sunnuntai 14. helmikuuta 2010
LEENA LUMI BLOG 1 YEAR BIRTHDAY PARTY,LOTTERY AND "EN MÄÄ AINAKAAN"
Ihanaiset lukijani!
Minä olen nyt 1 vuotta vanha ja siis ihastuttavan nuori! Huolimatta nuoresta iästäni olen onnistunut keräämään kiinnostavavan, hurmaavan joukon ystäviä, teidät! Kiitän teitä koko sydämestäni kiinnostuksesta kirjojani ja muita postauksiani kohtaan♥ Osa lukijoistani on nyt ystäviäni, joiden kanssa meilataan. Ja kohta taidan tavata ensimmäisen blogimaailmasta löytyneen ystävän ja sitten jo toisen...Jännittävää!
Suuri kiitos myös kustantajille, jotka ovat arvostelukappaleilla tukeneet lukemisen autuuden levittämistä. Kiitän Gummerusta, Tammea, Minervaa, Likeä, Avainta, Otavaa, Ajatus kirjoja ja WSOYtä. Olen tehnyt parhaani ja joskus vähän ylikin, sillä luen liian usein suden hetkeen ja kirjoitan aamut. Vihdoinkin saan tehdä mitä olen aina halunnut: lukea ja kirjoittaa. Kumarran teille, Arvon Kustantajat parhaimman ja syvimmän hovikumarrukseni♥
Kakku on mitä on, sillä en ole leipojana hääppönen, mutta lupasin teille tarinan, miten kaikki alkoi 14.2.2009 eli siis vuosi sitten ystävänpäivänä. En ollut aikonut ruveta tekemään mitään blogia. Ei tullut mieleenkään! Sitten armas mieheni poti ilmeisesti huonoa omaatuntoa, koska ei ollut taaskaan ostanut minulle edes ruusukimppua ystävänpäivänä, eikä vienyt minua yllätysmatkalle Salzburgiin, joten hänpä keksikin, että ainutlaatuisin lahja on jotain muuta kuin tavanomaista tavaraa tai matkaa tms. Hän meni ja avasi minulle blogin minulta mitään kysymättä! Nimi ei takuulla ollut silloin Leena Lumi, vaan se oli mun etunimi ja sitten joku iso kirjain...Riemuissaan suurenmoisesta keksinnöstään hän raahasi minut melkein väkisin näytön ääreen ja sanoi: "Tässä rakas sinulle ystävänpäivälahja, oma blogi!" Minä vääntäydyin irti hänen entisen painijan käsivarsiensa otteesta, otin Scarlet -ilmeeni ja sanoin:" Ei ikinä!" Mieheni väittää minun tosin sanoneen: "En mää ainakaan!" Ja loukkaantuneena minun kiittämättömyydestäni hänen hienoa lahjaansa kohtaan, Reima lupasi, että minun hautakiveeni kaiverretaan sanat: "En mää ainakaan!" Hänen mielestään vastaan kaikkeen ensin noin, mutta sitten viiletänkin jo tuhatta ja sataa...eli olen tyyppiä "vie sie, mie vikisen".
No, ennen kuin vuorokausi vaihtui olin tehnyt elämäni ensimmäiset postaukset ja sen jälkeen onkin virrannut... Nyt on hiukan outo asetelma, sillä nykyään Reima valittaa blogin vievän liikaa huomiotani. Niinpä vietän tämän onnettoman aviomiehen kanssa silloin töllöin laatuaikaa, ettei hän vain keksi aiheuttaa koneelleni mitään onnettomutta. Minulla on äärimmäisen hyvä mielikuvitus, joten uskon tämän hiljaisten vesien ravun pystyvän ihan mihin tahansa. Hän on mies suoraan Irvingin Garpin maailmasta, vaikka muuta esittää!
