keskiviikko 24. marraskuuta 2010

MEILLÄ ON JOULU

Jos olet lumi, jos olet jouluruusu, jos olet joulun tuoksu, jos olet joulun tunnelma, niin juuri sinulle on tehty kirja Meillä on joulu (Otava 2010). Kirjan tekijät ovat sisustustoimittaja Taina Vuohelainen ja ruokatoimittaja Marja Samuli, tunnelmalliset kuvat on ottanut Arto Vuohelainen.

Monille meistä joulu on kalenterivuoden rakkain juhla, joka ei ikinä voi alkaa liian aikaisin. Me jouluihmiset emme ole tavarakrääsän perään, vaan me synnytämme tunnelmaa, joka syntyy vaikka siitä, että otamme esille monien vanhojen, kauan säilyttämiemme joululehtien numerot. Ja sitten otamme esille joulukirjamme, kuten tämän Meillä on joulu, joka tarjoaa puolensataa ideaa koristaa joulua uudella tavalla sekä yli neljäkymmentä ruoka- ja leivontaohjetta. Iltapäiväteemme äärellä kääntelemme kirjan sivuja, luemme jutun sieltä, toisen täältä, annamme kätemme koskettaa kauniita kuvia ja suljemme silmämme nähdäksemme tarjoammeko tänä jouluna sienipororullaa sekä brie-punasipulitähtitorttuja. Broilerinmaksapateeta emme voi vastustaa ja on aivan selvää, että kellarimme hyllylle ilmestyy hyvissä ajoin maustumaan portviinissä marinoituja viikunoita.

Me emme ole kaikki erinomaisia askartelijoita, mutta Meillä on joulu tarjoaa niin tarkkoja ohjeita, että jopa minä selviydyn niistä. Aiomme siis tehdä omenakransseja, pitkät verhomme koristamme pimpulapampuloilla ja joulupöydän huipennus tulevat olemaan valkoiset leikkoamaryllikset, jotka ovat kukin omassa, kapeassa maljakossaan ja kestävät parilla niksillä todella kauan. Jääkukkataulut ovat selviö puutarhassa ja vain taivas on kattona, mitä aiheita niihin käytämme. Pikkulintujen ruokintaan saamme uutta ideaa ja huoneita koristelemme hurmaavilla tuulenpesillä! Myös piparminttumobile näyttää raikkaalta ja huomaamme kotimme sisustuvan muistuttamaan Marianne-karkin värejä, mutta punainen ja valkoinenhan ovat tuttu country-sisustuspari.


Meillä on joulu ei jää jouluihmiseltä huomaamatta, sillä siinä on takuulla paras kansi, mitä olen tähän mennessä joulukirjoissa nähnyt! Ja minua ei jäävätä hevoshulluuteni takia! Ja tuo punaisen ja valkoisen voimakas esiintulo luo tunnelmaa, jota on vaikea vastustaa. Kirja on kaunis, rauhallinen, selkeä, runsas. Jälkimaku on pitkä ja harras, kanelia, tähtianista, vaaleaa glögiä. Kuljemme joulun odotuksesta loppiaiseen ja tuohon ajanjaksoon mahtuu se hurmio, jota tällainen tunnelma- ja ideakirja vain korostaa. Itse kerään ruokakirjoja, joten minulla tämä menee keittiön keittokirjahyllylle. On hauskaa, kun silmä etsii sieltä syyskuussa sienikirjaa ja katse osuukin tähän joulun odotuksen lupaukseen, josta voi ihan omaksi ilokseen nauttia pieniä alkupaloja jo syksyllä, sillä koskaan, ikinä ei ole liian aikaista aloittaa joulun odotusta. Minä ainakin tunnen tämän kirjan luettuani aivan pakahduttavaa tarvetta aloittaa jouluvalmistelut juuri nyt ja tuskin voin odottaa aattoa, kun yllätän Lumimiehen uudella kalaherkulla: savukalamoussella. Ehkä sitten vielä graavilohi-mätipiirakkaa…Mutta nyt aloitan virkkaamaan jotain valkoisesta ja punaisesta langasta.


