tiistai 27. huhtikuuta 2010

KIRJAT JOTKA MUUTTIVAT MAAILMAA


Andrew Taylorin Kirjat jotka muuttivat maailmaa (Books That Changed The World, Ajatus Kirjat 2010, suomennos Simo Liikanen) on kirjahullun unelmaa ja hämmennystä. Ensin mainittua siksi, että eihän voi olla olematta kiinnostunut siitä, mitkä viisikymmentä kirjaa Taylorin mielestä muuttivat maailmaa. Ja toista siksi, että lukijan oma lista on takuulla suurin osin, mutta ei välttämättä, eri kuin Taylorin.

Hämmennystä helpottaa heti johdannossa kirjailija itse myöntäen, että tällainen lista on aina subjektiivinen ja että nämä kirjat ovat muuttaneet hänen maailmaansa. Toisaalta näiden kirjojen voidaan uskoa muuttaneen maailmaa tavalla tai toisella myös miljoonien muiden kohdalla. Silti, riippumatta omista mieltymyksistä ja mielipiteistä, Andrew Taylorin kirja on äärettömän kiinnostava: Ainakin minua todella kiinnostaa se, mitkä viisikymmentä kirjaa joku toinen valitsee!

Hyvin himokkaasti kävinkin Taylorin kirjan ’kimppuun’ ja unohduin sen kanssa täysin pois muusta maailmasta takkahuoneen siniselle talonpoikaisvuoteelle, sillä kuinkas sattuikaan: Kirja alkoi soittaa minussa muistoja…,sillä Taylor oli valinnut yhdeksi maailmaa muuttaneeksi kirjaksi teoksen, joka teki minusta sen mikä minä olen: värisokea!

Maailman tunnetuin orjuuden vastainen teos julkaistiin 20. maaliskuuta 1852. Se on Harriet Beecher Stowen Setä Tuomon tupa (Uncle Tom’s Cabin), joka suomennettiin hyvin pian ja sai nimekseen Tuomo sedän tupa. Kirja oli ensimmäinen suomennettu amerikkalainen romaani. Kirja aiheutti ilmestyessään niin valtaisan kohun, että jopa presidentti Abraham Lincoln esitteli Valkoiseen taloon kutsumansa Stowen vierailleen ”pienenä naisena, joka kirjoitti kirjan, joka aloitti Amerikan sisällissodan.” Sodan seurauksena orjuus lakkautettiin kaikkialla Yhdysvalloissa. Kirjasta on käännöksiä ainakin 60 kielelle ja sitä on myyty yli 34 miljoonaa kappaletta. Minä opin lukemaan liian nuorena ja luin myös tämän kirjan ikääni nähden aivan liian varhain, mutta toki myöhemmin uudestaan. Tämän kirjan valinta mukaan on Taylorilta Suuri Oivallus, Kirkas Tähti, joka on yhtä kirkas kaikille ihonväriin katsomatta.

Todellakaan en aio kertoa teille, mitkä kirjat Taylor on ottanut kiinnostavaan romaaniinsa, mutta voin kertoa, miten hän ne tarjoaa. Ensin mustavalkokuva, joka jotenkin liittyy kirjailijaan tai kirjaan. Sitten selostusta itse kirjasta ja miten se on aikanaan vaikuttanut lukijoihin ja mitä sen ilmestymisestä on seurannut. Sitten jännittävä lukunäyte ja usein se kirja, joka monen muun mielestä olisi pitänyt olla juuri tämän esitellyn kirjan sijasta. Ja ihan lopuksi faktaa itse kirjan kirjoittajan elämästä. Tästä esimerkkinä voi mainita James Joycen kirjan Odysseus, joka on alkukielellä 250 000 sanan mittainen! Joyce latasi kirjan niin täyteen kirjallisia, mytologisia ja filosofisia viittauksia sekä päälle vielä parodiaa, sanaleikkejä sekä Joycen uudissanoja: ”Hän pussasi hänen pyllynsä pullevia kellavia tuoksuvia mehuisia meloneja, kumpaakin pullevaa melonista pallonpuoliskoa…”, että Joyce arveli hänen pystyvän pitämään professorit kiireisinä vuosisatoja väittelemässä tarkoituksistaan.  Samana vuonna kuin Odysseus, julkaistiin T.S. Elliotin 434-rivinen runo Autio maa (The Waste Land) The Criterion-kirjallisuusaikakauslehdessä. Yhtä hyvin Autio maa olisi voinut kuulua Taylorin viidenkymmenen kirjan listaan…Tässä näemmekin, miten vaikea kirjallisen ihmisen on kertoa niin pienestä määrästä kuin viidestäkymmenestä kirjasta, sillä sanomatta mitään ei pystynyt Taylorkaan kulkemaan Autio maan ohitse.