Toisaalta minusta ei ole tuuleen huutajaksi, joten suurin kiitos teille rakkaat, suloiset, ihanat lukijani ja kommentoijani♥ Tämä on suurta vuorovaikutusta, sillä olen teidän kauttanne löytänyt paitsi uusia, kiinnostavia ystäviä, myös elokuvia ja unohtumatonta musiikkia. En ole koskaan aikuisiälläni katsonut niin paljoa filmejä kuin viimeisen vuoden aikana. Eilen oli vuorossa Jessica Lange ja unohtumaton Frances. Ja elämääni ovat tulleet mm. Concha Buika, Patti Smith ja monta, monta muuta musiikkimaailman uniikkia ääntä. Koska nyt on 'party time' avaan arvonnan eli kuka vastaa tähän postaukseen on mukana kirjapaketin arvonnassa! Aikaa on viikko eli ensi viikon sunnuntaina mieheni saa jälleen toimia onnettarena.
Elämyksellistä Ystävänpäivää♥
♥:lla Leena Lumi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Trevlig Alla Hjärtans dag!
VastaaPoistaPieni muistelo tähän ensin:
VastaaPoistaMuistan kuinka löysin blogisi joskus viime vuoden maaliskuun alussa. Olit bloggaillut vasta parin viikon ajan. Blogissasi oli paljon ihania issikoita ja kutsuin heppahullutyttärenikin niitä hevoskuvia katsomaan.
Laitoin sinulle kommenttia heti moneen postaukseen, ja palailin katsomaan josko olisit vastannut niihin kommentteihin.
Mutta sinä et ihan alussa ollutkaan hoksannut koko kommentointia!
Mutta sen jälkeen onkin juttu luistanut! ;D
Tänne luoksesi on aina niin mukava tulla. Suollat usein postauksia hengästyttävään tahtiin, aina en ehdi kaikkeen mukaankaan kun tulee jo uusia mielenkiintoisia. Mutta kiitos kaikista jutuista!
*******
Onnea 1-vuotiaalle!
<3
Tack Så Mycket, Hannele! Många hjärtar i dag.
VastaaPoistaJuuri noin se kävi. Muistan sen kuin eilisen: "En mää ainakaan!" ;)
VastaaPoistaOnneksi sää nyt kumminkin....! Olisimme nimittäin ilman blogiasi jääneet paljosta paitsi!
Tuhannet kiitokset ja sylikaupalla onnea Sinulle hienon blogisi vuosipaivänä - ja tulevaisuudessa! <3
Soolis, tuskan hikeä valuen, pelkäsin, että alat muistella jotain kovan onnen päiviä;-) Juu, issikoita oli, sillä olin nuo sympaattiset hepat juuri vasta löytänyt.
VastaaPoistaSinä sen sanoit! Ihmettelin kun kävin arkistossani, miksi kommentteja niin vähän, mutta en minä tajunnut, että jonkin piti vastata, ehkä en ymmärtänyt niitä edes silloin lukea....
No, välillä varmaan hengästytän, mutta vielä yksi helpompi kirja ja sitten otankin lukutaukoa seuraavaa varten. Joskus melkein kadehdin sinua, kun filmin voi katsoa kolmessa tunnissa, mutta kirja vie vähintäin kolme päivää tai jopa viikon. Kerran tosin Tuure kiusasi minua: Luin Herta Müllerin Sydäneläimen vuorokaudessa ja päätin silloin tehdä elämäni parhaan arvostelun. Hän ei myönnä tekoa tahalliseksi, mutta olen silti antanut anteeksi;-)
Kiitos!, kiva kuulla, että tänne blogiini on ilo tulla. Yritän olla elämyksellinen.
Ja kiitos synttäritoivotuksista!
Olen mukana!
VastaaPoistaKoska sooloilijallakin oli tarina, niin kerron minäkin:
Olin bloggailut hajanaisesti jo viime vuoden maaliskuusta lähtien. Silloin tällöin, huonoja runoja ja sitten kesää kohti kallistuin enemmänkin omien mielipiteitteni esittämiseen kirjallisuudesta. Olin mökillä, kun facebookkiin tuli viesti ja kaveripyyntö, jossa Leena pyysi kaveriksi. Siitä lähtikin sellainen viestiketju liikkeelle, että nousi sanoista ystävyys, jonka voimasta olen sitten jatkanut aktiivisemmin blogikirjoittelua!