Jos olet kynttilän liekki, jos olet joulun haltija, jos olet joulun uni, jos olet lumen tähti, jos olet havun tuoksu, tämä kirja on juuri sinulle♥

31 kommenttia:

  1. Tätä kirjaa onkin jo "mainostettu" monessa aikakausilehdessä, ja poikkeuksetta on hyväksi teokseksi mainittu.

    Kaunis kansi tosiaan! Mukavasti perinnettä ja nykyaikaakin.

    ps. Ajattelin postauksesi otsikoinnista, että teillä on tosiaan jo joulu : )

    VastaaPoista
  2. Anne, tämä on ihan sun kodin oloinen! Mistä tiedän? No, niistä pupuista portailla, kynttilöistä ja pönttöuunista. Miten minusta tuntuu, että sun uuteen kotiin tulee pönttöuuni...

    Pidän kovasti kannen tunnelmasta♥

    Itsekin mietin tuota kirjan nimeä, mutta mikä muu se olisi voinut olla? 'Meillä on joulun odotus' ei oikein sovi, sillä tämä kirja sisältää kaiken odotuksesta aattoon ja aaton ja siitä Tapaninpäivän kautta loppiaiseen. Siis tämän kirjan aika on nyt!

    VastaaPoista
  3. En tunne ainakaan vielä tätä kirjaa, mutta olen juuri poimimassa esille muut joulukirjani ja joululehtien, sekä säästettyjen, että uusien, pinon. Aikaisemmin systeemiin kuului myös joulusatujen pinoaminen Jouluhyllyyn odottamaan lukuhetkiä lasten kanssa. Toki joulu tulee ilman kaikkea tätäkin, mutta itse voi onneksi vaikuttaa paljon siihen, millaisena se tulee.
    Iloa ja inspiraatiota omaan joulunodotukseesi!

    VastaaPoista
  4. Olen huomannut tämän kirjan mainoksita ja odotan, että pääsen ensi- tai seuraavalla viikolla hyvät kustantamosuhteet omaavan ystäväni kanssa Otavan kirjakauppaan. Aion hankkia tämän ja fiilistellä. Koska mikään, MIKÄÄN, aika ei ole minulle niin ihanaa ja täydellistä kuin joulu. Ja, kuten tiedät, tyttäreni on syntynyt jouluyönä, mikä vain lisää joulun merkitystä elämässäni.

    Ihana, että toit tämän kirjan blogiisi. Jatkan siitä haaveilua :)

    VastaaPoista
  5. Pirkko, mulla on jo kaikki joululehdet esillä ja kaivoin jopa Aarikan pikkutontutkin näkyville. Kynttilöitä poltetaan joka päivä ja sähkövalosarjoja,pieniä, kirkaslamppuisia on ängetty kaikkialle Aallon-jättivaasista ihan kirkkaisiin lasipurkkeihin.

    Minullakin on blogissani aina joulusatu, mutta se laspuuteni kotipitäjän murteella, joten ehkä kaikki eivät ymmärrä;-)

    Siihen ainakin voi vaikutta, mikä on tunnelma. sehän on tärkeintä. Tunnelma syntyy joulun tuoksuista, kauniista paketeista, jotka eivät sisällä mitään kitschiä, mutta ei tyyristäkään. Kirja tai omatekemä lahja on aina minusta paras. ja myös kynttilät ja ruokalahjat. ja tietysti suklaa;-)

    Pirkko, kiitos samoin!

    Olethan jo osallistunut Yllätysarvontaani. Rollaa vähän alaspäin.

    VastaaPoista
  6. Lumiomena, ja Meri syntyi heti joulun jälkeen...

