sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Valitse Vuoden 2022 Kauneimmat Kirjan Kannet Leena Lumissa ja Arvonta!


Jälleen on koittanut se aika vuodesta, jolloin valitsemme tämän vuoden kauneimmat/mieluisimmat kirjan kannet. Arvonta alkaa nyt ja päättyy tiistaina 15. marraskuuta klo 15. Osallistua voivat vakituiset lukijani ja sellaisiksi liittyneet. Katso kuva oikeasta palkista 'Lukijat' oletko mukana. Toivon tietysti osoitetta tai sähköpostia. Palkintoja jaetaan viisi. Ilmoita sen kirjan nimi, jonka kannesta pidät eniten. Hollantilainen talo on ensimmäinen, Euforia kolmas ja niin edelleen. 

Joulun lähestyminen vaikuttaa niin, että koska emme kaikki ole neulojia/kutojia, mukana on myös jotain pehmeisiin paketteihin. Meillä on ollut 'lahjasääntö', kova paketti eli kirja, pehmeä paketti ja makea paketti. Casper Julian tulee ehkä muuttamaan vähän.

Olethan ystävällinen ja seuraat arvontaa, sillä ehdin ehkä postittaa kaikki, jos olette nopeita. Olemme lähdössä Casperin syntymäpäiville ja voimme viipyä muutaman päivän. Ensi viikon olen menossa parikin päivää eli kommenttinne avautuvat, kun olen paikalla. Jos on kysyttävää, niin s-postini on leenalumi@gmail.com

Ensin saa valita voittaja, sitten toiseksi tullut, kolmantena kolmossijalle osunut ...Kirjat ovat siististi yhteen tai kahteen kertaan luettuja ja pehmeät ja jouluiset ovat tietysti koskemattomat.

Iloista arvontamieltä♥

Maaret Kallio, Susanna Ruuhilahti, Julia Savtchenko: Murkens ja hirmuinen syysmyrsky varattu!



Cristal Snow ja Kati Vuorento: Penni Pähkinäsydän ja Viluhallan salaisuus  

Riitta Jalonen: Omat kuvat

Ilona Pietiläinen: Olisipa aina joulu  varattu!

Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet

Ann Patchet: Hollantilainen talo

Holly Ringland: Alice Hartin kadonneet kukat  varattu!

Leila Tuure: Elämä kerrassaan

Håkan Nesser: Koston jumalatar

Karin Ehrnrooth
: Vinoon varttunut tyttö


Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi   varattu!


Heikki Tiilikainen: Kolmen rintaman mies  

Romy Hausman: Lapsikulta

Simone de Beauvoir: Erottamattomat

Kristin Hannah: Alaskan taivaan alla

Paula Ritanen-Närhi: Unelmia puutarhasta

Tuomas Mattila: Hammasratas  Lumimies luki innolla!

Venla Hiidensalo: Suruttomat

Alain M.Bergeren, Michel Quintin&Sampar: Uskomatonta! Krokotiilit



Ninni Schulman: Tyttölapsi nro 291

Lisa Wintage: Ennen kuin olimme sinun



Anne Hakulinen, Laila Nevakivi: Lapsen oma perhoskirja

Alex Schulman: Eloonjääneet

Håkan Nesser: Kirjailijan viimeiset päivät  varattu!

Joni Pyysalo: Putoamispaikka

Anna Jansson: Katoavat jäljet

Jane Harper: Luonnonvoimat

Antti Tuomainen: Jäniskerroin

Helena Steen: Herrasväen kerroksissa

Elly Griffiths: Kadonneet ja kuolleet

Elin Cullhed: Euforia

Herman Koch: Pääosassa Sophia


Nicci French: Lauantain sielumessu


Helena Steen: Paikka hyvässä perheessä  nid.

Tommy Tabermann: Olisipa kaipaus viiniä


Nyt palkintolista on aika selvä. Luen mitä ehdin, mutta kaikki listalla olevat ovat mukana. 

