010)

Cecilia Samartin – Señor Peregrino (Bazar 2010)

Jorma & Päivi Tuomi-Nikula: Nikolai II – Suomen suuriruhtinas (Atena 2010)

Max Manner: 72h (Minerva Crime 2010)

Philippe Claudel – Varjojen raportti (Otava 2009)

Riku Cajander – Luontopiha (Minerva 2010)

Ian McEwan: Polte (Otava 2010)

Kalevi Rahikainen:  Itse metsäni pohjoinen (IamBooks 2010)

Joyce Carol Oates – Haudankaivajan tytär (Otava 2009)

Joyce Carol Oates – Kosto: Rakkaustarina (Otava 2010)

Patricia Cornwell:  Valokeilassa – Kay Scarpettan tutkimuksia (Otava 2010)

Maria Pecoraro:  Schaumanin linna - Tehtaanjohtajan koti Jyväskylässä (Minerva 2009)

Marja Lindfors – Taivaallinen munakoiso (WSOY 2009)

W.G.Sebald: Saturnuksen renkaat (Tammi 2010)

Donald Spoto: Seurapiirien kuningatar – Grace Kelly (Helsinki-Kirjat 2010)

Tessa Kiros: Minun Venetsiani (WSOY 2010)

Sinikka Piippo: Suomalaiset marjat (Minerva 2010)

Kamila Shamsie: Poltetut varjot (Gummerus 2010)

Linn Halberg, Margareta Nordqvist: Kiva leiri, Sinttu (Tammi 2010)

Inger Frimansson: Rotanpyytäjä (Like 2010)

Karin Fossum: Jonas Eckel (Johnny Kniga 2004)

L.M.Montgomery – Annan Jäähyväiset (WSOY 2010)

Paul Auster: Näkymätön (Tammi 2010)

Ilkka Falck:  Pieniä puutarhaunelmia (Otava 2010)

Marilyn Monroe – Välähdyksiä, sirpaleita (WSOY 2010)

Anne Holt: Kasvoton tuomio (Gummerus 2010)

Thomas H. Johnson: The Complite Poems of Emily Dickinson

Kirsi Kostamo: Hyvän olon keittiö (Minerva 2010)

Vuoden Luontokuvat 2010 – Suomen luonnon vuodenkierto (Suomen Luonnonkuvaajat ry/ WSOY 2010)

Anilda Ibrahami: Punainen morsian (Tammi 2010)

Tove Jansson, Per Olov Jansson: Outo vieras muumitalossa (WSOY 2010)

Christoph von Marschall: Michelle Obama (Minerva 2010)

Jenni Peltonen: Koristellaan koti talveen (Gummerus 2010)

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena 2010)

Soili Soisalo, Eeva Voutilainen: Mustikka, ruis ja rypsi – Voimaruokaa Suomesta (Otava 2010)

Taina Vuohelainen – Marja Samuli – Arto Vuohelainen: Meillä on joulu (Otava 2010)

Tee itse Herkulliset: Hillot, hyytelöt ja marmeladit (Minerva 2010)

Jussi Siirilä: Historia on minut vapauttava (Gummerus 2010)

Anne Kuorsalo – Iris Saloranta: Sodan haavoittama lapsuus (Ajatus Kirjat 2010)

Christer Lindgren:  Kiehuu! – Uusi Suomalainen Keittiö (Otava 2010)

Astrid Lindgren:Metsässä ei ole ryöväreitä (WSOY 2010)

Maxim Leo: Talviuni Berliinissä (Ajatus Kirjat 2010)

Suvi Vehmanen: Lapsen oma petokirja (Minerva 2010)

Marja Björk:  Puuma  (Like 2010)

Karin Slaughter:  Pelon huone (Tammi 2010)

Vatcharin Bhumichitrin:  Suuri Nuudelikirja – Yli 100 Herkullista Reseptiä Kiinasta, Japanista ja Kaakkois-Aasiasta (Minerva 2010)

Nadeem Aslam: Elävältä haudatut (Like 2010)

Karin Fossum: Varoitus (Johnny Kniga 2010)

Tuulevi & Henrik Aschan: Selviämistarina – Alkoholi parisuhteessa (Minerva 2010)

Linda Olsson – Sonaatti Miriamille (Gummerus 2010)

John Irving:  Viimeinen yö Twisted Riverillä (Tammi 2010)

Risto Juhani – Salatuimpaan saakka (Like 2009)

Peter Cameron: The Weekend

Riitta Konttinen: Naiset taiteen rajoilla – Naistaiteilijat Suomessa 1800 –luvulla (Tammi 2010)

Sarah Marshall: Daniel Craig – Mies James Bondin takana (Minerva 2008)

