torstai 25. maaliskuuta 2010
SIILIN ELEGANSSI JA MURIEL BARBERY
Joskus käy niin että lukija ei löydä kirjaa, vaan kirja löytää lukijan. Niin minulle kävi Siilin eleganssin kanssa, jonka luin tämän vuoden ensimmäisenä kirjana. Olin hämmästynyt!
Hämmästynyt on muu maailmakin, sillä Siilin eleganssi (L'élégance du hérisson. Gummerus 2009, suomennos Anna-Maija Viitanen) on saavuttanut valtaisan suosion. Yhteensä yli miljoona kirjaa on myyty ilmestymisen jälkeen, käännösoikeudet kaupattu 40 maahan ja elokuva valmistunut.
Tiistain Helsingin Sanomissa Nina Paavolaisen artikkelissa on Muriel Barberyn haastattelu, jossa kirjailija toteaa näin:
- En koskaan olisi arvanut, minkälainen menestys kirjasta tulee. Eihän siinä edes tapahdu mitään.
. Kirjoitin ensin pitkään vain monologia, ovenvartijarouvan tunnustuksia. Myöhäisessä vaiheessa tekstiin ilmestyi nuori tyttö, josta tulikin ihan oma henkilönsä, ja muutin kirjan rakennetta.
Paavolainen jatkaa, että Barbery on kirjoittanut helposti avautuvan kirjan, johon yhdistyvät akateeminen oppineisuus, Anna Gavaldan arjen empaattisuus ja vaikkapa suositun Amélie Poulainin tunteikkuus. Varakasta yläluokkaa Barbery kuvaa satiirisesti, vain harva heistä on sympaattinen.
No, nyt minä sanon tähän oman sanani eli tässä kirjassa elää 'se jokin', jota ei kuvata vertaamalla Gavaldaan tai kehenkään muuhunkaan. Toki itsekin vertailen, joten eihän sille mitään voi..., mutta...Joissakin kirjoissa on taikaa ja se taika tässä kirjassa on Renéen persoona. Tämä 54-vuotias ovenvartijarouva, tanakka, hiukan rumakin, liikavarpainen, mutta suuri kultturin ystävä, on persoona vailla vertaa ja kun katsoin elokuvan trailerin, hän oli juuri sellainen, miksi olin hänet kuvitellut: vaikuttava!
Ja sitten vielä yksi asia: Mitään kirjaa ei ole blogissani vielä kommentoitu yhtä ansiokkaasti ja runsaasti kuin Siilin eleganssia. Minä välitän siitä, mitä lukijani ovat mieltä! Laittakaa hakusanaan Siilin eleganssi ja lukekaa se arvostelu kommnetteineen, johon olin kirjoittanut alkuun 'tätä suosittelen hiihtolomalaisille' tms. Siihen mennessä jo monet olivat ehtineet kirjan lukea ja minäkin sain vihdoin vastavuoroisuutta. Pidin myös eriävästä mielipiteestä, jonka eräs lukijani esitti. Hän on ihan yhtä oikeassa kuin me, jotka hurahdimme rouva Renéen persoonaan. Minullakin on yksi kirja, jota en koskaan pääse kolmea sivua pidemmälle ja tuntuu, että koko maailma on sen lukenut...
Elämä on täynnä ihania yllätyksiä...mitähän seuraavaksi!
Katso kirjasta tehdyn elokuvan traileri tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tämä kirja on sellainen, jonka olen löytänyt sinun sekä erään toisen blogin perusteella. Ja tuntuu, että kirja on aivan pakko lukea, että tulen rakastamaan Siilin eleganssia suuresti. Koetan kuitenkin hieman odotella tämän lukukokemuksen kanssa, niin en heti tee samaa kirjaa. Tuo Hesarissa ollut juttu vain lisäsi kiinnostustani kirjaan.
VastaaPoistaLumiomena, lueppa, mitä kommnetteja on tullut helmikuussa uusimaani kirjan arvosteluun: Pitkiä, keskittyneitä, vaikuttuneita ja yksi ei-vaikuttunut. Jo kommentit kertovat omaa kieltään.