D.H.Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja listalla ilahdutti minua samoin kuin Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli. Listalla on yllättävän suosittu ja ihan nykyaikainenkin teos, mutta sitten on jotain ikiaikaisia, joista on todella kiinnostavaa saada taustatietoja kirjan ilmestymisen ajoilta: ketä olivat lukijat silloin, miten kirja tehtiin, oliko jo pergamenttia vai hakattiinko teksti kiveen, millaisen vastaanoton sai aikanaan kirja, jonka myöhemmäksi versioksi lasketaan Alex Comfortin The Joy of Sex (Rakasta hellästi), aikamme ensimmäinen eroottinen teos Kama Sutra.

Näen jo nyt sieluni silmillä, miten eräs Kirjallinen Nuori Herra kiitää Akateemiseen kirjakauppaan, sillä hän ei malta olla tietämättä, mitä ovat ne muut kirjat, joita en maininnut ja mitä niistä kerrotaan…Hän löytääkin kirjasta yllätyksen! Suosittelen kirjaa kaikille kirjoista, mutta myös kirjallisuuden historiasta kiinnostuneille. Ellet tunne eilisen kirjoja, miten ymmärrät mitään tämän päivän kirjoista!


Ja minä alan odottaa sitä päivää elämässäni, jolloin minulla on aikaa lukea kirja, jossa:

”…ja sitten minä pyysin häntä silmilläni että hän pyytäisi uudestaan ja sitten hän kysyi minulta jos minä kyllä sanoisin kyllä vuoren kukkaseni ja ensin minä panin käsivarteni hänen ympärilleen ja vedin hänet alas päälleni niin että hän tuntisi minun rintani tuoksua pelkkää kyllä ja hänen sydämensä hakkasi kuin hullu ja kyllä minä sanoin kyllä minä haluan Kyllä.”


Yhden pisteen vihje: Tämän kirjan kirjoittaja raivasi ajatuksenvirtatekniikallaan tietä niinkin erilaisille kirjailijoille kuin Virginia Woolf, William Faulkner, Samuel Beckett sekä Jack Kerouac.

15 kommenttia:

  1. Jos toi on se sama lista, jonka tunnen, olen lukenut kokonaan niistä vain 10 kirjaa. Raamattua en ole varmaan koskaan kokonaan lukenut ja Marxin Pääoma on meillä on hyllyssä, mutta en ole lukenut enkä aiokaan lukea.

    VastaaPoista
  2. Allu, ollaan suunnilleen samoissa. Tässähän on kyse kirjoista, jotka 'muuttivat maailmaa', mikä ei välttämättä tai ollenkaan ole sama kuin 'maailman parhaat kirjat' tai 'maailman suosituimmat kirjat'.

    VastaaPoista
  3. Lainasin tuon kirjan juuri kirjastosta, ehkä hivenen pinnallinen.. Kivaa kertaamista kirjallisuustieteen opiskelijalle ;)

    VastaaPoista
  4. Madame Bovary oli täällä muuten nyt just ylioppilaskirjoituksissa teemana. Piti verrata hänen avioliittoaan nykyajan avioliittoihin.

    VastaaPoista
  5. Hannele, se saattaa vaikuttaa pinnalliselta, koska siihen ei ole voinut mahtua enempää kirjojen suuren lukumäärän tähden. Minusta nuo kirjojen esittelyt olivat herkullisia, sillä minä ainakaan en ollut tiennyt, mitä kirjoista oli aikanaan seurannut, lukuun ottamatta nyt Setä Tuomon tupaa.

    Tässä kirjassa nuo kirjaesittelyt toimivat kuin tietoiskuina ja jos sitten kiinnostuu, pitää etsiä innostava kirja käsiinsä. Minulle ainakin tuli nyt tarve lukea pari aiemmin lukematonta.

    VastaaPoista
  6. Allu, miten kiinnostavaa! Siinä onkin vertaamista...

    (Ko. kirja kuuluu lukemiini.)

