KEVÄTMAHLAA
Herään talviselta sammalvuoteeltani
jo katoavien jääurkujen postludiin.
Rintojani koristavat urpiaiset,
tuoksuni on Äiti Maa,
vaivaishiiri leikkii sormieni sylissä.
Sulan auringon hyväilyyn,
venyttelen ilveksenä,
vuodan mahlaa puuna,
solisen purona.
Avaan hiukseni tuuleen kurkien lentää lävitse.
Heitän käteni syleilemään taivaan kantta.
Mustarastas soittakoon furioso ja da capo.
Sinäkö koversit nimesi runkooni?
Tulisit juuri nyt.
Muistatko polun?
- Leena Lumi -
kuva Iines
Kevätmahlaa tosiaankin ja kevään kuvailua hyvässä runossa,mutta mitä tarkoittaa "rintaani koirstavat...."? Siis tuo koirstavat
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJael, no juu, juu;-)
VastaaPoistaOnko Yaelian ollut taas näsäviisas!? :D
VastaaPoistaAllu, onko hänellä sellaisia taipumuksia;-)
VastaaPoistaKorjaili minun kirjoitusvirhettä, kun en ehtinyt vielä itse korjata...Lumimies vouhkasi tuossa vieressä. MINÄ olen se joka kärsin muiden blogeissa kirjoitusvirheistä etenkin yhdyssanavirheistä, mutta en minä niistä mitään sano...
Teidän keskustelunne/sanailunne kadotti mielestäni kommentin, jota tulin tänne kirjoittamaan ;)
VastaaPoistaHieno runo: Samaan aikaan ilmava ja eroottinen, maan tuoksuinen ja raikas.
Lumiomena, älä välitä!: Minä kadotin juuri varsin uuden puhelimeni puutarhaan ja se on äänettömällä;-)Lumimies saa etsiä 3000 neliötä millintarkasti koko illan, saa happea samalla. Minä luovutin jo.
VastaaPoistaMyönnän, että tähän Iinekesen hienoon kuvaan, josta melkein pyörryin, huumaannuin, ei olisi kuulunut kommentoida mitään jostain näppisvirheestä, mutta minkäs teet, kun piimä kaatui jo. Tämä ei ole kovin vanha runo, mutta ei ihan uusintakaan, mutta Iineksen kuva sen herätti eloon. Samperi!: Vien tämän Lumikarpaloon. Ennen juhannusta.
Lumiomena, minulla on sarja ns. luontoeroottisa runoja, mutta kun en aina oikein tiedä, mitä lukijoideni sielu kestää erotiikan puolella...Taidan viedä rohkeimmat Lumikarpaloon ja toivon,e ttä hyvin siveät eivät sinne sitten eksy.