VastaaPoistaSiitä ei pääse mihinkään, että meidän kirjamaku ei ole kovin etäällä toisistaan, joten teemme väistämättä samoja kirjoja. Juttu on vain siinä, miten nollata pää toisen arvostelusta. Minä itse pelkään lukea muiden arvosteluja ennen kuin olen tehnyt omani, sillä ajattelen alitajunnan sitten liikuttavan mielipidettäni. Toisaalta, olen oman latuni hiihtäjä, joten se voi sitten mennä niinkin, että HALUAN olla eri mieltä;-)
En halua menettää sinua lukijana. Lumiomena, joten anna palaa vaan!
Seuraavaksi varman teemme Peatrix Botterin;-)
Hyvä Leena Lumi,
VastaaPoistaminun blogissa on jotain Sinulle:)
Hyvää kevään odotusta,
t. Salaisen puutarhan emäntä
Salainen puutarhani, käynpä katsomassa...jännää...
VastaaPoistaKiitos samoin, Salainen Puutarhani!
Heh, et varmasti menetä minua lukijana, koska olen koukussa blogiisi :) Siilin eleganssin lukeminen lykkääntyy mulla ihan siksi, etten ole saanut vielä kirjaa käsiini.
VastaaPoistaLumiomena, nyt iskit minuun paineita;-)
VastaaPoistaIhan oikeesti mietin nykyään usein, että en EHKÄ pysty pitämään tätä tahtia blogissani, sillä minulla on muutakin, josta olen kiinnostunut. Löydän itsestäni osa-aikabritin, kasvi- ja eläintietieteilijän, Salaisen Puutarhan omistajan, koira- ja issikkaharrastajan, intohimoisen kokkaajan (en leipuria!), hipin, joka haluaa parantaa maailmaa, Levottoman Tuhkimon, joka haluaa lähteä kulkuriksi Eurooppaan...
En keksi nyt, millä tekisin koukusta pitävän;-)
Mutta ihan tosissaan: kirjat ovat edelleen se kovin juttu!
Mutta niinpä minäkin olen koukussa sinun blogiisi: blogisi nimi on jo kuin huumetta arktiselle sielulleni, ja tyylisi kirjoittaa leijuu jossain herttaisen, suloisen hämmennyksen ja akateemisuuden välimaastossa, joten luotasi ei lähdetä kuin hyvillä mielin, joka on varmin tae kävijän paluusta!
Jatkuvasti tänne ilmestyy kirjoja,joita haluaisin lukea! No,kohta olenkin Suomessa(kesäkuussa)joten sitten....
VastaaPoistaJael, ja jatkuvasti sinä teet ihania herkkuja, joita minä en saa itsestäni irti ryhtyä laittamaan;-)
VastaaPoistaAutan sinua kirjalistan tekemisessä, jos et enää muista, mitä piti. Tsekkaan samalla, että olet lukenut must-kirjat...
Katsoin eilen ensimmäistä kertaa tuon trailerin ja kyllä, Renee oli juurikin sellainen, kuin oma sielu ja mieli kirjaa lukiessa päässäni kuvitti. Samaa mieltä olen, että kirjassa on se jokin ihan juttu, tunnelma, jota ei voi verrata Gavaldan kirjojen maailmaan, vaikka esimerkiksi Gavaldan "Kimpassa" kirjasta valtavasti pidän.
VastaaPoistaKun näitä sinun kirja-arvosteluja lukee, tulee kyllä entistä enemmän ikävä takaisin kirja-alalle töihin!
Susa, minun oli nyt ihan pakko käydä katsomassa, mitä olin kirjoittanut Gavaldan Lohduttajasta;-) No, siinä mies kosii vasta sivulla 588!, ja valitan kirjan alun vitkuttelua, jonka laitoin ranskalaisuuden piikkiin...,mutta kirja paransi loppua kohden vauhtia kuin sika juoksua...SILTI: Gavalda ei ole ihan syvintä minua, mutta Burbery, ainakin tässä kirjassa, oli juuri sitä.