    Tämä on niin ihana kirja, että♥

    VastaaPoista
  7. Nii meilläki, ihan oikeesti, amaryllikset kukkii, keittiön verhot vaihdettu ja jouluvalot sytytetty luumupuuhun..

    VastaaPoista
  8. Hannele, niin meilläkin, aikuisten oikeesti. Kudotutin jopa joulumatot ja nyt kun saatiin kunnon lumet, laitoin ne jo lattialle. Meillä talvivaloja,pienmiä kirkkaita 240 kappaleen sarja isossa syyshortensiassa ja toinen mokoma talon toisella puolella syreeneissä. Ei kerrota ihan kaikkea vielä;-)

    VastaaPoista
  9. totta kait joulumatot, meilläki :)

    VastaaPoista
  10. 'Teetin äidil kans, ku sai erulisest.'

    Nyt otan mun iltapäiväteeni ja alan haaveilla ja taidan vähän kutoa jotain joulun punaista...

    VastaaPoista
  11. Joulun pitäisi kestää aina vähintään 5 päivää eli sijaita viikonlopun yhteydessä. Juuri kun rauhoittuu, kaikki on ohi. Toiset lisäksi viettävät tuostakin ajasta suuren osan tien päällä. Tämä kirja kyllä houkuttelee...kuinka monta kirjaa voi ostaa vuodessa? millaisia kirjahyllyjä/kirjastoja kirjan ystävillä ylipäänsä on? Minne kaikki kaunis ja ihana mahtuu?

    VastaaPoista
  12. Nette, minä olen täysin samaa mieltä! Siksi maailman suurion ihme toteutuu nyt: Lumimies on ensimmäisen kerran lomalla välipäivät! Siis Ihana, Pitkä Joulu♥

    Sinä et ole ostamatta tätä kirjaa! Tiedän sen!

    Kirjahyllyjä on joskus esitelty, ja miten hauskaa, että vielä on heitä, jotka kuten minä, vannovat Lundian nimeen. Siis mulle ei ikuna kirjoja lasien taakse. Nyt kun talvivalot palavat yötkin, niin pikkulamppujen valossa voin piipahtaa kirjastoon tuosta vain ja kuljetan sormeani pitkin kirjojen jaloja selkiä...kirjaa pitää saada tuntea.

    Huomaa ettet ole pitkään aikaan käynyt serkullasi: Meillä on kirjoja enisnnäkin tässä kirjastossa sekä Lundiassa, että siinä Tiirassa. Tiira on nyt siis sen ison luku/löhötuolin takana. Sen päällä on se hieno teline, jonka sain sinulta, jossa aina esillä kanien kirja alahyllyillä taidekirjoja, kuten myös okkarin Ikea-hyllyillä. Sen lisäksi olkkarissa on se hirveän vanha kirjakaappi, jossa ei kuitenkaan laseja ja siinä ovat vanhat, todella vanhat kirjat.sen lisäksi keittokirjahyllyssä keittiössä ovat ruokakirjat ja sitten Lumimiehellä on yöhyllynä se antiikkihyllykkö ja minä olen varannut siitä yhden hyllyn Välskärin kertomuksille, joka on monessa osassa ja vanha, rakas. Sen lisäksi kirjoja on yöpöytäni välikössä, sänkyni vieressä olevalla tuolilla, ja sitten niitä valuu myös lattialla. Ai niin, CD-levytornin päällä ei pala enää kaunis Aallon tuikku, vaan siinä ovat runokirjat, ne niistä, joita tarvitsen koko ajan...Mullahan on se hieno taidekuva kirjastosta...meilaan sen sulle nyt.

    (Mulle tuli tänään outo verhokriisi...Sehän kuuluu kevääseen!)

    VastaaPoista
  13. Olet oikeassa Leena Lumi! Kirja on minun näköinen, ainakin esille laittamiesi kuvanäytteiden perusteella. Ja pönttöuuni on tavoitteena uuteen kotiin. Parilla taloedustajalla on jo naama vähän venähtänyt, kun olen kertonut metsästäväni mielummin pönttistä kuin katselevani heidän takkavaihtoehtoja (vaikka monenlaiset tulisijat ovat kauniita, nyt vaan on pönttistunne).

