torstai 25. maaliskuuta 2010

ELÄMYSPUUTARHA - YKSI PIHA, MONTA TUNNELMAA


Eija Klaucken Elämyspuutarha – Yksi piha, monta tunnelmaa (Gummerus 2010) vie meidät brittiläisiin tunnelmiin, sillä Klaucken erikoisalaa ovat englantilaiset maalaispuutarhat eli cottage gardenit. Lukijoissani on useita oman Salaisen puutarhan vaalijoita, joten tämä kirja on kuin tilaustyö!

Eija toteaa jo kirjan alussa, että puutarhan ei tarvitse olla kertasilmäyksellä nähtävissä. Siellä pitää olla ’huoneita’, jota avautuvat kävijälle yksi kerrallaan. Puutarhassa pitää olla yllätyksellisyyttä, muuten elämys jää kokematta.


Eija Klaucke on toteuttanut oman cottage gardeninsa ostamansa torpan ympärille. Torppa sijaitsee Uudellamaalla Ruotsinpyhtään kunnassa ja se on alun perin rakennettu Strömforsin ruukin omistajan toimesta vuonna 1880. Ennen Eijan torppaan tuloa, paikkaa oli asuttanut pieni, liinapäinen mummo, Amanda, jota Mantaksi kutsuttiin. Tässä kohtaa sain syviä väristyksiä, sillä lähellä Turkua on paikka, jota asutti Amanda, isoäitini, jota Mantaksi kutsuttiin ja hän kuoli miltei samanikäisenä ja samana vuonna kuin Eijan Torpan mummo…


Eija Klaucken puutarhakirja on äärettömän monipuolinen ja täydellinen, siis jokaisen puutarhaharrastajan unelmatietoteos. Kirjassa Eijan ottamat kuvat siirtävät lukijan vuoroin Britanniaan, vuoroin Suomeen ja käsiteltäviä aiheita ja Eijan vinkkejä täydentävät lisäksi Beatrice Klaucken piirroskuvat.

Torpan pihasuunnitelmalle antoivat kiinnostavat raamit kaksi suurta siirtokivilohkaretta, todellista kivihullun unelmaa. Niissä kiipeili jo villiviini, mutta huomasin myös köynnöshortensian, joka onkin varteenotettava ’kivensyleilijä’. Kivien voidaan antaa myös sammaloitua, jolloin kiven karheus ja sammaleen pehmeys kontrastoivat viehättävästi.

Torpan perennojen loiste on huumaava ja sieltä löytyvät mm. monet iirikset, idänunikot, kanadanpiiskut, kevätvuohenjuuret, harjaneilikat sekä tietty syysleimut. Minä ilahduin siitä, että punainen lupiini 'Lupinus polyphyllus' löytyi torpan pihapiiristä. Ilahduin myös niistä kasveista, joita itse nyt käytän muuttaessani puutarhaani villiksi: digitalis, akileija, kivikkokilkka (käytetään myös nimeä rauniokilkka), siperiankurjenmiekka, kullero, keltakurjenmiekka ja monet muut kiitolliset leviäjät.

Koska torpan perennapenkkiä ei oltu uudistettu vuosikymmeniin, maa käännettiin ja päälle tuli uutta muhevaa multaa. Itse pidin kovasti pajuaidanteesta, jolla perennapenkki rajattiin. Niin rustiikkia, niin cottage gardenia!

Välillä piipahdamme Englannissa mm. Sudeley Castele Gardenissa, jossa Rosemary Vereyn suunnittelema salainen puutarha osoittaa, miten aidoilla ja muureilla voidaan rakentaa puutarhaan yllätyksellisyyttä. Kuvassa  Sudeleyn linnan Kuningattaren puutarhan romanttinen vesiaihe köynnösruusuineen.

Klaucken kirjan pääosioita ovat mm. puutarhansuunnittelun perusasiat, perennojen kukkaloistoa niin valossa kuin varjossa, yrttitarha, kesäkeittiö, pylväspuutarha ja hiljaisuuden puutarha. Kirjan lopuksi on tietysti täydellinen kasvihakemisto.

Yksittäisistä kasveistakin löytyy niin hyvät kuvat ja paljon tietoa, että vakuutan vasta-alkajankin löytävän tämän kirjan avulla polun Omaan Salaiseen Puutarhaan, mutta oli tässä uusia elämyksiä myös kokeneelle puutarhakonkarille.

Minulta on usein kysytty, että miten ’jaksan’ suvi suvelta aloittaa puutarhan moninaiset askareet. Vastaan yleensä, että se on intohimo, ei työtä ollenkaan. Eija sanoo asian näin:

Minulle puutarha on opettanut kärsivällisyyttä ja siihen laitetut lukemattomat työtunnit tulevat takaisin kaiken kattavina onnen tunteina!

