keskiviikko 20. tammikuuta 2010

TYYTYMÄTTÖMYYDELLÄÄN HÄN HALLITSI MINUA, VAIKKA...


Tyytymättömyydellään hän hallitsi minua, vaikka en sitä ymmärtänyt. Hän oli älynnyt jo lapsena tuon katkeran lain, jota useimmat naisista eivät tajua koskaan, sillä ketään miestä ei milloinkaan ole hallittu tyydytyksellä. Vain tydyttämättömyys paisuttaa luullakseni intohimon kohtalokkaaksi.

Tutustuimme toisiimme ja pohja putosi hänen altaan. Hän oli hyvin kylmäverinen, hyvin koskematon. Hän oli kuin suolainen lähde, joka koskaan tyydyttämättä tekee juojansa janon vain tulisemmaksi. Join pettävän maljan tietämättä mitä tein. Milloin oikeastaan tiedämme mitä todellisuudessa teemme.

Kuuma tuli läikähti taas sydämeeni ja unohdin kaiken muun pidellessäni häntä sylissäni ja hän oli kuin vaahtoa ja ruusuja sylissäni ja hänen ihmeelliset silmänsä olivat minulle portti paratiisin riemuun.

Oli kuin tulinen sulka olisi hivellyt ruumistani hänen kätensä hipoessa käsivarttani. Mutta tuskani oli suloinen.

Sitten hän oli sylissäni. Suutelimme ja hyväilimme toisiamme kuin janoon nääntyneet. Suutelimme niin, että minusta tuntui kuin lieskat olisivat puhkaiseet taloni katon ja leimunneet taivaaseen asti.

Läheisyytesi. Ihmisen lämpö. Kosketuksesi. Voima joka oli väkevämpi minua. Väkevämpi hyvyyttä, kunniaa, ihmisten maailmaa. Oma voimattomuuteni sai minut nyyhkäisemään. Läheisyytesi sai minut kouraisevasti nyyhkäisemään. Miten olisin voinut luopua sinusta. Kun kohtasimme, kun olimme kahden, kaikki oli taas niin yksinkertaista. Kaikki oli hyvin.

Värisen jälleen hänen kätensä kosketusta niin kuin joskus äärettömän kauan sitten. Tyydyttämätön, nälkäinen värähdys saavuttamattoman edessä, - en ikävöi häntä, ikävöin entistä itseäni.

- Mika Waltari -
Mika Waltarin mietteitä (WSOY 1982)
kuva Henri Toulouse-Lautrec, Sukkia pukeva nainen (Impressionistit, Horst Keller, Kirjayhtymä 1979)

13 kommenttia:

  1. (vaik edelleen mieluimmin katselen komei miähii :)

    VastaaPoista
  2. (Kuule, Pohjanmaal on parhaat geenit, ne mummut muistaa,
    Karjalasta tulleilta on muisti menny..)

    VastaaPoista
  3. Hienosti kuvitat nyt näitä juttuja!
    Tämäkin Toulouse-Lautrec hengästyttää ihan värikylläisyydellään ja rohkealla viivallaan!

    Renoirit ovat myös ihania, mutta astetta kesympiä.

    Nainen on maalauskohteena paljon mielenkiintoisempi kuin mies.

    VastaaPoista
  4. Soolis, samaa mieltä noista mestareista eli mieltymysjärjestys sama.

    Samaa mieltä ehdottomasti myös toisesta kohdasta;-)

    VastaaPoista
  5. Ja kiitos, Soolis♥

    Ehkä perustankin taideblogin...

    VastaaPoista
  6. Taideblogi olis hianoo, mut kun toisten kuvien kans
    on oltava varovaine..

    VastaaPoista
  7. Sooloilijan kans en ole samaa mieltä, olen nähnyt ihania maalauksia miehistä, mutta se harvinaisempaa, et miähet mallina.. Ja et naiset maalaa.

    VastaaPoista
  8. Toulouse-Lautrec, eikös hän ollut se kääpiökasvuinen mies - Montmartren ilotalon naisten lellikki. Vai sotkenko johonkin toiseen taiteilijaan? Luin vuosia sitten hänestä kertovan mielenkiintoisen kirjan.

    VastaaPoista
  9. Olen nähnyt muutaman hienon maalauksen ja veistoksen miehistä, mutta nekin ovat olleet miesten tekemiä: Michelangelon maalaukset ja Pietà-veistos Vatikaanissa olivat upeita.

    Mutta enpä minä nyt Hannelen kanssa rupea väittelemään, koska kauneus on katsojan ja aistijan silmissä.

    VastaaPoista
  10. On uudempia modernejakin ihania tauluja miehist.

    VastaaPoista
  11. P.S.
    Michelangelo ei oo seksikäs, saa katsellakin vaan kymmenen metrin etäisyydestäkin..

    VastaaPoista