Minun klassikkojani eivät syö inflaatio, kateus, ruoste eikä vie edes halla. Ne kestävät löytämisestään minun kuolemaani. Ne siivittävät arkeani ja tuovat elämääni tähtisadetta. Ne kertovat, että laatu ei ole vain makuasia, vaan laatu on. Klassikko on. Se on kiveen hakattu. Se on.Olen bibliofiili, joten aloitan rakkaimmasta 'lapsestani' ja karsin tänään näin: AKSEL SANDEMOSEN PAKOLAINEN YLITTÄÄ JÄLKENSÄ. Kirja sisältää kuuluisan Janten lain, josta monella olisi opittavaa, mutta Sandemosen kirja sinällään tulee aina uudelleen luetuksi. Siinä on juuri se jokin. Uskon, että tämä kirja kuuluu useimman kirjallisen henkilön kirjastoon. THOMAS MANNIN TAIKAVUORI puolestaan vie minut aina uudelleen ja uudelleen Hans Castorpin nahkoihin ja elän hänen mystiset Berghof-kokemuksensa kuin olisin itse siellä parantolassa keuhkotautia sairastamassa. Alppiusvaa, mystiikkaa, naurua kyynelten lävitse. EDITH SÖDERGRANIN RUNOT ovat sielumusiikkiani ja hänen kootut runonsa joutuvat 'nukkumaan' kanssani, sillä niiden paikka ei ole edes kirjastossa, vaan yöpöydälläni - aina. EINO LEINON RUNOT. Eino Leino on suomalaisten sydämissä, kuten myös minun, Suomen kansallisrunoilija, ei kukaan muu. MIKA WALTARI, jonka teoksia luin jo teinityttönä yöt valvoen taskulampun valossa peiton alla. Oli pakko, koska vanhempani vahtivat koululaisensa unen tarvetta. Sinuheni osaan ulkoa!
Elokuvista, joita minulla on todella paljon, valitsin kuusi. POSTIMIES SOITTAA AINA KAHDESTI. Filmissä on mielestäni maailman viihdyttävin miesnäyttelijä Jack Nicholsson sekä suomalaisjuurinen, eroottinen Jessica Lange. Molemmat ylittävät tässä filmissä jopa itsensä ja se on jo paljon se. Juoni on jännittävä, mutta kaiken huipuksi se sisältää elokuvahistorian herkullisimman eroottisen kohtauksen: siinä saavat limput kyytiä, kun Jessica ja Jack haluavat toisensa. LUMIUKKO, joka on ihan pakko nähdä joka joulu. Filmi pitää sisällään elokuvamaailman kauneimman sävelmän Walking in the air. TOHTORI ZHIVAGO. Loistavat Julie Christie ja Omar Sharif. Mahtavat arktiset kuvaukset, jotka oikeasti näyttävät Siperian tundralta talvella, vaan on kuvattu Suomessa. Romanttinen. Kaunis melodia Laran sävelmä, jonka valitsin jopa häävalssiksi. Yksi pakinanimimerkeistäni on Lara. VERTIGO. Yhtä hyvin olisi voinut olla Takaikkuna, mutta valitsin tämän Hitchcockin parhaaksi työksi filmin unenomaisen, suorastaan suggestiivisen tunnelman takia. LOISTO. Tämä David Helfgottin ohjaustyö ja Geoffrey Rushin pääosasuoritus ei kaipaa muita selittelyjä kuin: uskomaton! Kuudentena ja uusimpana liitän mukaan BROKEBACK MOUNTAININ, joka kertoo rasismista ja ennakkoluuloista ahtaan suvaitsemattomassa ympäristössä unohtumattomalla tavalla. Jake Gyllenhaalin roolisuoritusta ei voi unohtaa...
Suunnittelusta. Kaikki Alvar Aallon klassikot. Franckin lokerovati. Moni Marimekon kuosi sekä myös Ristomatti Ratian työt.
