sunnuntai 27. helmikuuta 2011

KUKKASOHVISTA MIESTEN MAAILMAAN JA TUNNUSTUKSIIN

Miten minusta tuntuu, että huomenna on 'slow day'. Tämä sopii nyt tavattoman huonosti yhteen sen asian kanssa, että sain Birgitalta The Gorgeous Blogger Awardin ansiona 'uskomattomasta luomisvimmasta ja kirja-runo maailmaan sukeltamisesta.' Kiitos Birgitta♥
Koska olen sekä tämän tunnustuksen kysymyksiin jo vastannut, että tunnustusta eteenpäin jakanut, tyydyn nyt vain kiittämään ja kehoittamaan kaikkia menemään Birgitalle joko tänne tai tänne

Yläkuvana on Sateenkaaren taa -puodista ostettu sydänkorttiteline, jota olen aika-ajoin esitellyt. Sehän on vaihtuva korttinäyttely ja hyvin näppärä sellainen.

Siis miksi ei huomenna kirjaa? Siksi, että on vaikea aloittaa mitään Axel Munthen - tie Caprin huvilalle jälkeen. Tai olen aloittanut, mutta en tiedä, vaihdanko kirjaa eli nyt sekä soudan että huopaan. Ajankuluksi voisitte kaikki käydä Pepillä katsomassa millainen hänen huusholli oli ennen kuin kukkakuosit ja pinkki sen valloittivat. On aina kiintoisaa nähdä kuvia ennen ja jälkeen vaan meistä kaikista ei siihen ole, mutta Pepiltä pesee!
Tässä Pepin houkutteleva kukkakuosinen olonurkkaus. Jos haluatte tietää, mitä tämä touhukas rouva jatkossa tekee, kannattaa kirjautua lukijaksi. Hän on paljon, paljon vauhdikkaampi kuin minä, uskokaa pois. Hänen rinnallaan minä olen vain jäätynyt lammikko!

Vakilukijaksi ryhtyminen ei maksa mitään, eikä ole keneltäkään pois. Minäkin olen lukijana blogeissa, jotka eivät ole minun lukijoitani. Haluan olla lukijana jopa ihan vain kannatuksen vuoksi. En ole koskaan lopettanut kenenkään blogin lukemista!!!

Ja tässä minä harjoittelemassa jotain uutta...ehkä seuraavaa projektiani jälkeen blogin. Who ever knows!
Minusta tähän kohtaan jotenkin sopii biisi, jota en ole ikinä soittanut blogissani...;-)

It's a man's world 

15 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä hyvä kuva,ja pinkki kamerakin mukana;D
    Pepin blogissa kävinkin katsomassa sitä olohuoneen muodonmuutosa,,,

    VastaaPoista
  2. Kas, kas, rouvaa.
    Pääsit yllättämään!

    ****
    Kotikatuni varteen
    jalanjälkesi
    jäätyivät kiinni asfalttiin
    kuin mieleen

    Ja niitä
    askel askeleelta kuljen
    -en eteenpäin,
    sillä kiinni en saa

    vaan taakse,
    taaksepäin
    -ehkä joskus kohdataan
    ******

    yllätinkö...
    takasin virkkuun pariin :D

    VastaaPoista
  3. Jael-Honey, kiitos♥ (Minä olin Evelle Leena-Honey, hän minulle Eve-unikko). Pinkki kamera on tärkeä. Ainoa kriteeri uuden kameran valinnassa oli minulla kameran väri eli sen piti olla pinkki.

    Siellähän on kuin eri maailma nyt. Pistää miettimään, mikä Rouvaa viiraa;-) (Kiusallani tämän sanoin;-)


    Pepi, sinä et ole vielä tajunnut, että olen vaarallinen yllytyshullu ja sinä vain lietsot minua. En pysty enää lukemaan ja tämän pitäisi olla muka joku kirjablogi...;-) Minua ei ylltätä enää mikään! No, Tabermann teki sen kerran ja silloin meninkin ihan hiljaiseksi ja toimimattomaksi. Olin ihan 'vie sie, mie vikisen'.

    Siis sinä virkkaat nyt minulle...;-)

    VastaaPoista
  4. Sinun odottaa tuossa vieressä huomista postitusta :) seuraavat tekeillä.

    Yöllinen runorupeama sai aikaiseksi, sen että aamulla kaivoin vanhoja kirjoitelmia esille...edes muista koska viimksi niitä lueskellut :/

    oleks tuon alla olevan sivun kurkannut :D
    http://mummunhuusholli.blogspot.com/2011/01/lisaa-koiruuksia.html

    VastaaPoista
  5. Pepi, hyvä, olet saanut tilauksia.

    Runot alakvat usein viemään - tenkin öisin.

    Kurkkaan heti kun ehdin. Olimme elokuvissa ja nyt mun koiruuteni vaatii huomiotani. Hän ei olisi enää hetkeäkään ilman seuraani. Olen hänelle tärkein maailmassa.

    VastaaPoista
  6. Kiva omakuva ja pinkki kamera on cool!

    VastaaPoista
  7. Että on sävy sävyyn kamera ja kaikki muu! Näyttää kivalta.

    VastaaPoista
  8. Anja,yrittänyttä ei laiteta;-)

    Tämä on se talon ainoa huone alakerrassa, jossa kahdella seinällä alkuperäinen tumma paneeli. Siihen on tuskatonta lyödä kuvia, pitää vaihtuvaa näyttelyä. Myös ainoa huone, jossa iso peili. Jugend-piirongin peili vain murto-osa tästä ja yhtä vanha kuin piironki.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  9. Uusi kamera, Onnea!
    Tuo kaunis väri varmasti inspiroi sinua huimiin seikkailuihin. :-)

    VastaaPoista
  10. Unelma, kiitos! Minä villiinnyn niin pienestä;-)

    VastaaPoista
  11. Ihana kuva sinusta! Ja nuo John Irving-paneelit. :)

    Olen ihan samaa mieltä blogien lukemisesta. Jos blogi kiinnostaa minua, niin aika herkästi klikkaan itseni sen lukijaksi.

    VastaaPoista
  12. Lumiomena, jos haluan kuvata itseäni (sic!) minun pitää olla tuosa sängyllä ja tummien paneelien keskellä...;-)

    Ihanaa! Hurmaavaa! Minulla onkin nyt John Irving paneelit♥ Nyt ne saivat lisäarvoa, josta kiitos! Usko tai älä, päätin jättää nuo paneelit kahdelle seinälle sen kirjan takia. Vaikutuin niin siitä rappusten kuvakokoelmasta ja sen sisältämästä surumielisyydestä, että päätin säilyttää paikan, johon voi surutta iskeä kuvia seinille. Laura Ashley -taptissa ei ole yhtäkään naulan reikää.

    Minulla ihan sama. Se ei maksa mitään, ei ole keneltäkään pois.

    VastaaPoista
  13. Vai jäätynyt lammikko ;-)

    Pitääpä käydä katsastamassa tuo ihanan näköisen kodin blogi.

    Ps. kyllä noin kauniinvärisellä kameralla saa varmasti hehkeitä kuvia!

    VastaaPoista
  14. Sinä epäuskoinen;-)

    Mene sinne ja kirjaudu lukijaksi.

    Ainakin kameran väri tekee iloiseksi. Kerrankin joku tekninen on myös kaunis. Hehkeys on hetkittäistä...

    VastaaPoista