Siis kun näin tämän kuvan, vilpitön aikeeni oli tarjoilla teille myös tämä resepti, mutta tehän tiedätte, etten leivo muuta kuin tiikerikakkuja ja Paraisten joulupipareita...,joten minulta meni taju jo ohjetta lukiessa. Siis etsikää käsiinne Glorian Ruoka & Viini 6/2010 ja Outi Väisäsen juttu Kantanjaiset rinteet ja tryffelihuippu, niin tajuatte, miksi joudutte nyt vain ihailemaan tätä kuvaa;-) Me nyt siis vain kuvittelemme miten ihana jälkiruoka on todella erinomainen kahvi ja nämä kastanjaleivokset - kun joku on ne ensin valmistanut...
kuva Arto Vuohelainen
PS. En siis koskaan kirjoita mitään, mitä en itse ymmärrä.
Taivaallisen näköisiä. Tulisikohan samannäköisiä jos itse väsäisi.. (Minähän usein aina kokeilen uusia leivonta- ja jälkiruokareseptejä.)
VastaaPoistaSoolis, paas koittain ny tehdä;-) Minä kokeilen vain uusia ruokaohjeita ja niitäkin muokkaan miten vain...
VastaaPoistaSiis tämä kuva on niin houkuttava/koukuttava, että en voinut olla laittamatta,vaikka en ymmärrä siitä reseptistä mitään. Kuvittele: Siinä oli sanoja joita en edes ymmärrä ja se sana ei ole kastanja.
(Sinä, joka aina muistat kaiken, kerro mulle, mikä on se joululaulu, jossa lauletaan,että 'kastanjat paahtuvat jo takassa...' ja sen laulaa joku tumma, kaunis laulajatar...kuka? Siis in English.)
'Chestnuts roasting on an open fire..', sitä varmaan tarkoitit. Laulajaa en nyt hoksaa, mutta itse pidän Carpentersin 80-luvun alun versiosta.
VastaaPoistaSoolis, no se juuri, kiitos! Carpentersin Close to you on yksi mulle tärkeä levy teinivuosilta...Niin, ja olen lukenut heistä, tästä laulavasta sisarusryhmästä kaiken, mitä irti olen saanut.
VastaaPoistaMun ei tarvitse kuin kuulla sana kastanja, niin olen joulussa ja takuula sinut se vie New Yorkiin!