Kuvataiteessa minulle on kaksi ylinnä muiden HELENE SCHJERFBECK sekä GUSTAV KLIMT. Näiden henkilöiden työt eivät perusteluja kaivanne, mutta sanottakoon, että henkeä salpaa Helenen suorastaan jumalallinen värisilmä sekä Klimtillä taas teosten eroottisuus ja melkein itämainen käsittelytapa voimakkaine väreineen. Eksoottista! Ikävää, että Klimt on uhrattu markkinoiden turhuuden turuilla.
Musiikista. Klassikoista puhuttaessa ooppera CARMEN, jonka aion kokea vielä monasti. Onneksi ensimmäinen Carmen oli maailman loistavimmassa musiikkimiljöössä: Olavinlinnassa. Sibeliuksen VALSE TRISTE saattaa olla maailman kaunein melodia. Kukaan ei myöskään voine unohtaa, kuinka Susanna Rahkamo ja Petri Kokko luistelivat tämän musiikin säestyksellä kultaan. FINLANDIA. Suomalaisten sydämissä Finlandia on kansallislaulumme. Maamme ollessa Venäjän vallan alainen, miehittäjät kielsivät kappaleen nimen. Silti, missä ikinä melodia soitettiin, kansa kuunteli sen seisaaltaan. Niin minäkin itsenäisyyspäivän aattona Suomi 90 -vuotta konsertin encoren aikana, kun Jyväskylän sinfonia säesti ja laulajat, Johanna Rusanen huippuna, antoivat melodialle sielun Finlandian suomalaistakin suomalaisimmilla sanoilla.
Ja uutena musiikkilistalle pääsee CONCHA BUIKA, jonka Miénteme Bieniä olen soittanut teille liian kanssa ehkä jonkun mielestä...
Yllä oleva listaukseni osallistui yhden lehden kyselyyn ja sen jälkeen siihen on lisätty vain yksi elokuva ja yksi laulajatar, joista on nyt kovaa vauhtia tulossa minun klassikkojani.http://www.youtube.com/watch?v=4Yd2PzoF1y8&feature=related
'Hurjan' klassikkolistan olet saanut mietittyä. En ole varma kykenisinkö samaan. Juuri nyt en kykene ehkä oikein listoihin lainkaan. Mutta sinä olet kyennyt, ja oikein ahmimalla luin tämän läpi..
VastaaPoistaSoolis, tämä voitti sen lehdenkilpailun ja minusta tehtiin sen jälkeen haastattelu ja kuvat tietty eräiden klassikkojen äärellä. Miten se olikaan: Yrittänyttä ei laiteta;-)
VastaaPoistaHienoja klassikkoja olet listannut!Ja hienosti kirjoitit niistä,ei ihmekkään että voitit sen lehden kilpailun (mikä lehti?)
VastaaPoistaMeidän maakuntalehti Keskisuomalainen. Minulla on älytön kilpailuvietti ja osallistun kaikkiin kirjoittamsita tai puutarhaa liippaaviin kisoihin. Koivn juttu oli tulla jaetulle ensimmäiselle sijalle Me Naiset -lehden novellikisassa, jossa taakse jäi 248 kirjoittajaa.
VastaaPoistaPuutarhakilpailuihin en enää lähde. Ensi kevään TV-ohjelman jälkeen puutarhastani tulee se mitä alunperin pitkin eli Salainen puutarha.
TOHTORI ZHIVAGO
VastaaPoistaTohtori Zhivago ja Lumiukko on ehdottomasti munkin suosikkilistani kärkipäässä. Lumiukko on ollut telkkarissa joka joulu lähes koko mun lapsuuden ajan. Joka joulu se vaan pitää edelleenkin vääntäytyä katsomaan. Tykkään eniten siitä kohtauksesta, kun lumiukoilla on tanssiaiset, mutta kautta linjan se on ihana leffa.
Mitäs mieltä muuten oot Zhivagon remake-minisarjaversiosta vuodelta 2002? Siitä missä on Kiera Knightley Larana? Itse pidän siitäkin, vaikkei se toki David Leanin versiolle täysin pärjää. Tätä uusinta venäläisversiota vuodelta 2006 en valitettavasti ole nähnytkään.