Jennifer Lee Carrel: Shakespearen salaisuus (Bazaar 2010)

Philippe Claudel: Varjojen raportti (Otava 2009)

Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus (Tammi 2007)

Audrey Niffennegger: Aikamatkustajan vaimo (Gummerus 2005)

Sinikka Paavilainen: Työtytöt – Tytöt isänmaan palveluksessa 1941-1945 (Minerva 2010)

Sami Mattila: Muumilaakson puutarhakirja (WSOY 2007)

P.D.James: Yksityispotilas (Otava 2009)

Tess Gerritsen: Jääkylmä (Otava 2010)

Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneet (Tammi 2010)

Ros Wynne-Jones:  Sade lankeaa (Like 2010)

Mauri Kunnas: Tassulan tarinoita – Hurja-Harri ja pullon henki (Otava 2010)

Denise Mina:  Viimeinen hengenveto (Like 2010)

Ilona Pietiläinen:  Elämää valkoisessa puutalossa (2010)

Jacquelyn Mitchard:  Onnen mahdollisuus (Otava 2004)

Jens Linder & Pelle Holmberg: Sienionni (Tammi 2010)

Juhani Numminen:  Lähikuvassa Tommy Tabermann (Tammi 2010)

Julie Parsons:  Mielin kielin (Tammi 2000)

Maria Buchert, Kari Kiianmaa, Tellervo Uljas: Revitty sydän – Voiko uskottomuudesta toipua? (Minerva 2010)

Lena Ljungqvist – Eve Tingström: Intohimona pelargonit (Tammi 2010)

Mary Ann Shiffer:  Kirjallinen piiri perunakuoripaistoksen ystäville (Otava 2010)

Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (Tammi 2005)

Tom Lundberg:  Nykyajan jumalatar – Tunne itsesi, ymmärrä muita (Positiivarit OY 2009)

Emily Dickinson:  Golgatan kuningatar (Tammi 2004)

Kjell Ola Dahl:  Musta enkeli (Like 2010)

Sisko Ylimartimo:  Anna ja muut ystävämme (Minerva 2008)

L Onerva – Liekkisydän (Tammi 2010)

L.M.Montgomery: Pat – Vanhan kartanon valtiatar (Minerva 2010)

Liza Marklund: Postikorttimurhat (Otava 2010)

Eve Rönnblom: Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta (Minerva 2010)

Maggie Stiefvater: Väristys (WSOY 2010)

Andrew Taylor:  Kirjat jotka muuttivat maailmaa (Ajatus Kirjat 2010)

Riitta Pojanluoma:  Sata soppaa (Tammi 2010)

Donald Spoto - Marlene Dietrich – Sininen enkeli (Ajatus Kirjat 2010)

Marie Hansson, Björn Hansson: Bambut ja koristeheinät (Minerva 2010)

Eija Klaucke: Elämyspuutarha – Yksi piha, monta tunnelmaa (Gummerus 2010)

Mauri Leivo:  Savanni hengittää – Matka afrikkalaiseen luontoon (Minerva 2010)

Bernhard Schlink: Viikonloppu (WSOY 2010)

Maija Kajan: Sukellus kuumaan aaltoon – Naisen vaihdevuodet, terveys ja hormonit (Minerva 2010)

Verna Kaunisto-Feodorow: Edustuskeittiö – Linnan juhlista kodin kutsuille (Gummerus 2010)

Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan (Tammi 2010)

Ian McEwan:  Vieraan turva (Otava 2010)

Yrjö Kaijärven kauneimmat runot (Otava 1956)

kuva Frauen, die lesen, sind gefährlich/Jean-Honoré Fragonard

KEVÄT PAKKASESSA

Pakkanen narskuu, soi
ulkona askelten alla,
silmäsi kevään toi
silmiini uppoutumalla.
Palan jo! kuiskaa suus
vapaana suudelmista.
Muuta et ehdikään,
huuleni sanas jo vei,
kevääni punerva puu,
rikas maan antimista,
keskellä lumen ja jään
tuoksuva tuokokuu.

- Yrjö Kaijärvi -
Kauneimmat runot (Otava 1956)
kuva Soolis 

KUVASTA KUVAAN BLOGIYSTÄVIÄ ESITELLEN JA KIITTÄEN

Lupasin teille postauksen, jossa nyt esittelen heitä, joiden kuvia olen ihaillen ja kiitollisena saanut käyttää etenkin runojen kuvitukseen. Tämä Unelman kuurainen ruusu on yksi tämän vuoden kauneimmista ja tämän ojennan tänään Allulle. Onnea Allu♥ Unelman ruusu on saanut kuvittaa Salvatore Quasimadon runoa Muinainen talvi, jossa "Kuulaitten käsiesi kaipaus/ liekin hämärässä:/ tuoksuivat tammelta ja ruusuilta..."

