keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Päätös



Itse Elämä kastoi minut uudeksi.

Riisui alasti syksyn kylmään,
sovitti ylleni tähtien viittaa,
päätyi jään ja lumen tähtiin.

Itse Elämä julisti minut Lumen Valtiattareksi.

Mikä helpotus kulkea miellyttämättä epämiellyttäviä,
mikä onni olla tähtien mailla ja tajuta:

en ole mitään vailla!

- Leena Lumi -

18 kommenttia:

  1. Allu, ehkä hän on vain ylimielinen kun antaa julistaa itsensä Lumen Valtiattareksi.

    Varmaan arvaatkin,että tämmöisen runon syntyyn on taustoja...Lyhyesti (osaanko minä lyhyesti?): Kun äitini selvisi 80 -vuotiaana vaikeasta syövästä, päätin koko loppuelämäni aloittaa joka vuosi kolme uutta asiaa. Niitä on nyt ollut mm. 1)aloitin ratsastuksen uudelleen 2) otin kummitytön Ghanasta 3) elämään iloa, ei inttäjiä! 4) aloitin kirjallisen blogin 5) lakkasin miellyttämästä epämiellyttäviä ihmisiä 6) opettelin sanomaan 'ei'. Nyt pitää alkaa laatia listaa ensi vuodelle...

    (Soitin Evelle ja kerroin, miten osuitkin niin napakymppiin. Sain jo kertauksen saksan perfektistä...Lukijat saavat tästä vain kuvan. Minä nautin tämän lomaviikollani hitaasti 'adagio'.)

    VastaaPoista
  2. Allu, sen lisäksi tästä kannesta tulee yhtä usein näkyvä kuin on vaikkapa Emily Dickinson eli sellainen nk. alter ego -kuva. Olen ihan mielelläni 'gefährlich';-)

    VastaaPoista
  3. Lukeminen tekee uteliaaksi, kriittiseksi ja sivistää. Ennen vanhaanhan varoitettiin naisista, jotka lukivat, koska niiden päässä tapahtui jotain, joka ei sopinut niihin elämän suunnitelmiin, mitä muut (lue: miehet) oli naista varten tehneet. Ne suunnitelmat oli ne kolme Koota eli kyökki, kirkko ja kakarat.

    VastaaPoista
  4. päätöksiä en tee

    Vaikka eihän tässä olla mitään vailla.

    VastaaPoista
  5. Allu, great! Julkaisen tämän sun nimellä just kohta. Warte mal!

    Hannele, sinä päätät joskus munkin puolesta;-)

    VastaaPoista
  6. "En ole mitään vailla" - mikä ihana ajatus ja loistava päätös hyvälle runolle! Itseeni kolahti myös tuo, "kulkea miellyttämättä epämiellyttäviä". Se vaatii todellista vahvuutta.

    VastaaPoista
  7. Lumiomena, olet minua nuorempi, sen vahvuuden aika ei ole vielä. Ikä tuo vahvuuden, jota nuorena jo ihailin. Sitä alkaa kaivata tuossa 40 vuotiaana ja siitä alkaa murros.

    VastaaPoista
  8. Ok, vielä vajaat neljä vuotta murrokseen ;)

    VastaaPoista
  9. Ja jos sulla on pienet lapset silloin vielä, tahti on hidasta, mutta kyllä se sieltä sitten löytyy, se oma vahvuus, jonka jälkeen tulee hirveä sisäinen tarve alkaa tehdä 'mun omia juttuja'. Nyt kaikki on kaikkein parasta: Saan vain lukea ja kirjoittaa! (Paitsi: siivoaminen, ruoanlaitto, rakas koiruutemme, puutarha, huomionhaluinen aviomieheni, pyykki, leivarin lämmitys...;-)

    VastaaPoista
  10. Hieno runo.... Onkohan tää mun opiskelujuttukin sitä vahvuuden hakemista( työnjohtaja.... minustako..... olen ujo ja hiljainen???)Eräs ihminen joskus sano, et mun pitää itse taistella omien menojeni puolesta avioliitossa, kun miehillä on omia vaatimuksia, mut mun ei kyl koskaan oo tarvinnut tehdä sitä......

    VastaaPoista
  11. Lueppas se Allun kommentti, jonka sitten julkaisinkin, kun hän lähetti mulle sen kirjan: Naiset, jotka lukevat ovat vaarallisia. Se kertoo paljon.

    Sinäkö ujo? Hiljainen? En usko!

    Ei Jukan kanssa saa riitaa mistään. Minä olen hirveän tuittu, mutta ei ksokaan riitaa. Sain riidellä yksinäni...

    Olet juuri siinä iässä, jolloin aletaan hakea sitä omaa vahvuutta ja sitten tulee se isompi murros, jolloin halutaan enempi omaa tilaa ja tulee halu 'tehdä mun omia juttuja'.

    VastaaPoista
  12. No, mulla on kiltti mies....mut en edelleenkään ymmärrä sitä,et ns. omia menoja pitää pyytää anteeks edes siltä kiltiltä mieheltä....Eikä Jukka edelleenkään riitele mistään...ottaa välillä tosi paljon päähän, kun haluis riidellä asiat halki ja toinen vaan sanoo... et mitä sitte?
    PS. en kauheesti lähettele postikortteja, mut laitan sähköpostissa kuvia vanhasta Raumasta(Jukan ottamia), ne ei kyl oo kauheen jouluisia, kun täällä on ne katulämmitykset.

    VastaaPoista
  13. Leena, vanhenevat miehet ovat hirveän huomionkipeitä;-) Niiden kanssa pitää olla koko ajan. Ihan sama onko vanha koira tai vanha mies, niin sitä pitää rapsuttaa koko ajan. Ellei sitä tee niin koiran silmät tulevat suruisiksi, mutta ukoista tulee kärttyisiä ja alkavat narista joka asiasta.

    Sehän mua otti päähän, kun Jukan kanssa ei saanut riitaa aikaseksi. Pienessä riidassa on se kiva puoli, että sovinnonteko on sitten sitä suloisempaa...

    Ei mitään korttipakkoja! Minä lähetän, mitä lähetän ja saatan yhtäkkiä lopettaa kaikki kortit. Nyt oli vielä Olga...

    VastaaPoista
  14. Aluksi kiinnittyi huomio raikkaaseen kuvaan kauniista valkohampaisesta naisesta. Sitten puhuttelevaan runoon. Hienoa, olen blogiystävästäni ylpeä!

    VastaaPoista
  15. No, kiitos samoin!

    Kerroin sulle siinä postauksessa, jossa sinä kommentoit ratsastusta, että tein niitä pätöksiä koska...Tämä oli yksi niistä päätöksistä.

    (Kaupassa on semmoisia erikoistahnoja, joita saa valitettavasti käyttää vain max kaksi viikkoa.Jos kuulet jotain paremppaa, ilmoita minulle.)

    VastaaPoista