Onnea, suurta onnea!
PS! synttärikakkusi näyttää maistuvalta :)
VastaaPoistaEve, Satakunnassa sanotaan noin, jos ei tykätä. Ja minulla on vielä rasitteena tuo härän horoskooppi eli pääsen hitaasti vauhtiin, mutta sen jälkeen tanner tömisee. Meinasin sanoa, että sinulla on kiusallisen hyvä muisti;-)
VastaaPoistaKiitos, Eve Unikko♥
Tuure, pyysinkö minä sinua! Voi olla, voi olla, sillä sinun blogitekstisi hurmasi minut täysin. Näin sinussa heti niin uskomatonta potentiaalia, etten muista vastaavaa kokeneeni.
VastaaPoistaTuure, tämä on ollut antoisaa ystävyyttä, sillä sinun kanssa voin pohtia niitä kirjallisia juttuja, joita en kenekään muun kanssa. Ja suuret kiitokset runoistasi ja kuvistasi, joilla olen saanut blogiani rikastuttaa. Olen postannut sinua maailman parhaiden runoilijoiden joukossa!
Kiitos suuresta onnesta, Tuure♥
Kerrotko ikinä, kumman takia oikeasti heräsit niin aikaisin, teidän vessanpöntön vai minun;-) Huomaa, mikä novellin aines tässä on...nainen, joka miettii loppuelämänsä, onko hän ennen vai jälkeen vessanpöntön!
En ole hyvä leipoja, mutta ruokaa osaan kokata....
Onnea blogillesi, joka on rikastuttanut niin kirjallista eloani, mielikuvitustani kuin blogielämäänikin :)
VastaaPoistaOlen mukana arvonnassa.
Sinun blogistasi voisin kertoa sellaisen pienen tarina, että sinä löysit minut! Ja löysit minut sikäli ratkaisevalla hetkellä, että olin jo haudannut blogini. Ja niin se lähti uuteen kukoistukseen. Kiitos sinulle sekä siitä että ennen kaikkea kiitos blogistasi <3
Concha Buikasta piti vielä ihan erikseen mainita. Kiitos sinun, tutustuin hänen musiikkinsa, josta pidän kovasti. Mutta mikä parasta: Eläkkeellä oleva, mutta hyvin nuorekas äitini ihastui Concha Buikaan ikihyviksi :)
Minullakin on ollut todella mukavaa sinun kanssasi tämän melkein-vuoden aikana :)
VastaaPoistaTodellakin ystävyytemme on antanut minulle paljon. Sinun kanssasi on todella hauska puhua juuri näistä kirjallisista asioista, mutta myös muistakin. Olet elämänviisausystäväni, jolta voin kysyä neuvoa tilanteeseen kuin toiseen. Kiitos sinulle!
Sitä ei ole tarpeen paljastaa, ja novellin vosinkin kirjoittaa :D Toisaalta se voi olla aika vaikeaa, saattaa novellin muotoon kahden henkilön välinen ystävyys, ei tässä tapauksessa toimisi, vaan pitäisi kirjoittaa romaanisarja sitä, miten ystävyys voi olla palkitsevaa!
Enkä mää... :D Onnea vielä kerran uskomattomasta vuodestasi. Paljon on vettä virrannut eikä takuulla seissyt. Kakku on upea! Lunta, ruusuja ja kynttilä, niin sinun näköisesi. Aikakin on se ihana sininen hetki, joka siellä saarella on erikoisen taian omainen.
