Ensi viikon alku menee viime vuoden ja tämän vuoden puutarhakirjojen parissa. Puutarhakuume on jo noussut ja nyt on aika LUKEA puutarhasta, vapulta puutarhaa jo TEHDÄÄN.
Loppuviikosta tarjoan teille kulinaarisen, makuhermoja mahtavasti kutkuttavan kirjan ja toivottavasti ehdin myös jonkun romaanin.
Näillä eväilllä kohden huomista, tulevaa ja sitä hetkeä, kun ruukuissani alkavat tuoksuherneet nostaa taimiaan kohden valoa...Tehdään mekin niin: Noustaan vahvoina valoon, juodaan kevättä ja sitä huhtikuun hulluutta, joka sekoittaa muiston ja pyyteen...
Ihanaa, jään mielenkiinnolla odottamaan postauksiasi : )
VastaaPoistaSari, kiva juttu. Sinut mainittiin myös alemmassa postauksessa, joihin taidan laittaa nyt linkit...
VastaaPoistaMinäkin olen heräämässä talviunilta ja huomaan puutarhassa ainakin tekemättömät työt, mutta käyn myös katsomassa kylmävuokkojen pörröisiä aukeavia nuppuja ja mitä narsisseja alkaa kukkia, hiukan oomme pohjois-Saksassakin teittiä edellä.
VastaaPoistaSoli, te olette siellä paljon edellä. Nämä vuokot eivät ole tältä vuodelta. Vasta scillat aukeavat seinän vierustoilla. Lähdin niin monena keväänä Saksaan, että tiedän teidän olevan jo aika pitkällä siellä...
VastaaPoistaKylmävuokko? Tarkoitatko lumikelloa? Kylmävuokkoa ei tuntenut edes jättimäinen kasvikirjani...Pörröinen! Siis tarkoitat kylmänkukkaa eli mäkivuokkoa: Sinivioletti, nukkainen, kellomaiset kukat...Jos ne kerran jo kukkivat, on meidänkin aika herätä talviunilta;-)
Semmosia ne on tämän mummon suomenkielisten nimien muisti...jep, kylmänkukka, Pulsatilla vulgaris, yks mun lemppareista sinivuokkojen ohella.
VastaaPoistaSoili, aivan!, samassa kukassa olemme. Tajusin tuosta nukkapintaisuudesta. Kaunis kukka. Pulstailla Vulgaris eli tarhakylmänkukka.
VastaaPoistaSoili, eihän se nimien vaikeus välttämättä ole sitä, että et muista, vaan aiakmosita sotkua tulee siitä, kun 'kansalla' on aian ollut lempikasveistaan omat, rakkaat, kansanomaiset nimityksensä. Puhuin naapurille metsäkurjenpolvesta, jota lehdossamme kasvaa paljon. Hän ei ollenkaan ymmärtänyt. Myöhemmin opin, että se on täällä useimmille 'juhannuskukka'. Ja sitten istutin lehtooni sekä valkosita että sinistä lehtosinilatvaa, joka onkin levinnyt hurmaavasti. Se tuoksuu hunajalta, suvelta...No, sen useimmat tuntevat nimellä 'hunajakukka' jne.
Puutarhakirjoja! Hyvä, että muistutit. Minä olen haaveillut vain piha-asioiden kanssa vain epämääräisesti, mutta nyt on tosiaan juuri oikea _lukea_ puutarhakirjoja :)
VastaaPoistaLumiomena, nyt tulee kuusi puutarhakirjaa, jotka olen valinnut sen mukaan, että niissä olisi äärestä ääreen. Tulossa mm. Varjokasvit, joka on kiinnostava, jos haluaa pitää isoja puita ja saada pihaansa siimeksiä, salaisia paikkoja...vaikka lukemiseen tai muuhun rauhoittumiseen.
VastaaPoistaPS. Ja kärhöistä tulee oma kirjansa Ihanat kärhöt, joka avarsi minun tajuntaani aivan uudelle tasolle. Sen myötä puutarhastani rakentuu hitaasti mutta varmasti jännittävämpi ja salaisempi puutarha.
VastaaPoista