Puro solisee jo lehdon läpi ja kohta tämä toivottavasti....

Puro solisee jo lehdon läpi osin lunta vielä pinnalla, mutta ihan kohta, ihan kohta toivottavasti saamme jälleen tämän kevätriemun: 

Keväämme suuri ilahdutus jo viidettä kertaa, jos onnistuu, on sorsapariskunta, joka viettää pihallamme nyt vielä aikaa yhdessä, mutta kohta uros lähtee aamulla töihin eli pesänrakennukseen ja naaras nukkuu sen aikaa puutarhassamme hyvin maastoutuneena. Viime vuonna vain noin viisitoista kotiloa kun ennen sorsia ziljoona. Illasta uros saapuu ja he huilaavat, sitten alkavat syömään ja tietysti ruokalevot, sillä uroksella ollut kova päivätyö. Tämän jälkeen alkaa kalliomme ja pienen lehdon läpi virtaavan ojan vesissä riemuitseminen. Sitten paljon syöntiä ja hoitavat myös lehtoa, joka on kotiloiden kuningasmaata. Illasta kylvyn jälkeen nousevat lentoon salaiseen yöpaikkaansa. Hyvä juttu, sillä pihallamme vierailee monenlaisia yöeläimiä. Lumimies oli pihalla sorsien saapuessa ensi kertaa tänä vuonna ja ne olivat aika rauhallisesti. Armaani oli suorastaan liikuttunut kun siipien suhina lähestyi ja juoksi heti kertomaan, että 'nyt ikkunaan.' Osa innosta menee kyllä hyötypiikkiin, sillä ei mitään kotilojahteja iltamyöhällä, mutta myös sorsauroksen huolehtivaisuus on tehnyt vaikutuksen. Oi riemua! Ja kun pesä on valmis, sanomme hyvästit seuraavaan kevääseen.

Viime vuosi oli erittäin jännittävä, sillä uros oli selvästi vaihtunut ja naaras ei aina tykännyt kun tuli iltakäsky lähteä uudisrakennukselle yön eläimiltä turvaan. Naaras kyllä näytti mieltään, mutta lopulta taipui nostamaan nokkansa uroksen suuntaisesti ja asettui viereen lentääkseen yöpaikkansa turvaan, tulevan poikueen pesäkotiin.

Ja se kevät on nyt. Odotuksen kevät♥♥

Leena, Reima&sorsat

PS. Olemme oppineet sorsilta paljon!