    VastaaPoista
  14. Totta: kirjan kansi on yksi hurmaavimpia mitä on joulukirjoista nähty!

    Muutkin kuvat näyttävät todella tunnelmallisilta ja houkuttelevilta. Heti tulee tunne, että pitäisi päästä omaakin kotia koristelemaan!

    VastaaPoista
  15. Anne, pönttöuuni on kodikas. Se henkii sitä oikeaa tunnelmaa. Minä asun nyt kivitalossa, jonne pönttis ei sopisi, mutta sen sijaan kaakeliuuni kylläkin. Olen tuttu sekä pönttöuunin että kaakeliuunin kanssa. Kun aikanaan rakensin (muistathan;-) siirsimme sinne vanhan kaakeliuunin vanhempieni omistamasta talosta.Se oli kaunis ja lämmönvaraus about 3 vuorokautta.


    Soolis, mulla alkoi nyt pyöriä hirveesti uusia juttuja päässä. Tiedän, mikä hankinta on nyt edessä. Tämmöistä tapahtuu, kun päivän lukee sisustuskirjaa. Minun piti enempi vain niitä ruokia, mutta ei se onnistunut.

    VastaaPoista
  16. Tämä on ihana, sait minut hyvälle mielelle. Joulu <3 tulee, mukavaa!

    VastaaPoista
  17. Anne, kiitos♥ Sitten päiväni onkin täydellinen! Joulu on niin uskomatonta...taikaa ja lumoa. Onneksi se kaikki on vielä edessäpäin.

    VastaaPoista
  18. Tosi kaunis ja kivan oloinen joulukirja! Minäkin olen jouluihmisiä, vaikken ole kätevä käsistäni. Joulussa tärkeintä on päästä lapsuuden perheen kanssa yksiin, nähdä myös muuta sukua, syödä ja juoda hyvin ja nauttia tunnelmasta. Minusta on ihanaa myös ostaa muille lahjoja ja tehdä ruokatervehdyksiä.

    Niin, ja rakastan joululauluja, vaikka niiden sanoma on ei-kristitylle usein turhan harras. En ole kuitenkaan mielestäni tekopyhä, koska pakanajuhlahan se tämäkin oikeasti on.

    Meillä oli lapsena aina tiukka sääntö, että koti koristeltiin ja joululauluja sai kuunnella ensimmäisen kerran vasta 1.12. Olen tästä nyt aikuisena vähän lipsunut, mutta ei meillä kyllä vielä ole koristeita, jos ei ulkovaloja ja kynttilöitä lasketa, eikä joululaulujakaan ole vielä kuunneltu.

    Viime jouluna meillä oli ensi kertaa oma kuusi (kun ei olla ikinä pyhiä täällä), joka otettiin esiin ja koristeltiin jo pari viikkoa ennen joulua. Tämä oli ihan uutta, koska lapsuuden kodissa kuusi otettiin sisään ja koristeltiin vasta aaton aattona. Ilmeisesti ainakin joissakin maissa se on kuitenkin joulukoriste siinä kuin muutkin ja siis esillä viikkokaupalla.

    En ikinä stressaa joulusta, mutta en tiedä, miten kävisi jos sitä juhlittaisiin minun kodissani. Osallistun kuitenkin esimerkiksi kokkaamiseen ilman muuta ja mielelläni myös siskoni luona (missä nykyisin vietämme joulunpyhät).

    Kaunista ja tunnelmallista joulun odotusta meille kaikille!

    Karoliina

    VastaaPoista
  19. Minä ihastuin noihin kansiin, tuohon ihanaa kuvaan, joka muistuttaa lämpimiä, läheisiä aikoja, jolloin lapset olivat viuelä täällä..

