112 RUUTUIKKUNAA

Ilonan puutarhasta piti tulla valkoisten kukkien tyyssija, kuten minunkin. Mutta luonto on viisas opettaja ja puutarhan kanssa eläessä huomaa, miten luonto on paras taiteilija ja tietää, mitkä kukat sopivat minnekin ja luonto ei ole väritön, vaan monivärinen kuten itse elämä.

Ilona Pietiläisen 112 Ruutuikkunaa kertoo hänen puutarhastaan niin tunnelmoiden kuin vinkkejä antaen. Siinä kuvataan intohimoisella kameralla Lasipalatsia, jossa on 112 ruutuikkunaa. Puupinnat ovat ajan kauniisti patinoimat, pionit tuoksuvat ja sisälle mahtuu juuri, mitä pitääkin eli pari tuolia ja pöytä, puutarhajalkineet, kastelukannu, kukkia, lyhty…Siellä on herkkää juoda mukillinen kahvia suvisateen pisaroidessa vanhoissa ikkunalaseissa ja puutarhan röyhyen kasvaessa lasien ulkopuolella. Ja avoimesta ovesta tulee sateen suloinen tuoksu…

Puutarha antaa ja puutarha ottaa. Enimmäkseen ensin mainittua, mutta ilmeisesti Ilona oli unohtanut suojata omenapuut jäniksiltä, sillä pitkäkorvat saivat ne napsittua suihinsa. Meillä myyrä- ja jänissuojaukset vievät pari viikonloppua kahdelta ihmiseltä. Hedelmäpuun aikuiseksi saaminen ei ole leikintekoa: kaikki vitsaukset muurahaisista jäniksiin uhkaavat nuoren ja herkullisen tuoreen puun elämää, mutta lopputulos saa yrittämään kaikkensa.
Ilonan mielestä kaunein asia maailmassa on valkoinen särkynyt sydän:

Särkynyt sydän kantaa huolen, murheen ja pyyhkii kyyneleet. Se särkee oman sydämensä kukkiessaan, vain suojellakseen särkymiseltä sinun sydäntäsi.

Ilona kuivattaa pionin kukkia hiekassa ja vielä hiekasta nostettuna kukat tuoksuvat yhä…ja puutarha yllättää, sillä kranssissa pesivät linnut onnistuneesti…ja puutarha antaa iloa etenkin kun harrastaa kitkemistä koiruuden kanssa…Neilikka rakastaa puutarhaa omalla koiramaisella tavallaan.

Löydän yhdeltä sivulta minun tämän vuoden löytöni eli Lumikärhön, ’Summer Snown’. Suosittelen tätä kaikille, joilla on vaikkapa osittain kuivahtanut vanha luumupuu tai muu vastaava ja muistakaa, että vanha rottinkituoli on kärhölle mitä otollisin valtaistuin. Summer Snow on nopea, rehevä ja kestävä.

112 ruutuikkunassa valmistetaan myös laventelisokeria, seljankukkamehua ja leivotaan Isoäidin mustikkapiirakkaa. Annetaan myös ohje hedelmäkärpäsansalle, mistä suuri kiitos!

Laventelisokeri on vanhanajan herkku. 1800 –luvulla laventelia käytettiin sokerin mukana kaunistamaan ja maustamaan. Laventelisokeria voi ripotella leivonnaisten koristeeksi.

Minun täytyy kyllä sanoa, että ihailen kovasti sekä Willa Sukan että 112 Ruutuikkunan kuvien lumoa. Kirjat ovat omakustanteita ja tällaiset kuvat! Näissä kirjoissa olisi opiksi otettavaa monella kustannuskynnyksen ylittäneelläkin puutarhakirjalla! Ja minä olen sentään niitä lukenut todella paljon, joten tiedän, mistä puhun.

Kirjan lopuksi saapuu Kutsu iltaan hämärtyvään ja vietetään elokuun puutarhajuhlat, jolloin tietenkin pöytiin tulee valkoiset liinat ja puihin pieniä lyhtyjä:

Menemme taakse vuosisatojen, puemme pöydät liinoin valkoisin, täytämme padat kaloin ja perunoin. Puutarha odottaa vierailijaa elokuun illassa valaistuna tulin ja kynttilöin. Pyydän sinut kuuntelemaan yöhön tummuvaan musiikkia, naurua ja puheensorinaa.

Elokuun ilta on täydellinen ja tuoksulla sen kestän hyvin yli talven pimeyden.

Tervetuloa Ystäväni