keskiviikko 30. joulukuuta 2009

ILMAN KIRJOJA MINUN OLISI VAIKEA ELÄÄ. NE TARJOAVAT...


Ilman kirjoja minun olisi vaikea elää. Ne tarjoavat minulle koko elämän rikkauden, ihmisajatusten rannattoman valtameren. Uupuneina hetkinä ne tarjoavat paon mielikuvituksen maailmaan, huumausaineen, jonka jälkeensä jättämä kohmelo on kohmeloista viattomimpia. Mutta oman kehityksen juuttuessa tavan ja ajatustottumusten kuolleeseen pisteeseen ne tarjoavat räjähdyspanoksia, jotka laukaisevat kehitystä sulkevan ruuhkan ja katkovat mielestä ennakkoluulojen ja auktoriteettiuskon sitkeät kahleet. Ihminen kasvaa henkisesti lukemiensa kirjojen mukana. Kirjat ovat tarjonneet minulle rajattoman vapauden, määrättömän onnen, etsimisen ja löytämisen rajun riemun. Siksi rakastan jokaista kirjaa, joka saa minut tuntemaan, etten vielä ole valmis, että edessäni on yhä määrättömästi etsimistä ja löytämistä, erehtymistä ja ymmärtämistä, hylkäämistä ja omaksumista hengen maailmassa.

Mitä kirjat ovat minulle merkinneet/Vallaton Waltari

5 kommenttia:

  1. Ollaan ny kumminki vaatimattomia vaan...Vähemmän on enemmän.

    VastaaPoista
  2. Nauroin kommenteistanne :) todellakin, onni on kirjasto - mitä suurempi sen parempi!

    Kirjoitin tänään jännän novellin Waltari/lle/, lähetän sen sulle varman jossain vaiheessa. Koska musta tuntuu et se on oikeasti hyvä! :)

    VastaaPoista