    VastaaPoista
  20. Karoliina, joulussahan on varmaankin tärkeintä, että se on omannäköinen. Pitää tehdä niin kuin hyvältä tuntuu.

    Olen nyt onnistunut kadottamaan yhden lehtikirjoitukseni siitä, mitä joulu minusta on, olisin sen kirjoittanut ajattomuutensa takia blogiini, mutta ei löydy, ei. Lumimies ei ole vielä lupautunut sihteerikseni...

    Minä tein niin kauan isoa joulua uusioperheellemme, että olen aika rutinoitunut, mutta en kaavoihini kangistunut, sillä viime jouluna jätimme pois kaiken sen, mitä kukaan ei todella kaivannut joulupöytään ja lisäsimme mukaan aivan uusia herkkuja. Pakollista ohjelmaa ei ollut ja koska Meri vietti joulun kanssamme (avomies intisssä), sovimme, että on leffajoulu. Silti istuimme pöydässä tuntikausia syöden ja jutellen kuten meidän perheessä on aina ollut tapana. Sopiva pakkanen ja runsas lumi loivat upeat puitteet ja olimme kuin keskellä satua.

    Kaukana ovat ne ajat, jolloin 12 kilon kinkku kypsyi leivinuunissamme;-)

    Viime joulu oli elämäni paras ja sitä ennen se joulu, kun olimme Lumimiehen kanssa tavanneet. Vietimme sen aivan kahdestaan, ei lahjoja, ei kuusta, ei kinkkua. Jouluyönä lähdimme keskiyön messuun ja palattua putosimme muutamaksi päiväksi monenmoisen ihmeellisen asian käsittämättömään taikaan.

    Yleensä on lahjoja, mutta minut tuntien kirjoja, pehmeä paketti ja suklaata. Silti joku yllättyy joka joulu;-)

    Karoliina, tiedän muitakin, jotka ovat joulun sukulaisissa kuten te, ja he viettävät förskottijoulua kuusineen kaikkineen. Ainakin jos on lapsia, voi olla kiva, että sitä joulua on vähän tai edes joskus omassa kodissakin.

    Siis: kaunista, tunnelmallista ja stressitöntä joulun odotusta meille kaikille♥

    VastaaPoista
  21. Hanne, lapset tekevät joulun, mutta olen huomannut, että kyllä se joulun tunnelma tulee ilmankin. Se on vain erilaista. Kuten yllä voit lukea, viime joulu oli mahtava, sillä Meri oli kotona ja Dina tietty mukana. Tänä jouluna olemme varmaan kolmistaan, paitsi 'lapset' käyvät pyhänä syömässä, mutta ei yhtään huimaa ja tänä jouluna meillä on jotain omaa erityistä...

    VastaaPoista
  22. Mä tahdon tuon pilkullisen ponin tuosta kannesta!!

    VastaaPoista
  23. Joulu on odotuksen tunnelmia.Ehkäpä se odottaminen ja pikkuhiljaa etenevää puuhailu ovat parhainta.Tänä jouluna tulee hyvä joulu, erilainen kuin edelliset mutta yhtä muisteltavan ihana kuin tulevatkin.Tummien sävyjen keskellä nautin itse kuopukseni kirkkaista luottavista haaveista ja pienistä minulle kerrotuista salaisuuksista läheisille.Pieninpäni on jouluhöppänä kuten äitinsä:D
    Tuo kirja olisi ihana mutta taitaa jäädä haaveeksi...Kiitos kun kerroit siitä

    Maria

    VastaaPoista
  24. ^Pakko vielä Karoliinan innoittamana osallistua keskusteluun :) Mekin vietämme joulun aina muualla kuin ydinperheeni omassa kodissa, minkä vuoksi yleensä joulua edeltävänä viikonloppuna koristelemme kuusen kotona, vietämme minijoulua (avaamme lasten iloksi pari pakettia ja kokkaamme erilaisia jouluruokia kuin mitä sitten joulujouluna saamme mummolassa). Minulle joulussa tärkeintä on tunnelma; haluan monien asioiden olevan samanlaisia vuosi vuodelta, mutta en säntäile, vaan fiilistelen koko joulukuun.
    Ja totta, joulun alku on muualla kuin kristinuskossa, joten sikäli ei ole ollenkaan tekopyhää viettää sitä. Joulu/Jul-sanan etymologiakin on vanhempi kuin Christmas-sanan.

