Pakkanen narskuu, soi
ulkona askelten alla,
silmäsi kevään toi
silmiini uppoutumalla.
Palan jo! kuiskaa suus
vapaana suudelmista.
Muuta et ehdikään,
huuleni sanas jo vei,
kevääni punerva puu,
rikas maan antimista,
keskellä lumen ja jään
tuoksuva toukokuu.
- Yrjö Kaijärvi -
Kauneimmat runot (Otava 1956)
kuva Hannu Hautala (Ensilumi, Minerva 2009)
Kaunista!
VastaaPoistaIhanaa alkavaa maaliskuuta sinulle!
Ja kiitos siitä kauniista runosta jonka olit kirjoittanut blogini kommenttilaatikkoon!
Kiitos samoin, Susanne!
VastaaPoistaEipä kestä, minä elän runoista eli ilo oli minun.
Aivan ihana runo ja kuva!
VastaaPoistaHyvää alkavaa kevättä kaikille myös minulta :)
Vappuun kannattaa pitää talvitakista kiinni..
VastaaPoistaEve, minulla on mamamltani saatu nahkakantinen Yrjö Kaijärven kauneimmat runot. Kiajärvi oli intohimorunoilija. Valitisn häneltä muutamia ja laitan ne, mutta välillä kirjoja.
VastaaPoistaKiitos samoin, Eve! Miten minusta tuntuu, että olet jotenkin kuin 'high'...;-)
Hannele, ja vappuna saatin vasta laittaa lapsena pikkukengät jalkaan säästä viis. Satakunnassa mitään lunta koskaan vappuna ollut, vaan ihan kuivaa, mutta sääntö oli sääntö.
Aivan ihana runo, en ole koskaan ennen varmaan kuullut.
VastaaPoistaAllu, tuo mammani vanha runokirja on yllättänyt minutkin. Laitan tänään tai huomenna sarjan Kaijärven kauneimpia runoja.
VastaaPoista