sunnuntai 22. marraskuuta 2009

JOULUNI VÄRIT OVAT HOPEA, SININEN JA PUNAINEN

Hannele http://hannelesparadise.blogspot.com/2009/11/musta-joulu.html esitteli tänään mustan joulun, mikä oli oikein jännittävää. Minä en olisi lisännyt siihen muuta kuin Marimekon Lumimarjat -kuosin mustana kultaisilla marjoilla. Minun ehdoton joulun päävärini on hopea ja siihen sitten somisteeksi tiettyä sinistä ja punaista. Pinkki on kuitenkin humalluttanut minut niin, että tänä vuonna pitkät kynttilämme ovat viehättävää, rauhoittavaa, tyylikästä pinkkiä!

21 kommenttia:

  1. No, melkein joulun väristä tuokin, ainakin tuo sininen. Men ollaan alettu käyttämään noita joululautasia kahvipöydässä (eivät seinässä ole hyödyksi). Meille otetaan hopea esiin, kun katetaan Uuden Vuoden päivällistä. Pinkit kuvat laitan huomenna, kun näin pääsin vauhtiin..

    P.S.
    Äidit eivät saa valita joulun värejä,
    lapsilla on aina etuoikeus jouluun :)

    VastaaPoista
  2. Hannele, pinkki on jo sisustajienkin puolelta armahdettu jouluun.

    Meillä ei ole enää kuin aikuisia lapsia, joten vihdoinkin saamme rakentaa ihan omannäköisemme joulun! Meri on yhtä intohimoinen sisustaja kuin minä, joten teemme molemmat joulukodeistamme itsemme näköiset. Joulupäivänä syömässä meillä on vaihteleva määrä ihmisiä ja joskus matkustamme rannikolle äitini luo jouluksi. Hän ei enää jaksa/halua olla kotoaan pois jouluna.

    VastaaPoista
  3. Meillä on joulun vari pääosin kyllä sininen, valkoinen, hopea. Joulukuusessa ei ainakaan ole muita, paitsi sitten pieniä ruskeita nalleja ja enkelikiiltokuvia.

    Sitten pöydässä on usein asetelma suurensuurista kävyistä, jotka on löydetty Tanskasta.

    Ja kyllä löytyy vanhoista joulukoristeista muitakin värejä, punaista ja vihreää, mutta minulle joulu on aina sininen, valkoinen ja hopeinen kynttilän lämpimässä kajossa.

    VastaaPoista
  4. Tuure, minullakin on valkoinen mukana. Huomaathan tuon lahjapaperin alla, minulla on sitä monta rullaa ja se on valkoista hopeakuvioin. Tuo lahjapaketti on hopeinen. Joulunkukat ovat meillä valkoisia. Sininen on ollut aina mukana ja huomaat sen likempänä loulua, kun laitan lisää kuvia. Olen aivan hulluna noihin hopeisiin käpyihin, joissa on aivan pienet punaiset kivet, kuin rubiinit. Sanon niitä Fabergén muniksi;-) Ne ovat kuuseni pääkoristeet.

    VastaaPoista
  5. Sinullahan on ollut Aarikan tontut jo aikaa sitten...minulla vasta tänään.

    VastaaPoista
  6. Minä en ole ihan niin intohimoinen joulufani kuin te (Leena ja Hannele), joten minun jouluvärejäni ovat kaikki mukavat jouluiset värit ja kuosit. Punainen on kestoväri. Kaikki muutkin käyvät. En ole kranttu.

    Kynttilöissä olen vähän tarkempi, mielellään valkoisia, tai punaisia. Siis jouluna. Muulloin kyllä käy kaikki mahdolliset värit.

    VastaaPoista
  7. Fazerin Sininen polkagris-maulla namia.

    VastaaPoista
  8. Voi Soolis, suurin osa ystävistäni on ihan JOULUHULLUJA ja minä kans'. Paras ystäväni Bessu kuolisi ilman joulua! Eli on meitä muitakin joulufaneja kuin Hannele ja minä.

    Minulla on aina ollut valkoisia ja joulunpunaisia kynttilöitä, joulun jälkeen viininpunaisia. Tänä vuonna on valkoisia ja pinkkejä.

    VastaaPoista
  9. Hannele, minä syön vain niitä belgialaisia, mutta tänä vuonna vain joulusta uuteen vuoteen. Reima taas nauttii Fazerin tummasta suklaasta. Nämä ovat menossa lahjapakettien mukaan.

    Mieheni on konservatiivi suklaamaussaan, saattaa olla muutenkin.

    VastaaPoista
  10. Minä ilolla kokeilen kaikkea uutta..

    Ja aina maassa man tavalla :)

    VastaaPoista
  11. Minä taas en koskaan halua vaihtaa mitään hyvää, minkä olen löytänyt, vaan pidän ilolla kiinni.

    VastaaPoista
  12. tja :)

    Nuoria paljon ympärillä, he innostavat.

    VastaaPoista
  13. tja:), mitä sitä hyvää vaihtamaan pois: on se maailman herkullisin suklaa, jännittävin puutarha ja/tai kiinnostavin puoliso...

    VastaaPoista
  14. Kiinnostavimman puolison kanssa voi kokeilla vaikka uutta suklaata.

    Meiän mies kaupasta kaikkee haluu ostaa ja kokeilla, täällä paljon ulkomaalaisia kauppoja, ihme mausteita ja hedelmiä ja kaikkee. Ei tartte matkustaa mihinkään.

    VastaaPoista
  15. Kiinnostavimman kanssa voi todellakin kokeilla vaikka mitä. Munkin kiinnostavin puoliso haluaisi mennä vaikka Väliamerikkaan ja syödä siellä ihan mitä vain. Hän syö kaikkea, paitsi ei lemmikkieläimiä. Mutta hän ei vaihda pois minua ja Fazerin sinistä, jonka pitää nyt olla tummaa. Tumma suklaa, blondi vaimo.

    Hannele, tuo on niin hyvä piirre sinussa, kun olet niin tyytyväinen paikallasi, koska sinulla on ympärilläsi kaikki merestä parhaaseen mieheen ja siinä välissä vielä Göteborgin meren antimet ja eksottiset mausteeet. Ihmiset käyttäytyy joskus kuin koti olisi joku vankila, josta on pakko päästä pois. En tajua, että joku matkustaa Suomesta posi suvella, sillä missään ei ole niin ihanaa kuin täällä on kesällä sataa tai paistaa, yksi lysti.

    My home is my castle!

    VastaaPoista
  16. juu, paratiisi on lähempänä kuin arvaa ;)

    VastaaPoista
  17. (blogisi ei tästä häviä..)

    VastaaPoista
  18. Kiitos tuestasi, Hannele. Reima vapautunee näillä hetkillä. Laittaisin sinulle kiitoskuvan, mutta en uskalla laittaa NYT JUURI yhtään kuvaa. Olen hiljaa kuin hiiri ja yritän keskittyä ruoanlaittoon vaikka ajatukseni ovat rakkaassa blogissani. Huomenna tiedämme enemmän tai ehkä jo tänään. Palataan ja kiitos,e ttä olit paikalla!

    VastaaPoista