Miksi arvokkaat asiat sattuvat niin usein? Laihduttaja kieltäytyy rakastamistaan herkuista. Urheilija hikoilee elimistönsä maitohapoille. Opiskelijan lamppu palaa myöhään. Parisuhdeterapiassa kuluu kasapäin nenäliinoja. Yrittäjä tekee pitkiä päiviä. Asuntosäästäjä kiristää vyötään.Ponnistelujen ytimessä on ihmisen sisäinen arvojärjestys ja kyky lykätä välittömiä tarpeitaan. Läheskään kaikki eivät siihen pysty. Pomo päästi itsensä rapakuntoon kiireisiinsä vedoten, mutta uraa luova yksinhuoltajaäiti ehtii säännöllisesti salille. Tunnen kavereita, jotka hyvistä tuloistaan huolimatta ovat jatkuvasti rahapulassa ja pienituloisia, joilla ei koskaan ole matti kukkarossa.
Stanfordin yliopistossa, Yhdysvalloissa 1960-luvulla käynnistetyt psykologiset tutkimukset mullistivat käsitykset ihmisen menestyksen ja onnellisuuden lähteistä. Kokeessa testin valvoja asetti lautaselle vaahtokarkin ja jätti pienet lapset hetkeksi yksin huoneeseen. Hän kertoi, että makeisen saa syödä – mutta jos lapsi odottaa vartin koskematta siihen, hän saa kaksi vaahtokarkkia.
Koehenkilöiden elämää seurattiin vuosikymmenten ajan. Tutkimuksen kehittäjä, sosiaalipsykologi Walter Mischel halusi selvittää, mikä yhteys itsekontrollilla, impulssien hallinnalla ja tahdonvoimalla on menestyksessä. Kävi ilmi, että lapset, jotka jaksoivat odottaa vartin, olivat aikuisena onnellisempia ja he pärjäsivät elämässään merkittävästi paremmin kuin vaahtokarkin heti nauttinut verrokkiryhmä.
Lykätty tarpeentyydytys merkitsee sitä, että alistat sen, mitä haluat nyt sille, mitä haluat myöhemmin. Monien onnettomien elämää hallitsevat pakkomielteiset, hyvinvointia rapauttavat tavat. Kun edessä on vaahtokarkki (pitsa, kalja, telkkari, tupakka, seksi, lähöily, netti…), moni tarttuu hanakasti itselleen opettamaansa helpoimpaan vaihtoehtoon, vaikka tarjolla on yltäkylläisesti parempaa.
Tarpeitaan lykkäävä osaa kyllä elää ”tässä ja nyt”, vaikka hän väistää houkutukset itsekuriaan käyttämällä. Jokaisella on valta valita suhteensa nykyhetkeen – ystävänä tai vihollisena. Kun seuraavan kerran olet tarttumassa vaahtokarkkiisi, mieti haluatko yhden vai kaksi: sattuuhan päätöksesi joka tapauksessa.
Heti tai myöhemmin.
- Tom Lundberg -
Olipa hyvä juttu.. Pisti miettimään taas tätä elämän kulkua.
VastaaPoistaJuu ja kolahti täälläkin.
VastaaPoistaMinähän yhteen aikaan oikein keräsin näitä Tomin juttuja ja liimasin yhteen vihkoon. Nyt en löydä sitä...tämä kaaos, kun blogi alkoi...
Ruikutan häneltä juuri yhtä kivaa juttua, johon liittyy Anais Nin...
Mielenkiintoinen kirjoitus!
VastaaPoistaEikö vain! Kunpa nyt hän löytäisi sen yhden toisenkin ja ehkä vielä kolmannen...;-) Tuostahan nyt väkisinkin löytää itsensä hyvässä tai pahassa.
VastaaPoistaPsykologian tohtori ja New York Timesin tiedetoimittaja Daniel Goleman liitti tunneälykkyyden määritelmään omia teesejään 1990-luvulla. Niistä kuuluisin lienee väite: "Jos et pienenä hotki heti kaikkia vaahtokarkkejasi aikuisen silmän välttäessä, menestyt elämässäsi".
VastaaPoistaHyvänen aika, minä en osaa mitentkään liittää Golemanin teesiä TUNNEälykkyyteen.
VastaaPoista