LIZA MARKLUND

Liza Marklund (s. 9.9.1962) on ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Hänet tunnetaan etenkin rikoskirjoista, joiden päähenkilönä on iltapäivälehden rikostoimittaja Annika Begntzon. Näin Marklundin kirjoihin heijastuu iltapäivälehden toimituksen kiireinen työyhteisö, joka on täynnä ihmisten välisiä jännitteitä. Marklund on tuonut kirjoissaan voimakkaasti esiin myös naiseen kohdistuvan väkivallan.

Liza Marklund on Unicefin lähettiläs ja hän omistaa yhdessä Ann-Marie Skarpin kanssa yhden Ruotsin suurimmista kustantamoista.

Marklundin kirjoja on käännetty 30 kielelle ja vuonna 2007 teoksia oli myyty jo 17 miljoonaa kappaletta!

Kahdesta Marklundin kirjasta, Uutispommista ja Paratiisista, on tehty myös elokuva.


Suomennettuja teoksia:
Postikorttimurhat (James Pattersonin kanssa; Otava 2010, Postcard killers 2010)
Paikka auringossa (Otava 2008, Plats i solen 2008)
Elinkautinen (Otava 2007, Livstid 2007)
Nobelin testamentti (Otava 2006, Nobels testamente 2006)
Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan (Lotta Snickaren kanssa; Otava 2006, Det finss en särskild plats i helvetet för kvinnor som inte hjälper varandra 2005)
Turvapaikka (Maria Erikssonin kanssa; Otava 2004, Asyl 2004)
Joulutarinoita (muiden kirjailijoiden kanssa, Helmi 2003)
Punainen susi (Otava 2003, Den röda vargen 2003)
Prime time (Otava 2002, Prime time 2002)
Paratiisi (Otava 2001, Paradiset 1999)
Studio sex (Otava 2002, Studio sex 1999)
Uutispommi (Otava 2000, Sprängaren 1998)
Uhatut (Maria Erikssonin kanssa; Otava 2002, Gömda 1995)

Tämän vaikuttavan tuotannon esittelyn jälkeen annan toimittaja Anna Storgårdin kertoa muutaman asian Liza Marklundista Anna-lehdessä 2.2.2010:

Liza Marklund on yksi Ruotsin vaikutusvaltaisimmista mielipidevaikuttajista. Hän itse kertoo:

- Olen syntynyt maailmanparantajaksi. Jo pienenä tunnistin herkästi epäoikeudenmukaisuuden. Menetin malttini, jos jotakuta kohdeltiin väärin. Sama vihan tunne nousee aika ajoin edelleen.

Alun perin uutistoimittajana työskennelleestä Marklundista tuli dekkaristi, sillä rikosromaaneissa sai ravistella yhteiskuntaa mielin määrin.

Naisten kohtelu on yksi kirjojen keskeisimmistä teemoista. Marklundin sankaritar, iltapäivälehden rikostoimittaja Annika Bengtzon, joutuu jatkuvasti kyseenalaistetuksi sukupuolensa tähden. Marklund on itsekin törmännyt lasikattoon.

-Kun ihmiset kysyvät, olenko feministi, vastaan yleensä, että mitäs luulet, minullahan on aivot! Mutta onhan naisilla muitakin vaihtoehtoja, voi olla tietämätön, välinpitämätön tai vain typerä, Marklund puuskahtaa.

Kirjailija saa jatkuvasti yhteydenottoja naisilta, jotka haluavat tarinansa julkisuuteen. Tällä hetkellä toiveita on odottamassa kuutisentuhatta.

- Tarinat noudattelevat samantyyppistä kaavaa. Kun nainen murtaa parisuhdevankilansa ja lähtee, mies voi mieluummin haluta tappaa naisen kuin menettää valtansa. Itsetunto ei kestä naisen omaa tahtoa.

Marklund on itsekin saanut kokea urallaan monia vakavia uhkauksia.

- Myös uhkailu on vallankäyttöä. Pelottelemalla pidetään nainen kurissa ja rajoitetaan normaalia elämää. Pahinta on se, että tappouhkauksia latelevat miehet useimmiten myös toteuttavat aikeensa.

Marklundin mukaan miehet rakentavat verkostoja, mutta naiset joutuvat pärjäämään yksin.


- Helvetissä on tosiaan erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan, tokaisee Marklund viitaten samannimiseen tietokirjaansa tasa-arvosta.

Ja kun Marklund poistuu, se on vain yksi hiusten heilahdus ja kuningatar on poissa. Mutta iso, vaalee ja vaarallinen jatkaa maailmanparannustaan! Ja sitähän riittää!

kuva Otavan kuva-arkisto