VastaaPoistaLumiomena, kiitos♥ Sinä oletkin sitten ihan oma tarina, sillä löysin sinut ja kuuluisan valokuvaajan Jeff Curton samassa vyöryssä ja sitten siihen sekaantuivat vielä lumikarpalotkin. Sinun nimesi pakotti minut etsimään kuvaa lumiomenasta, kun sen sinulle löysin, olitkin jo lopettamassa viehättävää blogiasi. Keräsin koko härkäpäisen itsepäisyyteni ja sain sinut jatkamaan, sillä sinulla on upea nimi ja viehättävä kirjallinen blogi. No, sitten 'tutustuin' Jeff Curtoon, jonka kanssa meilasinkin ja sitten perustin saman tien oman hiljaisuuden blogini eli Lumikarpalon...Sinun ja minun tuttavuus oli lumivyöryilmiö!
VastaaPoistaIhnaa, että äitisikin pitää Concha Buikasta, mutta miten hänesät voi olla pitämättä!
Kiitos, Lumiomena♥ ja olet minulle myös kirjallinen yllätys, sillä vain sinulta voi löytyä lause: "Minä niin kovasti, kovasti haluaisin pitää xstä, mutta en jotenkin voi."
Tuure, jatketaan, mutta en voi olla lupaamatta, ettenkö minä kirjoita sitä novellia. Kukaan ei tunnista siitä sinua, eikä minua, ainoastaan vessanpöntön! Todellakin: tämä on varmasti antanut paljon meille molemmille. On vaikea löytää niin kirjahullua, kuin oma itse. Nyt löysin toisen. Ja meillä on yhteistä myös se hauska 'säheltäminen'. Tiedän, että mun pitäisi olla jo 'cool', mutta ei onnistu, ei onnistu...
VastaaPoistaAnne, enkä mää;-) Minusta tuntuu joskus, että tämä saari on yhtä suurta sinistä hetkeä...
Paljon paljon onnea blogin ekan synttärin johdosta! Ja olipa mainio tarina siitä,miten blogin tie alkoi:D
VastaaPoistaEn muista tarkalleen milloin löysin blogisi,mutta tuntuu,kuin se olisi ollut olemassa jo vaikka kuinka kauan.Täällä on aina hyviä kirja-arvosteluja,kuvia,juttuja,joskus reseptejäkin ja ihania leenamaisia juttuja:-) Toivottavasti mekin vielä tavataan....
Arvonnassa mukana!
VastaaPoistaOnnea vuosipäivänä, ystävänpäivänä, syntymäpäivänä ja aivan jokaisena muunakin päivänä!
Jokainen blogisi kirjoitus ilahduttaa minua kovin ja saan usein paljon ajattelemisen aihetta.
Ajattele, olen viimeksi lukenut suomenkielisen kirjan v. 1982... siitä lähtien olen lukenut vain englanniksi ja hepreaksi. Kun kirjoitat suomalaisten kirjailijoiden kirjoista, se on minulle aivan ihanaa... niin tiedän ainakin mitä siellä nykyisin kirjoitetaan.
ISO HALI sinulle Leena! Olet ihana elämyksiesi kanssa joita meille välität. Sinusta hehkuu paljon oikeaa positiivisuutta ja suurta sydäntä. Jos asuisimme lähemmällä toisiamme, olen varma että voisimme kulkea monilla unikkopellolla yhdessä! :-)
Kiitos, Jael♥ Ja pitäähän sitä vähän olla paljastustakin...
VastaaPoistaRseptejä oli alun alkaen tarkoitus olla enemmän, mutta aika ei kirjoilta riitä.
Leenamaisia juttuja...hmmm;-)Pakko tavata, sullahan on jo kutsu tänne paratiisisaarelle!
S., kiitän♥
Minäkin luulen, että likemmä asuessa vaeltaisimme unikkopelloilla ja puhuisimme kirjoista, kasveista, gorilloista ja monesta, monesta muusta...ja sinä yrittäsit syödä malvan lehtiä ja minä estäisin ja pyytäisin sinua malttamaan niiden kukkimisen ohi...;-)
Ensimmäisenä lukijanasi saanen onnitella sinua.
VastaaPoistaLumi on minut lumonnut:-)
Kiitos, Axel♥
VastaaPoistaLumiukkoja, lumikoiria, lumisuukkoja, lumilinnoja, lumivaelluksia, lumitähtiä, lumisiltoja...hienoa, että jaat lumoutumiseni!