    VastaaPoista
  25. Ahmu, minä putosin ihan samaan;-)

    Maria, joulussa eka parasta on odotus ja sitten se hetki aattona, kun se sama vanha joulun henki valtaa sinut kaikkineen. Sitä luulee, ettei enää niin kuin lapsena, mutta aina se on tullut.

    Meillä on hyvin erityistä joulua ja siksi olen viikon lomallakin samoin Alfauros pitää lomaa: Meillä on hopeahääpäivä♥

    Haavet on tehty toteutettaviksi.

    Ihanaa joulun odotusta, Maria♥

    Lumiomena, mekin olemme olleet jouluja kotipitäjässä ja vain siellä käyn aaton kirkossa ja vaellan keskiyöllä hautausmaan kynttilämeressä ja vien isälle vielä yhden kynttilän lisää.Eniten on kuitenkin kivointa tehdä oma joulu. Äiti om matkustanut toisina jouluina meille, ja toisinaan ollaan oltu vain tämän pienen perheemme kanssa. Mekin matkaamme taas after Olga, sillä hänen lonkkansa ei enää kestä tuntikausia autossa.

    Minäkin halusin kaiken olevan aina perinteistä, mutta sen jälkeen, kun nuoriso kieltäytyi tietyistä perinnelaatikoista hiljaa, mutta varmasti, raikastimme menuuta, säilyttäen silti hämäläiselle miehelleni tärkeän imelletyn perunalaatikon, jonka osaankin tehdä tosi hyvän. Kymmenen resptiä kokeilin kunnes löytyi se hänen suuhun oikea;-) Sen teen aina vasta aattona, mutta kuusi on jo aattoaamna koristeltu kun heräämme, hedelmäsoppa tehty ja moni muu, joten hyvin ehtii. Meillä on kalapainotteinen joulupöytä, rannikolta kun olemme...

    Mukavaa joulunalusfiilistelyä, Lumiomena♥

    VastaaPoista
  26. Minullakin on Leena tämä kirja , ja pidin siitä todella paljon, mielestäni siinä on kaikkea just sopivasti joulua ajatellen, myös kivoja reseptejä, joita olen ajatellut kokeilla.
    Pst..huomasin tuolla Sarin blogissa, että sullakin on amaryllikset vähän huononlaisesti alkaneet kasvamaan...mikäköhän lie, mulla on kaksi omaa istuttamaa, jotka istutin siinä lokakuun loppupuuolella ja kukkivat nyt ihan täysin.Vaaleanpunainen on kukkinut jo pitään, ja valkoinenkin alkaa pian.
    Joudun ostamaan jouluksi uudet amaryllikset.

    VastaaPoista
  27. Tuija, tämä kirja sytytti tänä vuona jouluni!

    Olen kahden vaiheilla, kehtaanko laittaa sen Sarin blogissa olleen vuodatuksen omaani;-) Tuija, taisin yrittää mahdottomia. Mutta mikä työmäärä, kun vein niitä neljää puutarhassa läpi kesän kaiken muun 300 kasvin mukana. Joku voi sanoa, että ei se siinä enää tunnu, mutta kyllä tuntui! Oastan tästä lähin amaryllikseni. Tänään tulee jo toinen. Jouluna niitä varmaan 7. Ja kaikki valkoisia.

    Noudatin muuten täysin Sarin ohjeita, piatsi en ymmrärtänyt suvella lannoittaa, mutta niissä oli tosi isot sipulit - silti.

