Katselin käsivarsiani:
niissä oli iiriksensinisiä mustelmia.
Minun vanha silkinohut ihoni, siniset suonet kohollaan.
Miksei.
Minä kukin iiriksiä.
Helvetti, minähän kukin!
- Aila Meriluoto -
Kimeä metsä (Otava 2002)
perjantai 12. maaliskuuta 2010
FRANCES PUHUI IIRISTEN MUSTELMANSINISISTÄ...
Katselin käsivarsiani:
niissä oli iiriksensinisiä mustelmia.
Minun vanha silkinohut ihoni, siniset suonet kohollaan.
Miksei.
Minä kukin iiriksiä.
Helvetti, minähän kukin!
- Aila Meriluoto -
Kimeä metsä (Otava 2002)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihanaa, että olet laittanut samana päivänä sekä Aila Meriluodon että Lauri Viidan runoja <3
VastaaPoistaKuva on hieno. Vietin eilen mukavan lounastunnin ystäväni kanssa ja puhuimme mm. iiriksistä.
Lumiomena, Aila Meriluodosta alkoi minun runoelämäni about 14 vee.
VastaaPoistaLauri Viidan runot olen löytänyt vasta viime suvena!
Kuule, me vietämme vielä monta mahtavaa hetkeä bloggaillen kera iiristen, akileijojen (Uuden Kuun keijukukat!), unikoiden, lehtosinilatvojen, malvojen, digitalisten,lemmikeiden, scillojen, muscarien...
PS. Siis ettei tule väärää käsitystä, niin olenhan minä Viitaa ennenkin lukenut, KOSKA hän oli Aila Meriluodon aviopuoliso, mutta sytyin eräille hänen runoilleen, vasta vuosi sitten.
VastaaPoistaNiin kaunis tuo kuva iiriksistä, ihana sininen
VastaaPoistaja runo myös,minullakin on iiriksen sinisiä suonia käsissäni...
Hanne, sinäkin kukit! Vain blondit kukkivat, sillä heillä on ylettömän vaalea ja pehmeä iho: Kukkien hurmaava puutarha!
VastaaPoistaLeena - tein uuden iirispostauksen ja heti piti tulla tänne sinulle sanomaan! :-)
VastaaPoistaS., kiva, että ilmoitit, tulen kohta...
VastaaPoista(Mielessäni ovat nyt myös medestäjät...sallithan ensi viikolla...?)
Sure, take your time! :-)
VastaaPoistaThanks! On Monday. I hope they are fine...
VastaaPoista