    VastaaPoista
  7. Madame Bovary on mahtava kirja, ajatellen milloin se kirjoitettiin, Gustave Flaubert teki suuren skandaalin 1856.

    VastaaPoista
  8. Hannele, samaa mieltä. Ja skandaalihan siitä nousi, mutta kohu vain nosti kirjan menestykseen.

    (Lady Chatterleyn rakastajaa ei meinattu saa edes julkaistua ja oikeuden istuntoja oli paljon ja vuosia. Kirja edelsi kuitenkin uuden ajan alkua, sillä isobritanialainen runoilija Philip Larkin toteaa runossaan "Annus Mirabilis", että yhdytnä alkoi 'Chatterleyb kiellon kumoamisen ja / Beatlesin ensimmäisen LP:n välillä.')

    VastaaPoista
  9. Kiinnostavan oloinen kirja. On aika jännittävä nähdä/lukea, millaisia teoksia halutaan nostaa kirjallisuuden "kaanoniin". Totta kai kirjoittajan oma kansalaisuus - tai ainakin kielialue - vaikuttaa kokonaisuuteen (venäläinen, ranskalainen ja yhdysvaltalainen tekisivät takuulla erilaiset teokset samalla otsikolla), mutta merkittäviä kirjoja yhtä kaikki. Tällainen kirja tuntuu suorastaan houkuttelemaan tarttumaan itsenssä kirjakaupassa tai kirjastossa.

    Faulknerin "Ääni ja vimma" oli muuten teos, jonka olin vähällä jättää kesken, mutta sitkeydellä sain sen luettua.

    VastaaPoista
  10. Napoleonin mielikirja, Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset,
    Die Leiden des jungen Werther, 1774, on ihmeen lukemisen arvoinen, vieläkin. Ehkä johtuu siitä että olen hyvin kiinnostunut luonnostakin.

    VastaaPoista
  11. Hannele, en ole lukenut ko. kirjaa, mutta sitäkin enemmän ko. kirjaSTA. Minäkin olen kiinnostunut luonnosta kaikissa sen muodoissa, en vian puutarhasta. Luonto onkin näkynyt kirjavalinnooissani ja ensi viikolla tuon blogiini aihetta koskevan kirjan, joka liittyy sekä puutarhaan että luontoon.

    Lumiomena, eihän tämä tietenkään ole mikään absoluuttinen totuus, vaans ubjektiivinen kokemus, mutta kiinnostava kuitenkin.

    En pysty enää sanomaan mitään Faulknerin teoskista, sillä unhon lumi painaa niiden lukuaikoja. Sama koskee Canettin kirjoja. Valitettavasti. Sen sijaan Virginia Woolf on aivan eri juttu...

    Ajattelin ehdottaa, että eikö tusina olisi parempi kuin Top Ten?

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoinen blogi, kirjat ovat portteja arjen ulkopuolelle. Tärkeintä on tämänhetkisyys, joten suosittelen lukulistaan jos on vielä lukematta, Eckhart Tollen "Läsnäolon Voima"-teosta.

    Tervetuloa myös blogiini, joka kertoo hetkismistä.
    http://hetkismi.blogspot.com/

    VastaaPoista
  13. Kiitos, Markonki!, yritän olla elämyksellinen.

    Tämänhetkeisyyttä minäkin metsästän. Ko. aihetta on käsitellyt mm. Tommy Hellsten kirjassaan Pysähdy - Olet jo perillä. Sen luettuani tajusin, että 'kun perataan kampeloita, perataan kampeloita, eikä tehdä muuta'.

    Lisään Tollenin suven kirjalistaani. Kiitos vinkistä!

    Kiitos kutsusta, tulen kohta.

    VastaaPoista
  14. Mielenkiintoinen kirja! En kyllä osaa sanoa kuka on tuon lainauksen kirjoittanut ...

    Odysseus on kyllä mahti kirja! En ole lukenut sitä, mutta ystäväni L on ja olemme puhuneet asiasta monta kertaa. Toistaiseksi en näe sitä ajankohtaisena ja haluan jättää lukukokemuksen myöhemmäksi. Ei kaikkea kannata haalia liian aikaisin!

    VastaaPoista
  15. Tuure, se lainaus on juuri Odysseuksesta. Miten L ehtii kaiken, kaiken! Minäkään en ole sitä vielä lukenut..., mutta tämä kírja ja selostus, jonka Taylor tarjoili, herätti lukunälkäni.

    VastaaPoista