Pasternakin romaani oli mulle aikoinaan vähän pettymys, kun se on kuitenkin tunnelmaltaan jotenkin niin erilainen kuin varsinkin toi vuoden -65 leffa. Zivagon rintamakokemukset on erilailla keskeisessä roolissa. Pitäisi ehkä kokeilla sitä joskus uudestaan.
Pihlajatar, me ostimme sen Lumiukon aikanaan VHS:nä, mutta sitli tyttäreni Merin kanssa katsoimme sen joka vuosi televisiosta...ja Samu Sirkan Joulutervehdyksen.
VastaaPoistaEn ole nähnyt Keiraa Larana, joten en osaa verrata/vastata, mutta sain juuri ystävältäni Sovituksen, jossa pääosassa Keira Knightley ja James McAvoy. Sovitus (Atonement) perustuu mielestäni Ian McEvanin parhaaseen ja saman nimiseen teokseen.
Minäkin petyin Pasternakiin, mutta tässä kävi nyt niin hämmästyttävästi, että kerrankin myös minulla, leffa voitti kirjan. Katsoimme viime talvena vuosien paussin jälkeen mieheni kanssa Zivagon ja se oli vaikuttavampi kuin muistimmekaan, vaikka olin ottanut jopa pakinoitsijanimimerkikseni Lara ja häävalsimme oli Laran sävelmä Zivagosta...Hävisin muuten pari vuotta sitten vedon siitä, kuka oli Zivagon naispääsoassa, serkkuni tiesi paremin: kukaan muu ei ole niin Lara kuin Julie Christie!
Luin venäläiset klassikot aikanaan liian nuorena, joten uusintakierrokselle voisin lähteä minäkin. Nyt on vain ollut hirveän hyvä kirjavuosi ja nämä uudet, erinomaiset vievät aikaani.
Minä kyynelehdin aina kun Lumiukko lentää...
Äidinkin lemppariooppera on Carmen! Me ollaan menossa katsomaan sitä kummitädin kanssa kansallisoopperaan!
VastaaPoistaTuure, sinulla on elämys tulossa. Kuvittele, innostuin niin, että leikkasin käsiohjelmasta sanat muutamalla kielellä ja liimasin albumiin suvisten oopperakuvien joukkoon ja sitten tietty ostin Savonlinnasta Carmenin levytyksen.
VastaaPoistaTällä hetkellä Lumiukko löytyy Anttilasta dvd:nä hintaan 6,90 e. Ajattelin käydä tyttärille ja minulle ostamassa sen yhteiseksi joululahjaksi.
VastaaPoistaKiitos vinkistä, Soolis, keskiviikkona noudamme!
VastaaPoistaKylläpä osasit haastaa, kiitos! Innostuin minäkin kirja klassikkoitani lajittelemaan, tarkoituksena blogissani esittää. Kunhan saan valmiiksi, niin näin alkaa: Olihan mullakin näitä miehiä. Ensin ihanan boheemi John Steinbock, jonka kanssa kuljimme Eedenistä Itään ja teimme Matkan Charleyn kanssa. Oikutteleva bussi teki matkasta mielenkiintoisen ja hauskan, oli niin monenlaista kuin matkalaistakin. Thomas Manniin tutustuin minäkin Taikavuorella ja lumouduin lukemastani. Herman Hessen Arosuden kanssa olen maannut monet yöt alleviivaten sen sivuja - vastausten ja oivallusten napsahtaessa kohdalleen. Hessen Lasihelmipeli vain syvensi suhdettani häneen.
VastaaPoistaOletpa miettinyt, osa tuttuja ja kivoja.
VastaaPoistaRita, nythän sinä haastat minut! Kirjallisen blogin pitäjänä minun täytynee nyt tehdä krijallinen klassikkolista, sillä tässähän ovat mukana kaikki klassikkoni, joten en päässyt lähellekän Arosutta, jota myös nuorena luin alleviivaten. Pistäppä töpinäksi, käyn katsomassa.
VastaaPoistaMuistan kyllä tehneeni oman kirjallisen Elämäni kirjat listan blogin alussa...vai olenko nähnyt unta. Sen nimi saattoi ollaKympin kärki tms. mutta siihen on nyt kyllä tullut uutta mukaan.
Hannele, tee sinä kanssa!