Ja sitten otetaan kirja käteen, kun ensin on käyty vähän lenkillä ja kädessä ovat Tuula-Marja Sainion kutomat/neulomat tyrnikuvioiset lapaset

ja jalkaan laitetaan vaikka Tuula-Marjan neulomat villasukat:


tai Pepi Nikamaan neulomat villasukat pilkuilla


Kotiin tultua asetutaan takan ääreen ja
 

vedetään jalkaan kauniit, vaaleanpunaiset vähän pidemmät villasukat. Naapurin Eevalta, kiitos♥♥


Ennen sisälle menoa kuitenkin tarkastetaan, että linnuilla ja oravilla on ruokaa laudat ja mökit täynnä. Kuva on Ilona Pietiläisen.

Marraskuuterveisin
Leena Lumi

45 kommenttia:

  1. Kauniit on nuo tyrnikintaat. Kaunein kirjankansi on Riitta Jalosen Omat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, kiitos. Olet mukana. En saisi kai kommentoida, mutta myönnän, että Riitan kirjan kansi tekee vaikutuksen.

      Poista
  2. Nyt miellyttää eniten Kielletty päiväkirja-kirjan kansi. Kirja miellytti sisältönsäkin puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirva, kiitos ja olet mukana. Se onkin kiinnostava kirja.

      Poista
    2. Ja vielä e-mail osoite, jos sattuisi onni suosimaan: mirvasa1@gmail.com

      Poista
  3. Kielletyt kirjeet - kirjan kannen värit miellyttävät minua eniten. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, Kielletty päiväkirja....Olet mukana ♥♥

      Poista
  4. Penni pähkinä sydän.merja vähä mattila

    VastaaPoista
  5. Paula Ritanen-Närhi: Unelmia puutarhasta
    Ihania neulomuksia ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarja, hyvä valinta. Kiitos♥ Toiset osaavat...Olet mukana.

      Poista
  6. 1. Omat kuvat 2.
    Kyykäärme 3. Euforia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyyymi nyt ihan ei käy, vaan se nimi, jolla olet kirjautunut lukijakseni, kiitos-

      Poista
  7. Alaskan taivaan alla - kirjan kansi on minun värimaailmaani 🍁

    VastaaPoista
  8. Hollantilainen talo saa minulta äänen. Rakastan tuota kantta (joka löytyy omastakin hyllystä... kirja on muutoinkin yksi tämän vuoden lemppareitani). <3 marikaoksa@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, olet mukana. Sama täällä ja kansi on maaginen♥

      Poista
  9. Penni Pähkinänsydän on kaunein ❤️

    VastaaPoista
  10. Kielletty päiväkirja on eniten minun makuiseni vaikka olikin vaikea valita.

    VastaaPoista
  11. Penni Pähkinäsydän vetosi tällä kertaa eniten.
    Entiseen tapaan betweenland@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, kiitos♥ Olet mukana. Olet kai aina ollut♥

      Poista
  12. Eniten miellyttää "Omat kuvat" kansi, ja sitten "Hollantilainen talo"

    VastaaPoista
  13. Kyllä kaunein on tuo Euforian kansi. :)
    almafiina@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anki, erittäin jännittävä! Olet mukana♥ Kiitos yhteysteidoista.

      Poista
  14. Kielletty päiväkirja
    janina921
    (ät)hotmail.com

    VastaaPoista
  15. Vaikea päätös, mutta Penni pähkinäsydän 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, tilulilulii, mun ja Merin toivelahja♥♥ Kiitos♥ Olet mukana.

      Poista
  16. Olisin tavallisesti valinnut kielletyn päiväkirjan, koska se vetoaa tuttuun tykkäämislinjaani, mutta nyt voiton vei kuitenkin:
    Penni Pähkinäsydän ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, jos minulta olisi kysytty, mitä valitset, se olisi ollut Kielletty Päiväkirja. Se on jotenkin sinua. mutta Penni on niin suloinen, että sitä saakin oikein pohtia. Kiitos♥ Olet mukana.

