Leila Nuikki: Unen kelluva silta

”Ja Jumala sanoi: Toisille annan toiset askareet, vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.” Näillä Aale Tynnin sanoilla aloittaa porilainen Leila Nuikki maailman kauneimman puutarhakirjan Unen kelluva silta – Ahdistuksesta luovuuteen (Hälskata Oy 1999). Kirjan kuvat ovat hänen poikansa Pekka Nuikin ja kirja sai Vuoden huiput 1999 Julkaisugrafiikan Kunniamaininnan, eikä ihme, sillä Pekan kuvat saavat Leilan puutarhan soimaan.

Leilan tarina on naisen selviytymistarina, se on kuvaus tiestä, jota pitkin kuljetaan ahdistuksesta luovuuteen, mutta se on myös kaunis ja välillä jopa humoristinen kertomus hyötypuutarhan muuttamisesta mieltä rauhoittavaksi japanilaiseksi puutarhaksi. Leila uupui tehdessään rankkaa saattohoitotyötä syöpään kuolevien osastolla. Hän halusi erota työstään ennen kuin ns. menettäisi kasvonsa. Hänen eroaan ei kuitenkaan otettu kirjaimellisesti vastaan vaan hän sai ammattiapua ja toipumisaikaa. Kerran hän sitten oli Helsingissä kuuntelemassa luentoa luovuudesta ja tajusi luennon jälkeen, että: ”Ihminen voi joko siirtää kovan ja inhottavan ahdistuksen joksikin luovaksi prosessiksi tai antaa sen kivettyä sisäänsä. Ahdistukseen, ihme ja kumma, voi liittyä myös mahdollisuus.” Leila käveli Helsingin kaduilla ja yhtäkkiä hän näki talon seinässä laatan: Japanin suurlähetystö. Hänen päässään alkoivat pyöriä sanat: Japani? Ikebena? Japanilainen puutarha? Ja karjalaislähtöisenä hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin astua suurlähetystön ovesta sisään sen enempää miettimättä. Siellä hän tietysti kohtasi joukon herroja, jotka ihmettelivät, mikä on nainen, joka tulee tuosta noin vain sisään ja kysyy: Minkälainen on japanilainen puutarha? Mutta niin vain tapahtui, että Leila lähti lähetystöstä mukanaan video, jossa esitellään japanilaisen puutarhan perustamista. Ja kaikki mitä sitten tapahtui onkin kuin kaunista, uskomatonta, parantavaa satua.

Helppo, helppo ei ollut Leilan tie!: Saada nyt vaikkapa järkevä aviomies Reijo innostumaan asiaan, jossa esimerkiksi hyvin tuottavasta mansikkamaasta tehdään jättiläisen jalanjälkeä muistuttava lammikko. Mutta tokihan se sujui naiselta, jolle oli käynyt kuin taiteilija Vincent van Gogh'lle:”…panin siinä henkeni peliin, ja järkeni on puoliksi tuhoutunut.” Pariskunta teki viisivuotissopimuksen, jona aikana projekti toteutettaisiin.


Synnyttäessään japanilaista puutarhaansa Leila tunsi näin: ”Minusta oli tulossa omaa elämääni ilmentävä taiteilija. Tunsin jo pelkän kuvittelemisen selventäneen ajatuksiani. Aloin löytää itseäni ja tasapainoa. Ymmärsin, miten luovuus oli ollut ahdistuksen takana, piilossa. Nyt siitä oli nousemassa todellinen voimavara, mahdollisuus kokemusteni läpityöskentelyyn, sekä keino purkaa vahvoja tunteita itselleni ja toisille. Puutarha tulisi olemaan taideteos, tunteiden tulkki, joka ilmentäisi tarinaani, johon muut voisivat halutessaan samaistua.”

Upea teos sisältää symboliluettelon, joita ovat mm. Auttajakivet, Elämän voima, Kohtalo, Ristiriitojen saaresta Tasapainon saareksi, Kuuma Kettusaari, Kaarisilta, Unikkosaari, Kultasade, Paratiisipuu, Ruusumanner, Rauha-vihdoinkin...


Leilan puutarha on ollut innoittaja monille. Minunkin piti tehdä kaarisilta, jota pitkin kävellessäni koen 'puhdistumisen'. Yksi juhannus meni yötä myöten (tuli mieleen ihan Muumilaakson Vaarallinen juhannus) kiitos Leilan!, repiessä tuoksuvatukkoa rinteestä, johon heti halusin kivipurot, jonkun pienen japanilaisen puun ja kivien väliin sopivat kasvit. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta sainhan vilkkaana karjalaisjuurisena 'vikiteltyä' hämäläisen, hyvin rationaalisen mieheni hommaan mukaan. Leilan kirja on ollut minulle samanhenkisen ihmisen kädenojennus kaarisillan ylitse ja nyt minä ojennan käteni sinulle kehottaen lämpimästi tutustumaan Leila Nuikin kirjaan Unen kelluva silta, joka on paljon, paljon enemmän kuin vain puutarhakirja. Ehkäpä tämä kirja on kaunis muistutus: ”Vaikeudet tekevät sinusta jalokiven.” Tai ehkäpä tämä kirja sinällään voi olla sinun oma japanilainen puutarhasi, joka tuo sinulle harmonian ja rauhan. Kaarisilta tästä päivästä huomiseen ja sateenkaaren tuolle puolen.