VastaaPoistaOlisi kiva saada elokuva suomalaisella tekstityksellä. Minä olisin siitä kiinnostunut.
Susa, et kai sinä ole hypännyt pois kirjaparatiisista! Minä ihmettelen koko ajan, miksi en ole kustannusalalla töissä! Toisaalta: Saan nyt ensimmäisen kerran elämässäni tehdä, mitä eniten haluan eli lukea ja kirjoittaa. Blogiin kirjoittaminen on vapaampaa kuin lehteen. Voin vähän leikkiä vaikka kirjaa arvstelenkin ja viedä enempi tunteella.
Susa, miten sinä nyt silleen...;-)
Mutta eivät kirjat minnekään katoa! Ja lukeminen kannattaa aina: usko Donneria ja minua;-)
Voi sanoa, että jouduin kirja-alalta pois, kun aikanaan, itseasiassa -06, meni mm JKL:n Info nurin, kun omistajayritys meni konkurssiin. (Omisti 5 Infoa) Suren sitä vieläkin, sillä rakastin sitä työtä ja maailmaa, sydänverelläni.
VastaaPoistaNyt olen noiden kahden pienen pojan kanssa kotona, mutta kuka tietää, mitä sitten on luvassa, kun lähden työelämään takaisin.
Susa, jo pikkutytöstä halusin perustaaa kirjakaupan! Sitten teitysti halusin myös kirjailijaksi ja eläinlääkäriksi;-)
VastaaPoistaSiihen aikaan oli maalaiskirkonkylissäkin kirjakauppoja, mikä nyt tuntuu kuin unennäöltä. Tiedätkö, olen koukussa Akateemiseen ja sen takia mulla on Stokka-korttikin, mutta Raumalla on mielettömän hyvä Info. On se kumma, että mun pitää lähteä täältä Muuratsalosta kirjakauppaan Raumalle ja kohta taas.
Minäkin jäin kotiin pienen tytön kanssa ja enemmän sain kuin menetin. Sen tosin tajusi vasta hiukan myöhemmin, mutta kyllä minä nautin, kun ei tarvinnut samaa aamuherätysrumbaa kuin ensimmäisen kanssa ja sai seurata lapsensa varttumista. Koska en ole yhtään ns. kotiäitityyppiä, niin pakko paljastaa, että jäin pakosta eli lapsella kaikki mahdolliset allergiat ja kauan. Minulla on tuota energiaa vähän liian kanssa ja niinpä touhusin puutarhan, joka on esitelty useissa lehdissä, tyttären kavereille oli aina avoimet ovet, kehittelin omia ruokaohjeita, kirjoitin novelleja ja runoja ja osallistuin kilpailuihin ja nyt sitten luen ja kirjoitan. Tämä on täydellistä!
Nauti nyt pienistä pojistasi, mutta ota aikaa myös ihan vain itsellesi! Mikään ei karkaa mihinkään, mutta ainahan voit alkaa viritellä verkkoja, luoda suhteita ja silti muistaa nauttia joka hetkestäsi.
Sinulla on sitten kaunis tuo pikkukuva♥
Katsoin tätä kaiholla Akateemisessa... mutta se oli niin kallis! Möh.
VastaaPoistaMukavaa pääsiäisen alkua!
Tuure, sitähän kirja Suomessa on - valitettavasti.
VastaaPoistaOlen lähdössä Kirjamessuille.
Pidä hauskaa!
VastaaPoistaTuure, pidimme hauskaa. Tapasimme tuttuja, ostin Elina Vaaran kootut runot ja yhden kirjan, joka kertoo nuoren tytön selviytymisestä Varsovan ghetosta. Kävimme vielä syömässä ravintolassa ja nyt menen katsomaan saako Laura Lepistö MM-mitlain naisten luistelusta.
VastaaPoista