Torpan puutarha eli Eija’s garden kutsuu seikkailuun, josta löytyvät Enkelipuutarha, Karppilampi, Muuripuutarha, Lemmikkipenkki, Torppa, Lasipalatsi ja Japanilainen puutarha sekä vielä yllätyksiä, sillä niitähän puutarhassa vaeltaja haluaa kohdata. Eijan puutarhan yhteystiedot linnunlauluineen löytyvät vielä nyt täältä, mutta kohta osoitteella http://www.eijasgarden.fi/

Tähän loppuun sopii erinomaisesti Elämyspuutarhan Vaalijattaren eli Eijan kirjan omistus:

Omistan tämän kirjan jokaiselle, joka on löytänyt voimansa puutarhan rakentamisesta, sen hoidosta ja loputtomasta mahdollisuudesta luoda kauneutta.

11 kommenttia:

  1. Lainasin tuon kirjan juuri kirjastostamme. Sen verran kun ehdin silmäillä sitä, niin vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Nyt odotankin viikonloppua, jolloin ehdin lukea sitä tarkemmin.
    Onpa jännä yhtensattuma noissa Amandoissa : )

    VastaaPoista
  2. Sari, sinä sait jo heti näin uuden kirjan! Hienoa. On siinä kirjassa paljon mainittu niistä rajauskista, jotka minulla on ihan hunningolla. tein sitä yhteen aikaan ahkerasti kivillä, mutta niiden alle tulee helposti muurahaisia, todellisia yhdyskuntia. Ja toisaalta haluan todellakin villiinnyttää tätä. Miellä on kalliota ja kiveä ja sitten sitä inhottavaa nurmikkoa, joka ajetaan niin, että sekin antaa jo rajausta kasveille. Pajuista tehdyt rajausket olisivat tietty aika kauniita ja etenkin kun jotkut kasvit pursuisivat sieltä läpi...

    Se Amanda nyt ei kuulunut asiaan, mutta omassa blogissa kun arvostelee voi tehdä vähän vapaammin. Mulle siitä tuli hyvin kumma tunne...(Näen enneunia etc.,mutta en kehtaa siitä tässä nyt enempää;-)

    VastaaPoista
  3. Ihana kirja kevään odotukseen. Suuntaatko viikonloppuna kirjemessuille Jyväskylään? Minä aion sunnuntaina käydä kierroksen kun saan lapset liikkeelle virpomaan :)

    VastaaPoista
  4. Teidän puutarhassa on juuri noita mainittuja huoneita, erilaisia tunnelmia. Haluampa kuulla Amandastakin lisää.. Ensi viikolla iltapäiväkahvit?

    VastaaPoista
  5. Anne, me mennään launataina ip. Lapset virpomaan, juu. Pitäiskö taas laittaa Merin ja Lauran virpomiskuva;-)

    Anne, minähän nimitän niitä Salaisiksi Paikoiksi ja keneltähän olen tämän oppinut. Joskus ne ovat siimeksiä ja sitten on tietty se Vainajien muistelulehto...melankolisille ravuille;-)

    Anne, out of office eli L. Seuraava viikko olisi sopiva. Palataan siihen.

    VastaaPoista
  6. Palataan! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Ihanalta vaikuttaa tuo kirja! Inspiroisi varmaan omia pihasuunnitelmiakin. Hyvä hankinta olisi.

    VastaaPoista
  8. Rita, olen täysin samaa mieltä. Minäkin löysin uusia ideoita, vaikka luulin jo kaiken kokeilleeni.

    VastaaPoista
  9. Hei vaan Leena,
    olen Eijan ja hänen Gardeninsa suuri ihailija, itse olen ostanut tuon kirjan ja pari muutakin hänen kirjaansa. Käyn taas viikonloppuna hänen torpassaan, kun Loviisassa on nuo Vanhat Talot-tapahtuman ja hänen torppansa on etäkohteena.Eijan tyyli tehdä puutarhaa miellytää minua kovasti.
    Joten myös puutarhakierros tulee tehtyä ja kuvia paaaaljon otettua.Niitä sitten varmaan omassa blogissanikin vähän esittelen.( ostin tuon kirjan huhtikuussa puutarhamessuilta Hesasta.)
    -tuija-

    VastaaPoista
  10. Kiitos vinkistä Tuija! Käynpä sitten kurkkaamassa blogiasi.

    Eijan sekä myös minun puutatarhani olivat tänä suvena Ihana piha -ohjelmassa.

    Jos haluat nähdä myös minun puutarhaani, niin kattavin juttu on ollut Viherpiha -lehdessä, joka ilmestyi 29.4.2003. Minulla oli loistava kuvaaja Arto Rantanen ja kirjoitin jutun itse. Nyt tosin kaikki on muuttunut, sillä olen tarkoituksella villiinnyttämässä puutarhaani ja nurmikkokin saa väistyä...

    VastaaPoista