Olen saanut juuri kuulla usealta taholta, että eräiden päivärutiini töissä menee niin, että ensin kahvi tippumaan ja sitten kone auki ja ENNEN työmeilejä yms. napataan auki Leena Lumi. Ja kuulemma järkytys on hirveä, jos siellä ei ole mitään uutta! Voi te innokkaat ja ihanat: Kirjaa ehdin lukea muutaman yön tunnin ja esim. semmoiset vaikuttavat teokset kuin Saturnuksen renkaat tai Kirjan kansa, vievät muutaman päivän, joskus jopa viikon, riippuen siitä, mitä muuta tapahtuu elämässäni, jossa aina tapahtuu.
Nytkin luen yhtä elämänkertaa ja sitten teen taas ihan erilaista, mutta mieleeni tuli, että koska tiedän, miten laiskoja kaikki ovat käyttämään hakukonetta ellen siitä erikseen mainitse, muistelen nyt pari päivää muutamaa viime vuoden kirjaa, jolloin uudetkin lukijat pääsevät vähän jyvälle. Tarjoan uudestaan ne kaksi kotimaista kirjaa, joiden olisi ehdottomasti pitänyt olla Finlandia -ehdokkaina: Satu Koskimehen Hurmion tyttäret ja Jussi Siirilän Juoksija. Sen lisäksi tuon vielä esille viime vuoden parhaan kirjan eli Graldine Brooksin Kirjan kansa, jonka nerous on jo sen kannessa. Kun luette kirjan, näette tuon kannenkin ihan toisin. Se on muuten ainoa kansi, jonka olen vienyt hiljaisuuden blogiini Lumikarpaloon, joka ei ole työblogi, vaan retriitti.
Ehkä aloitamme kirjalla, joka sai Leena Lumi Finlandian 2009...
PS. Kannattaa huomata, että otantani oli viime vuonna 140 kirjaa, joten ei niin pikkusijoituksia Sadulle, Siirilälle ja Geraldinelle.
Minäkin voisin nyt ilmoittautua yhdeksi lukijaksesi, joka yleensä aamulla töihin tultuaan sekä hieman ennen ruokatuntia (=nyt) sekä ruokiksen jälkeen ja vielä illalla kotisohvalla kurkistaa, onko blogiisi tullut uutta :) Mutta hyvää jaksaa odottaakin!
VastaaPoistaLumiomena, sinähän oikein lisäät painitani;-), mutta onneksi loppua kohden hölläsit. Voi sitä päivää, kun laitan vain jonkun kauniin kukan kuvan ja tutun biisin ja sitä saatte sitten katsella viikon tai kaksi. Mieheni on nimittäin ruvennut väittämään, että 'minä en pysty siihen'. Jos minulle sanoo noin, minun on kohta pakko näyttää 'näreet'. Mutta hänellä taitaa olla ketunhäntä kainalossa...eli tuntee minut liian hyvin.
VastaaPoistaSamoin minä usein avaan koneen, haen kahvin ja kurkistan tänne jos työmaili on täynnä "roskapostia". Kommentoimaan ei aika aina riitä mutta hengessä olen mukana..Täällä on aina jotain ajankohtaista..paitsi yksi paikallisuutinen nyt puuttuu...jäkis ;-) Ehkä sitten kun on grande finale..ehkä.. nimim. hurahtanut
VastaaPoistaNette, hyvä kun edes hengessä mukana. Saatanpa sitten ilmoittaa sinulle sen yhden muun 'uutisen', joka ei koske jäkistä;-)
VastaaPoistaLeena Ruoste Raumalta on varmaan taas jäkiksessä mukana henkeen ja vereen, minä katson vain maailman kisat, joissa Suomi mitlaissa kiinni eli kuorin kermat päältä.
Sain äsken yllätysvieraan, jonka kanssa söimme runsaasti tiikerikakkua...Nyt alan tehdä tekstiä naisesta, joka saattaa kiinnostaa sinuakin, sillä hän on mm. koko maailman uusi tyyli-ikoni!