Laitan teille nyt kollaaseina kirjoja, joita olen tehnyt. Voitte etsiä niitä hakukoneella käyttäen kirjan nimeä. Sama kirja toistuu toisinaan näissä, sillä aiheita ovat olleet äitienpäivä, puutarha, keittokirjat, elämänkerrat, satatuhatta kävijää yli, suvi etc.
Upeita kollaaseja - hienoja värejä.
VastaaPoistaOlen muuten miettinyt,e ttä mikä on tälläisen kuvan nimi. Kollaasi on oikeasti taiteenkappale jossa on käytetty monilla eri tekniikoilla montaa eri materiaalia - mutta nämä eivät oikein ole sellaisia.
Ehkä kuvateos voisi olla osuva sana :D
Mutta todella taitavasti tehtyjä nämä. Varsinkin tuo missä on Portobellon noita-kansi.
Tuure, Reima nämä tekee, minä sitten vain hylkään tai hyväksyn;-)
VastaaPoistaJos voisin sommitella vain kuvien mukaan, kuten teen sen Vuoden Kauneimmat kannet kollaasin, jälki olisi huikeampaa. Tämä on tällainen tiivistetty tietopankki;-)
No, minä en siitä sanan oikeasta käytöstä tiedä...Olin vain hirveän kade, kun Jael teki upeita kollaaseja vuosi sitten, kun aloittelin vasta blogia. Minä hermostuin ja laitoin kaikki pinkit mitä löysin talosta keittiön pöydälle ja kuvasin. sen jälkeen tein saman vihreällä ja sitten taisi olla turkoosi...;-) Siinä oli sitten aito kollaasi,kun oli eri materiaaleja! Joke;-)
Kuvateos kuulostaa mahtipontisemmalta kuin kollaasi, joka on täällä blogimaailmassa niin jotenkin arkinen sana. Sehän voisi olla vaikka kuvakooste, mutta sekin on vähän teennäinen.
Portobellon noidan kansi on niin upea, että minne ikinä sen laittaa, se pyhittää rihkamstakin taideteoksen. Se ei muuten ole kuin muutamassa maassa tuolla kannella. Suomessa, Venäjällä ja joku muu. Minulla on pieni Coelho opas, vaikka minäkin olen hänestä montaa mieltä. Silti sanon edelleen, että pidän Portobellon noidasta myös kirjana, mutta luin juuri Paulo Coelhon Kauneimmat mietelauseet ja huh huh! No commnets!
Näiden kollaasiesi katsominen vie aikaa, onneksi :) Ne muistuttavat monista hyvistä kirjoista, jotka aion lukea. Kirjan kansaa en ole vieläkään lukenut, samoin Haudankaivajan tytär, Sonaattia Miriamille sekä The Weekend ovat kirjoja, joista uskon pitäväni.
VastaaPoista(Kirjoitin muuten kommentin tuohon lomapostaukseesi, mahtoiko se tulla perille? Toivottelin siinä hyvää lomaa sinulle ja alfaurokselle sekä tuumin, että John Irving voi unohtua kollaasista, mutta ei koskaan kirjallisesta mielestä!)
tää on tosi kiva tapa laittaa kirjoja "esille". sun pitää opettaa mulle tämä niin mä voin opettaa sen ajastuksen (mikä on muuten todella helppoa)
VastaaPoistaIhania kesäpäiviä!
Lumiomean, Reima lukee nyt Kirjan kansaa ja Bessu luki juuri Haudankaivaan tyttären. Ainakin viime mainittu oli bestikseni mieelstä napakymppi. Naisen selviytymistarina.
VastaaPoistaEi ole tullut perille, mutta saanhan tässä. Kiitos♥
Muistutus: Haluan sinun kommentoivan Paul Claudelin Varjojen raporttiin. Tämä on kunnianosoitus sinulle;-)
Annni, sinähän melkein kiristät...;-) Lähetän sitten mieheni sinulle, hän tekee kollaasit omalla koneellaan. Minä en jaksa/ehdi/osaa. Kun hän tekee ne, minä sitten vain hyväksyn tai hylkään.
No ei kyllä ollut tarkoitus kiristää kuitenkaan :) Miehen postittaminen ei ehkä ole se paras idea, joten minun täytyy keksiä ihan itse miten noita tehdään. Mutta se ajastus onnistuu kun painaa "julkaisuasetukset" siitä "julkaise teksti" yläpuolelta ja sinne vaan sitten aika ja päivä.
VastaaPoistaMutta tosiaan, sinä olet nyt lomalla joten älä näistä huolehdi. Ehditään sitten joskus. Huomenissa tosin aion varmaankin postata Elävältä haudatut, johon toivon sinulta joskus sitten kommentteja kun ehdit.
Lepoa ja rauhaa!
Anni, ehkä en laita Reimaa sitten vielä postipakettiin...ja kiitos tuo ohje tuntuu selkeältä, mutta kun pääsen sitä oikeesti kokeilemaan, saattaa tulla kysymyksiä vastaan.
VastaaPoistaPostaa heti aamusta! Kirjoitan nyt sen muistiin tähän työpöydän post it -kasan päällimmäiselle lapulle. Ja sitten jatkan lomaa, sillä mun on aika oppia, mitä se semoinen sana pitää sisällään.
Peace! make Love, Not War!
(Yllä mainitun kaltaisia lauseita ja sanoja kannoin teinivuosina pinsseissä, joita sitten pidin puseron rintamuksissa.)
katsotaan löytyykö tuo aamulla sieltä, jossain kohtaa täytyy nukkuakin. joten älä ressaa vaan lomaile, kyllä kaikkea ehtii... voit vaikka kaivaa vanhat rintanapit laatikosta ja aina kun meinaa mennä työteoksi voi niistä tarkastaa että miten se menikään ja jatkaa lomailua :)
VastaaPoistaAnni, päiväkirjat ovat tallella, kaikki vanhat poikakaveritkin elossaq, mutta pinsit, ah!, niitä ei näy enää missään.
VastaaPoista