KUINKA ÄKÄPUSSI KESYTETÄÄN
Voi, miten nautinkaan, kun osuin heti aamusta lukemaan Pihlajattaren blogista http://happamiasanoikettu.blogspot.com/2010/01/anni-polvan-akapussit.html Anni Polvan äkäpussit postausta. Pihlajatar oli hauskasti löytänyt polvalaisen maailman ytimen, jossa tyttö/nainen pistää todella pojalle/miehelle kampoihin ja täysipainoisesti ottelee myös miehen 'asein' eli on vähintäin uimamaisteri eikä missään vaiheessa näytä urokselle heikkouttaan. Entisenä poikatyttönä muistan polvalaisen tartunnan: piti kiivetä puuhun ylimmäksi, hypätä suksilla poikien kanssa hyppyristä, sukeltaa syvimmälle, uida pisimmälle, olla vakoojaleikin pomo, uskaltaa juosta läpi härkälaitumen...menin jopa niin pitkälle, että löin ponin selässä ylväästi istuen erästä ihailevaa kosijaa ratsupiiskalla kasvoihin. Nyt kaduttaa, miten tuhma olin! Onneksi tuli sitten Waltari ja muutti minut egyptiläiseksi viettelijättäreksi...
Olen aivan unohtanut kertoa, että Richard Burtonin charmi puree meikäläiseen kauheasti. Myös Elizabeth Taylor on tehnyt loistavia rooleja. Kuinka äkäpussi kesytetään on yksi heidän yhteistyönsä helmiä, mutta on niitä muitakin...Yritin löytää tähän pariskunnasta äkäpussimaisen kuvan, mutta kun näin tämän hellän ja harmonisen, en voinut pidättäytyä.
http://video.aol.co.uk/video-detail/elizabeth-taylor-the-woman-like-a-wildcat/2832176944
Ehkä meiän iäs on hyvä muuttaa tyyliä, mutta minulle on alkanut uusi kausi hyppimisessä, mäessä laskiessa, mökin rakentamisessa ja puissa kiipeillen
VastaaPoista(leikkaan myös itse puuni puutarhassanikin).
Hannele, olen kovasti yrittänyt, mutta aina välillä tuo äkäpussi tulee takaisin. Tosin minä itse kutsun itseäni silloin muumimailman tyyliin Tuituksi, joka tuntuu kuin vähän kiltimmältä;-)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHannele, minä en mummo! Vasta tyttäremme muutti pois kotoa. Nyt alkoi mun aika ja mun jutut. Mulla on kiire loppupäivä. Torstai on toivoa täynnä, joten vauhdikasta päivän jatkoa sinullekin.
VastaaPoista(Sanoinko SINUA mummoksi?? :)
VastaaPoistaMinä olen, ja yksi pojistamme muuttaa takaisin kotiin..
Pojan juna tulee kohta, lentäen ei saanut yhtä paljon tavaraa, olen luvannut olla lapsenvahtikin iltapäivällä.. Ja se kirja on tullut kirjastoon,
VastaaPoistaChuck Palahniuk, Diary..
Taylor on rotunainen! Joskus väärinymmärretty ja väärinarvostettukin. Mutta hän tekee nyt iäkkäänä ja raihnaisena tärkeää hyväntekeväisyys- ja valistustyötä mm. Aidsista.
VastaaPoistaHarmi, että pullon kallistaminen oli Burtonille niin tärkeää. Hän pilasi sillä ihmissuhteensa, vaikka oli varmasti herkkä persoona. Hieno näyttelijä myös. Hän kuoli ihan liian aikaisin alkoholismiin.
Voi että, muistan niin elävästi ne lapsuuden Tiina kirjat. Hän oli mun idoli johon rempseänä likkana usein samaistuin. Kukaan ei saanut sanoa ettet uskalla.. Pojat joskus myöhemmin sanoivat että " olet sä hyvä jätkä", silloin en oikein tiennyt oliko se kehu vai moite.. ;)
VastaaPoistaHannele, kiinnostavaa!
VastaaPoistaSoolis, samaa mieltä Taylorista. Olihan Burton juoppo, mutta sille en voi mitään, että Burtonissa on sitä jotain...viinan huurun läpikin.
Anne, siis olit yllytyshullu kuten minäkin;-) Olet sinä tarvíttaessa 'hyvä jätkä' vieläkin.
Unohdin ihan Tiinoja kommentoida kun innostuin Taylorista ja Burtonista.
VastaaPoistaMinäkin luin lapsena melkein kaikki Tiinat. Ja halusin olla kuin Tiina. Minulla oli oma puu joen rannalla, jonne aina kiipesin. Se oli salainen puuni. Olin myös vähän villi, ja mielikuvituksellinen..
Tiina oli ihanan sanavalmis, mitä taas itse en lapsena aina ollut.
Hei Leena. Kiitos linkityksestä. Olen imarreltu.
VastaaPoistaPolvan lisäksi räväköitä naishahmoja löytyy myös toiselta suursuosikiltani Hilja Valtoselta. Oikeastaan arvostan Valtosen kirjailijana melko paljon korkeammallekin kuin Polvan. Ehkä kirjoitan Valtosestakin tässä joskus ehtiessäni.
Valtoselta löytyy muuten myös mahtavaa "mummoenergiaa" sisältävä teos "Ruskapäiviä", jota rakastin esiteinityttönä. Silloin haaveilin, että oikein isona minustakin tulee juuri semmoinen räväkkä mummeli. Pitää nyt katsoa.
Soolis, olivat tietyn iän must. Ja viisikot, joissa aina syötiin kovasti eväitä;-) Minullakin oli oma puu, iso vaahtera, jonne vein mukaan vähän syömistä ja hyvän kirjan. Erityisesti muistan lukeneeni tuossa vaahteravanhuksen oksien tuolissa Välskärin kertomukset.
VastaaPoistaPihlajatar, eipä kestä, ilo oli minun!
Kuule, olisin kommentoidessa sinulle maininnut Hilja Valtosen, mutta, mikä häpeä!, en saanut hänen sukunimeään millään mieleeni. Hänellähän kirjoja räväköistä poikatyttönaisista, joita on muistaakseni filmattukin. Kaikki on luettu.
Sinä ehdit vielä miettiä, kuinka räväkkä mummo sinusta tulee...Minä olen ajatellut tulla boheemimummoksi eli teininä hippi, vanhana boheemimummo: Sounds suitable to me;-)