Ja tämän kuvan villihanhista on ottanut Allu. Kuva on täydellinen Tommy Tabermannin runoon Kiima, jossa "Koskaan älä kadota/ villihanhen kimaa/ kerta kerran jälkeen/ lähteä kauas, pois/ voittaa vaarat, väistää nuolet/ ja villihanhen kiimaa/ palata/ olla varoituksille kuuro/ tehdä pesä."

Lentäkää kaikki nyt onnittelemaan kuvan ottajaa tänne

Ja tässä Jaelin kukat, jotka ovat kuvittaneet Tabermannin runoa Villit kukat, jossa "En polvistu, en poimi, en kesytä;/ kaikki tarhat ovat harhaa/ Villi sinä olet,/ ja vielä villimmäkis olet tuleva,/ niin villiksi ettet poimi/ vaan annat kukkien kukkia."

Ja tässä Lumiomenan auringonkukat, jotka ovat aivan yhtä hyvä syy lähteä Amsterdamiin kuin Ruth Cole!

Ja tässä kuva Marian blogista. Kuva on juuri niin läpikuultava ja valon ja varjon leikkiä kuin on hänen bloginsakin.

Ja Uuden Kuun Emilia saa tällä kertaa edustaa joulua ja sisustusta. Tähän tunnustan, että en ole kovinkaan kiinnostunut muotibloggailusta, mutta sisustus vetää ja remontointi...

Runotalon Taikatähdet eivät jätä minua rauhaan, siis kulkekoot matkassani. Sari on loistava kuvaaja ja taiteilija, joka tekee voimakortteja, joiden avulla voimme auttaa vaikka ystävää, joka kaipaa merkkiä tunnelin päähän. Tätä sinistä ei vastusta kukaan!

Tässä kuva kuin Kaurismäen elokuvasta. Kuva on blogista Valloittava valkoinen ja Anu on tehnyt tästä samasta kuvasta vieläkin enemmän kaurismäkeläisemmän, 'riisutumman', version. Tämä kuvittaa Lumikarpalossa runoa, joka kertoo unohtamisesta ja ikävästä.

Tämä kuva ei ole muotiblogista, vaikka 'kuolaankin' tuota Ilsen leningin kangasta. Tämän kuvan nimi voisi olla vaikka Yhteys. Tai Harmonia. Tai Punaturkki ja matte. Koirarotu on sattumalta minulle hyvin tuttu, se kauneista kaunein, sensitiivinen 'minä itte' -tyyppi, joka sopii ainakin meikäläiselle niin hyvin, että...Tässä kuvassa toimii kaikki.

Tämä kuva on oiva osoitus siitä, miten kuvataiteilijalla toimii näkemys myös valokuvatessa. Kuvan on ottanut Hanne, joka on kuvittanut useita runojani. Olen antanut kuvalle tiedostooni nimeksi Syksyinen joki. Muistaisin tämän kuvittaneen Edith Södergranin runoa...

Tässä Iineksen kuva, jonka olen nimennyt Kevätmahlaa. Löytyy myös Lumikarpalosta. Minuun tämä Iineksen kuva on tehnyt suurimman vaikutuksen, mutta tietty tähän olisi kuulunut häneltä myös vaikka Joulukuu kukkii, joten olkoon menneeksi

Ja sitten kuva, jota Prahassa ottaessaan S. ei takuulla tiennyt, miten minä tämän näen ja koen. Minullahan on tietty addikti rappusiin, oviin ja ikkunoihin

Ja sitten sarjan viimeinen, mutta ei vähäisin. Sitä ennen haluan sanoa, että kuka tuntee jääneensä huomiota vaille, olen pahoillani, sillä muistini on mitä sattuu. Toisaalta, en voinut tehdä tästä kilometrin mittaista, joten tulee uusia kertoja, toisia postauksia. Jokin aika sitten esittelin kuvataiteilijamme ja nyt ovat siis vuorossa kuvajaat. Sarjan saa päättää hovikuvaajani Tuure, mutta vieläkin joukosta puuttuu yksi ja hän tuleekin esiin jo kolmannen kerran kuvallaan ja samaa kaunista runoa kuvittaen. Ensin juon vähän kahvia ja luen Hesarin loppuun...Ja tässä Tuuren mainio kuva

Paitsi, tämä ei voi jäädä pois. Tämä mykisti sekä minut että Lumimiehen ja sai kuvittaa runoa Itsenäisyyspäivänä. Kuvan on ottanut Anne. Värisyttävää!