      Poista
  17. Mun suosikki: "Valitse vuoden kauneimmat kirjankannet"!
    Mä valitsen Kielletyn päiväkirjan. (Aion myös lukea sen kunhan kerkeän.)

    VastaaPoista
  18. Hei Leena. Valintani on kielletty päiväkirja - kansi.
    Olen ollut poissa blogistani mutta käynyt lukemassa muiden blogeja. Postcrossing-harrastus imaisi minut täysin mukaansa. Pian olen lähettänyt ja saanut 300 korttia. Englannilla saksalla pärjään. Parasta on, kun olen valinnut valtavasta korttivarastostani kortin, joka miellyttää saajaa ja taustapuoleen panostan aina. Milloin runonpätkää milloin sananlaskuja tai muuten vaan eletyn elämäni käänteitä ym.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beate56, hei ja kiva, että tulit mukaan. Olet mukana♥ Onpa hauska harrastus. Mielessäni ne ovat olleet viime päivinä, sillä tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin lähetän vain kaksi joulukorttia: äidilleni ja Casper Julianille. Monet ystävistäni ovat näin jo tehneet ja nyt täytyy sitten kestää, että joku voikin lähettää meille kortin, mutta me enää emme. Mutta olen miettinyt tulevia sukupolvia, kun heillä ei ole kortteja ja kirjeitä täynnä ystävyyttä ja lempeä, jossain laatikossa vinttihuoneessa. Olen säästänyt kaikki elämäni kortit ja kirjeet. Yritin polttaa kortit pois, mutta heti ensimmäinen kortti oli lapsuuden ystäväni ja hänen miehensä kortti Pariisista ja niin täynnä rakkautta ja iloa, että en aio hävittää yhtäkään korttia. Tämä mainittu ystäväni on kohta lähdössä matkoille ja pyysin, että 'lähetä kerran vielä.' Hän suostui. Beate, tehän teette historiaa♥♥ Hauskoja hetkiä uuden harrastuksen mukana. Minäkin olen vähän miettimässä, mikä odottaa nurkan takana...

      Poista
    2. Näin on, ei niitä kortteja voi polttaa. Ajattele, pienessä Suomessa on lähes 18 000 postcrossaria, vuodesta 2006 lähtien kortteja on lähtenyt 4,05 milj. Maita on 248, joitakin erittäin pieniä saarivaltioita, joissa vain muutama harrastaja. Jospa saisin elää, että ehtisin saada osoitteen näihin. Yksi korttini meni Australiaan David Attenbourghin tyttärelle 😊. Liityin Suomen Postcrossingyhdistyksen jäseneksi, järjestää miittejä ja pieniä matkoja. Kortteja olen tilannut netistä ulkomaita myöten mutta myös kotimaisilta harrastajilta, jotka lopettaneet. En uskalla laskea edes paljonko niitä jo on! 😉Facessa on meillä oma ryhmä myös.

