Allu, meillä on ollut talomme pituisen parvekkeen ovi auki yötä päivää ja ikkkunat auki, että saadaan läpivetoa. Välillä kaikki ovet auki ja minä 'kärvistelen' sisällä ilman vaatteen riekalettakaan. Anun blogissa oli, että ensi viikoksi on luvattu +35! Sitten mekin mennään Olgan kanssa kellariin...
Mikä ihmeen suorite sulla oli ennen Ruotsin matkaa...miten tällä kelillä voi mitään tehdä. Saat sydärin! Minä kyllä valitan, sillä olen aina tunnustanut rakastavani eniten syksyä ja toisaalta talvea, jossa kunnon puuterilumet, kuten oli viime talvi. Kumma kun ikinä ei saa mitään kohtuullista!
Olet innoittava esimerkki Leena! Todella rento, kesäinen kuva ja nuo kirjat ovat piste iin päälle! Koita jaksella helteistä huolimatta. Onneksi tämä yöaika on hieman viileämpää...minäkin olen yö-ihminen - rauhallista ja ajatukset saavat lentää!
Sara, kiitos♥ Minä aina yritänkin olla innostava eli innoittava, se on minulle luontaista. Pidän rennoista ja boheemeista henkilöistä. Omaa rentouttani on olemassa todella paljon, sillä olen mukavuudenhaluinen härkä ja aika taiteellinen tyyppi, mutta hieman sitä häiritsee mun hassu kunnianhimo, mitä tulee kirjallisuuteen...;-)
Minusta on vähitellen tullut yöeläin, joku yökiitäjä varmaan;-)
Oi kauheeta: se tunne kun vähänkin tekee jotain ja alkaa hiki valua otsasta, reisien sisäpinnalla ym. Tulis jo viileämpi! Saahan valittaa tätä kuumuutta? Ainakin täällä sinun blogissa..
Soolis, mun blogi on oikein tarkoitettu helteistä kärsiville! Luin juuri Hesarista ensi viikon lömpöennätysten rikkomisista ja pahaa tekee. Joudun ihan oikeesti olemaan Olgan kanssa kellarissa viikon. Mun tekee pahaa. Nyt ei maistu enää edes ruoka, mutta suolaa pitää saada kun koko ajan on nautittava nestettä. En elä näitä päiviä, vaan kärvistelen. Minusta tuli yöeläin. Sulla on ensi viikolla varmaan ainakin työpaikalla viileetä. Tiedätkö, semmoinen puhallin auttaa vähän. Ikävä, että Meri vei omansa pois. Kukaan ei jaksa etsiä uutta ja ne on varmaan myyty jo loppuun.
Kuvittele ihanaa, lempeeä, hellää lunta...Vähiten kuollaan +14 asteessa ja sitä on Suomessa vain kesäkuussa. Nyt taidetaan kuolla ennätyksillä eli muutkin kuin lämpöennätykset menevät rikki: Hesarissa oli kuolinilmoituksia jo tänään, vaikka on lauantai. Huominen lehti lienee paksu vainajien osalta.
Ah, saada tehdä lumienkeleitä, kieriä puuterilumessa, nähdä mittarissa miinuasteita...
Vautsi, miten kesäinen kuva. En voisi millään kuvitella, että lepotuolissa loikoillen tulisi puuterilumi ja enkelinkuvien lumessa mieleen!!! Mutta ihan totta, olemme onnekkaita, että meillä on neljä vuodenaikaa, joissa kaikissa on oma viehätyksensä. Taidan olla syksynlapsi, nautin samoilemisesta sateisessa sienimetsässä, katselen keltalehtien leijailua rantaveteen, jonka pinta yön aikana on vetäytynyt jääriitteeseen. Kokoaikaista kesää en myöskään kestäisi muualla kuin kellarissa. Siksi odotankin sadepilveä huuhtomaan pois maantiepölyn tienvarren angervoista ja virkistämään ruusupensaitani. Valamonruusun tuoksuvat terkut sinulle ja Olgalle.
Anja, minä olen itse lunta...arktinen tyyppi kuten koirani. En ole koskaan tajunnut, että jotkut maksavat päästäkseen helteeseen.Minä en lähtisi edes maksusta! Yksi kokeilu riitti, kiitti! Minun mieleeni ovat kevät- ja syysmatkat, mutta EI kuumiin maihin.
Ah!, kuvittele syyskuuta ja sienimetsää ja sama ihanuus voi jatkuu vielä lokakuullakin. Marraskuussa onkin sitten jo lupa kääriytyä huopaan, syödä suklaata, kulkea suloississa villasukissa...
Varjolilja on enempi hengissä kuin minä;-) Asiantntija eli ammattipuutarhuri kävi katsomassa, kun pelkäsin, että olin istuttanut liian varjoon. Kukka on pieni, mutta kuulemma ensi kesänä, kun sillä on kunnon juuret, on kaikki jo toisin.
Puutarha todella kaipaisi nyt sadetta. Mulla on ihan kunnon lepotuolikin eli kansituoli, joka on tosin varjossa ja siellä on niin mukavaa,e ttä ei voi keskittyä edes kirjoihin.
Hauska kuva. Tuota on hyvä katsella sitten talvella, niin unohtuu kylmä ja viima.
VastaaPoistanyt näyttää just oikealta "toiminnalta" Leena:)
VastaaPoistaUnelma, minä niin kaipaan nyt kylmää ja viimaa! Tämä on aivan liikaa minulle ja Olgalle. Kuvittele unelmaista puuterilunta...
VastaaPoistaMaria, en pysty tässä helteessä enää muuhun!