    VastaaPoista
  28. Tiesitkö Leena, että nuo molemmat tunnelmakuvat, jotka olit kirjasta poiminut, ovat Keltaisesta Talosta Pälkäneeltä? Yläkerrassa toimii talon emännän Helin kotimajoitus kahden vierashuoneen laajuudessa, ja nuo joulukuvat otettiin Pellavakamarissa vuosi sitten. Tälläkin hetkellä koko talo on täynnä joulun tunnelmaa, sillä alakerrassa on Joulukauppa ja kahvila! Kannattaa poiketa! Lisää voi tunnelmoida osoitteessa www.keltainentalo.fi ja seuraamalla Helin joulukalenteria Keltaisen Talon Facebook-sivulla.

    VastaaPoista
  29. Hei!

    Olisit vian laittanut nimen alle;-) Ehkä olen nyt tekemisissä kirjan yhden tekijän kanssa...

    Kiitos vinkistä! Voinkin laittaa jouluvinkin tuosta Joulukaupasta ja kahvilasta. Onko sinulla hyvää kuvaa vai otanko kirjasta? Sähköpostiosoitteeni löytyy profiilitiedoistani.

    Tämä kirja on niin hurmaava, että en luopunut omasta kappaleestani, vaikka toiseksi arvonnassa tullut saikin saman kirjan.

    Mukavaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
  30. Hei,

    no nyt olet tekemisissä tekijän kanssa :)
    Olen mielenkiinnolla lukenut kommentit, ja olen todella iloinen, jos kirjamme on saanut teidät kaikki innostumaan entisestäänkin enemmän joulun valmistelusta ja sen parhaasta ajasta, odotuksesta ( minulle se odotus on parasta aikaa).Mutta joulu on hävyttömän lyhyt aika, juuri kun se on sitten käsillä, se on niin häviävän lyhyt ja pieni hetki, että aistit valppaina pitää joulupolon päivystää, mutta yhtäaikaa relata ja nauttia.
    Dilemma, jota en ole vielä ratkaissut :)
    Joku aiemmin oli oikeassa, muutama kuva oli Helin luota Keltaisesta talosta, siellä oli juttua tehdessämme rauhallinen ja herkkä joulutunnelma, ja saimme sitten kuvia myös kirjaan.

    Mutta oikein antoisaa ja rauhaisaa joulunaikaa, lumista tässä ei tarvitsekaan toivottaa, tänäkään vuonna, sitä riittää...
    T.Taina

    VastaaPoista
  31. Hei Taina!

    Kiva, että otit yhteyttä. Minulla tulee kohta viime vuoden kirja, joka koskee joulukuusta. Ajattelin joko aloittaa tai lopettaa siihen suolattuun kuusen, jonka kuva on kuulemma Keltaisesta talosta. Siis huomisen päivän. Olen aika kiireinen ja flunssakin yrittää päälle, joten...

    En luopunut edes arvonnan takia omasta kirjastani;-) Kirjan kansi olisi ehdottomasti pitänyt olla mukana uoden Kauneín Kirjan -kansi kisassa. En vain millään ehdi kaikkea joulukuussa. Tuo poni on niin ihastuttava ja olette löytäneet oikeat värit: Laura Ashleykin sen tietää, että valkoinen ja punainen luovat country-tunnelman. Minullekin joulun odotus on eniten. Sinun kirjasi on tästä lähin minun ykkösjoulukirjani ja tuon sieltä ainakin yhden ruoan uutena joulupöytäämme.

    Kun on 25 vuotta asuntu länsirannikolla, osaa arvostaa kunnon lumia. Täällä Keski-Suomessa sitä riittää ja lumipuutarha on yksi harrastukseni.

    Oikein ihanaa joulun aikaa ja taikaa, Taina♥

    Käy vilkaisemassa välillä, niin huomaat, että kirjasi on yksi blogini joulutunnelman tuoja. Artolle sano terveisiä hurmaavista kuvista!

    VastaaPoista