      Poista
    3. Beate, ehdottomasti ei! Tuostahan syntyy kiinnostava kuva, kuin tarina, jossa joskus tapahtuu jotakin. Waude! Minähän lähtisin vaikka mihin, mutta Casper Julianin synnyttyä ja kun välimatkaa heille on 300 km, en oikeastaan ole sanonut muuta kuin kiitos ei! kaikkiin pyyntöihin. Olen tietysti kiitollinen, että on huomattu minun sukeltavan syvälle, kun panostan. Tätä on ystävänpäivänä jo 14 vuotta. Sitä ennen puutarhassani kierrätin jopa ryhmiä, olin televisiossa, sain kirjoittaa puutarhastamme juttua ja kuvaajan käyttööni etc.etc. En osaa tehdä pienesti, mutta kuinka kaunista sellainen pienesti olisikaan, kunnes yhtäkkiä tulisi innostuksen tulva...Todella hieno harrastus, jossa asuinpaikka ei määritä. Kun asuu täällä Alvar Aallon kotisaarella ja tarjotaan yhteen kiinnostuksen kohteeseeni hallituspaikkaa, ei voi ajatellakaan, koska se on Helsingissä. Olen ajatellut, että koska puutarhan modistaminen jatkuu, koska pää täynnä uusia ideoita, jään toistaiseksi paikalleni ja olemme täällä valmiina auttamaan, jos satavuotiaassa vaaleanpunaisessa talossa asuvat nuoremme meitä tarvitsevat. Onhan tämä aikamoista, kun minä yritän irrottautua ja mieheni otti kahden vuoden sopparin yhteen tutkimustyöhön. Luovutan viimeistään joulun jälkeen tämän suuren pöytäni hänelle ja tässä nurkkauksessa hänen aivosolunsa sitten saavat sanoa klick! Jos näin käy, syntyy laite, jota ei ole vielä ollut missään ja se helpottaa monen ihmisen tutkimusta erään sairauden suhteen. Ehkä meillä tässä minun toimipisteessäni tehdäänkin kohta historiaa. Historiaa hyödyttävää on myös sinun harrastuksesi, joka luo yhteyksiä ja etenkin säilyttää korttien olemassaolon. Kukaan ei enää kirjoita kirjeitä. Jo ennen lukiota minulla oli kirjeenvaihtokavereita, joista yhden muistan, koska osoite oli Versailles, mutta kirjoitimme englanniksi, koska lukiossamme ei ollut vielä silloin valinnaisena kielet, vaan pitkä matikka ja reaali, jossa tietysti monta kiinnostavaa ainetta historiasta psykologiaan. Selitin näitä juuri eilen kummipojallemme, joka oli juuri saanut tuloksensa englannista ja terveystiedosta. Ylioppilasjuhlia odotellessa...

      Poista
  19. Vielä lisään, että yleensä laitan kotimaisten kuvittajien kortteja, niitähän meillä riittää, upeita luontokuvaajia, Hannu Salakka, Jukka Risikko ym. ja muita kuten Minna Lehväslaiho, Minna Immonen, Martta Wendelin, Inge Löök. Korttien Talo myy ihania nostalgisia Suomi kortteja, jotka ovat tykättyjä.
    Onnea teille pienestä lapsenlapsesta, hän on nyt teille suuri ilontuoja. 💓

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beate, olen entinen korttimaanikko. Olen ostaanut kaiken maailman häkkyröitä, joissa parhaat ja vuodenaikaan liittyvät ovat esillä. Nyt on menossa vaihto jouluun. Uusia ei enää tule ellei joku vielä..., mutta olen ihan ilmoittanut, että minulta joulukortti lähtee enää suvun vanhimalle eli äidilleni ja suvun nuorimmalle eli Casper Julianille. Muutaman pitkäaikaisen naapurin kanssa varmaan jatkamme tavalla tai toisella, koska heistä mm. kaksi auttaa meitä olemaan enemmän Lohjalla. Kotiliedessä on nyt viimeinen sivu omistettu Martta Wendelin kansille. Historia on korostunut, nostalgiaa paljon, mutta muuten Kotiliesi on skarpannut eteenpäin. Näin on paras ainakin minulle. En vain aina ehdi lukemaan kaikkia lehtiä, en edes Hesaria...Minna Immonen on tuossa kova sana♥ Kiitos oikein paljon♥ Hän on valonkatajamme ja iso yllätys, sillä muuta oli tytär aikaisemmin suunnitellut:) Ihan kuin söisi Apfelstrudelia joka päivä, mutta jotkut hetket ovat myös ikävää. Olimme jo suunnittelemassa muuttoakin, mutta minne tahansa menemme, osa perheestämme on aina kaukana. Ja nyt tuo Reiman soppari. Isot asiat on syytä harkita hitaasti. Oma tavoitteeni on löytää hitaampi minä. Hektisyys syö paljon ja estää näkemästä tärkeitä pieniä juttuja. Kuten vaikka jonkun ihanan kortin. Hyvää viikonloppua sinulle ja paljon iloa harrastukseesi♥♥

      Poista