Meillä on kaikki räppänät kiinni ja minä olen kellarissa. KUUMAA!
VastaaPoistaAllu, meillä on ollut talomme pituisen parvekkeen ovi auki yötä päivää ja ikkkunat auki, että saadaan läpivetoa. Välillä kaikki ovet auki ja minä 'kärvistelen' sisällä ilman vaatteen riekalettakaan. Anun blogissa oli, että ensi viikoksi on luvattu +35! Sitten mekin mennään Olgan kanssa kellariin...
VastaaPoistaMikä ihmeen suorite sulla oli ennen Ruotsin matkaa...miten tällä kelillä voi mitään tehdä. Saat sydärin! Minä kyllä valitan, sillä olen aina tunnustanut rakastavani eniten syksyä ja toisaalta talvea, jossa kunnon puuterilumet, kuten oli viime talvi. Kumma kun ikinä ei saa mitään kohtuullista!
Mukavaa reissua huippuilamstoidussa autossa;-)
Ihan noin mekin molemmat :)
VastaaPoistaHannele, ei muuta voi;-)
VastaaPoistaOlet innoittava esimerkki Leena! Todella rento, kesäinen kuva ja nuo kirjat ovat piste iin päälle! Koita jaksella helteistä huolimatta. Onneksi tämä yöaika on hieman viileämpää...minäkin olen yö-ihminen - rauhallista ja ajatukset saavat lentää!
VastaaPoistaSara, kiitos♥ Minä aina yritänkin olla innostava eli innoittava, se on minulle luontaista. Pidän rennoista ja boheemeista henkilöistä. Omaa rentouttani on olemassa todella paljon, sillä olen mukavuudenhaluinen härkä ja aika taiteellinen tyyppi, mutta hieman sitä häiritsee mun hassu kunnianhimo, mitä tulee kirjallisuuteen...;-)
VastaaPoistaMinusta on vähitellen tullut yöeläin, joku yökiitäjä varmaan;-)
Oi kauheeta: se tunne kun vähänkin tekee jotain ja alkaa hiki valua otsasta, reisien sisäpinnalla ym. Tulis jo viileämpi! Saahan valittaa tätä kuumuutta? Ainakin täällä sinun blogissa..
VastaaPoistaSoolis, mun blogi on oikein tarkoitettu helteistä kärsiville! Luin juuri Hesarista ensi viikon lömpöennätysten rikkomisista ja pahaa tekee. Joudun ihan oikeesti olemaan Olgan kanssa kellarissa viikon. Mun tekee pahaa. Nyt ei maistu enää edes ruoka, mutta suolaa pitää saada kun koko ajan on nautittava nestettä. En elä näitä päiviä, vaan kärvistelen. Minusta tuli yöeläin. Sulla on ensi viikolla varmaan ainakin työpaikalla viileetä. Tiedätkö, semmoinen puhallin auttaa vähän. Ikävä, että Meri vei omansa pois. Kukaan ei jaksa etsiä uutta ja ne on varmaan myyty jo loppuun.
VastaaPoistaKuvittele ihanaa, lempeeä, hellää lunta...Vähiten kuollaan +14 asteessa ja sitä on Suomessa vain kesäkuussa. Nyt taidetaan kuolla ennätyksillä eli muutkin kuin lämpöennätykset menevät rikki: Hesarissa oli kuolinilmoituksia jo tänään, vaikka on lauantai. Huominen lehti lienee paksu vainajien osalta.
Ah, saada tehdä lumienkeleitä, kieriä puuterilumessa, nähdä mittarissa miinuasteita...
Vautsi, miten kesäinen kuva. En voisi millään kuvitella, että lepotuolissa loikoillen tulisi puuterilumi ja enkelinkuvien lumessa mieleen!!! Mutta ihan totta, olemme onnekkaita, että meillä on neljä vuodenaikaa, joissa kaikissa on oma viehätyksensä. Taidan olla syksynlapsi, nautin samoilemisesta sateisessa sienimetsässä, katselen keltalehtien leijailua rantaveteen, jonka pinta yön aikana on vetäytynyt jääriitteeseen. Kokoaikaista kesää en myöskään kestäisi muualla kuin kellarissa. Siksi odotankin sadepilveä huuhtomaan pois maantiepölyn tienvarren angervoista ja virkistämään ruusupensaitani. Valamonruusun tuoksuvat terkut sinulle ja Olgalle.
VastaaPoistaAnja, minä olen itse lunta...arktinen tyyppi kuten koirani. En ole koskaan tajunnut, että jotkut maksavat päästäkseen helteeseen.Minä en lähtisi edes maksusta! Yksi kokeilu riitti, kiitti! Minun mieleeni ovat kevät- ja syysmatkat, mutta EI kuumiin maihin.
VastaaPoistaAh!, kuvittele syyskuuta ja sienimetsää ja sama ihanuus voi jatkuu vielä lokakuullakin. Marraskuussa onkin sitten jo lupa kääriytyä huopaan, syödä suklaata, kulkea suloississa villasukissa...
Varjolilja on enempi hengissä kuin minä;-) Asiantntija eli ammattipuutarhuri kävi katsomassa, kun pelkäsin, että olin istuttanut liian varjoon. Kukka on pieni, mutta kuulemma ensi kesänä, kun sillä on kunnon juuret, on kaikki jo toisin.
Puutarha todella kaipaisi nyt sadetta. Mulla on ihan kunnon lepotuolikin eli kansituoli, joka on tosin varjossa ja siellä on niin mukavaa,e ttä ei voi keskittyä edes kirjoihin.