Onnea synttärisankarille. Olipa kiva ystävänpäivälahja mieheltäsi. Arvasikohan hän ollenkaan, miten mieluisan lahjan sinulle antoikaan loppujen lopuksi.
VastaaPoistaTähän muistelojen sarjaan en voi olla tässä vaiheessa lisäämättä seuraavaa: joskus vuosituhannen alussa kysyin Lena-serkulta puhelimessa, että miksei sinulla ole sähköpostiosoitetta, olisi helpompi pitää yhteyttä. Lena vastasi: 'Miksi, tykkään kirjoittaa vanhanaikaisia kirjeitä' ja jotain sellaista, että kierrän tietokoneet kaukaa ;-)
VastaaPoistaLoppu onkin lähihistoriaa! Onnea suuren saavutuksen johdosta!
Kiitos, Kirlah♥ Ei hän arvannut! 'Miten lie, jos olis hän tiennyt tuon, ehkä en olis päässyt teidän luon.'
VastaaPoistaSuku on pahin!
Anne, serkku, mahtaako muistisi olla hieman heikohkoa jo, liekö suvussamme dementiaa...;-) Ei vaineskaan, totta koko juttu. Anne ihmetteli niin paljon, että en enää kestänyt ja oli pakko koskea tähän vempaimeen. Suuri kynnys oli se, kun oppi ilalla koneen sulkemaan, sillä pelkäsi ettei osaa sitä aamulla yksin ollessa avata. Nyt näitä nauretaan, mutta silloin oli naurut kaukana. Mutta on tämä tekniikka myös vienyt eli elinikäodotteeni, joka on 99,9 vuotta, ei tule totetutumaan. Kun tekniikka pettää, minulta häipyy joka kerta vuosi tai viisi.
Kiitos, Anne-serkku♥
Oikein paljon onnea blogillesi : ) Ja hyvää ystävänpäivää !
VastaaPoistaKiitos, Sari ja hyvää ystävänpäivää myös sinulle♥
VastaaPoistaOnnea blogillesi! En tajua, miten ehdit lukea ja kirjoittaa niin paljon ja niin usein! Oletko koskaan katsonut, miten monta tuntia päivässä vietät koneella?..ja miten monta kirjan ääressä? Miten monta tuntia jää jäljelle;)
VastaaPoistaEi minunkaan mieheni ole kunnostautunut ystävänpäivinä. Tänään hän kävi katkaisemassa ruusupuskasta yhden ruusun, jonka hän laittoi juomalasiin. Minä tein sydämenmuotoisen kakun eilen illalla. Tänään syödään se:)
Osallistun arvontaan! Kaipaan lukemista, vaikka juuri olen lukenut kaksi hyvää englanninkielistä pokkaria.
Kiitos, Mia♥
VastaaPoistaEn minäkään tajua, miten tämän teen. Toisaalta tiedän, että olen koneella liikaa. Siihen täytyy tulla muutos. Hoen tätä koko ajan. Nyt on semmoisia hoitoloita, joihin puolisot lähettävät rakkaitaan, jotka ovat juttuneet koneelle...Minä joudun varmaan semmoiseen. Tunteja? En uskalla sanoa...,mutta olen joskus breikillä.
No, sentään yksi ruusu;-)
Mia, pidä suomenkielestäsi huolta. Minulla on monta ulkosuomalaista lukijaa ja jaksan heti tätä sanoa, jos huomaan, että suomi menee heikosti. Bloggailukin auttaa asiaa!
Onnea vuodesta ja hyvää ystävänpäivää....
VastaaPoistaKello on jo 20.30, mutta oikein hyvää ystävänpäivää sinnekin.Olen mennyt tukka putkella koko päivän ja nyt puolitorkuksissa yritän saada muutaman sana aikaiseksi. En joko tiennyt tai olen unohtanut, että Reima oli blogin takana. Mites se nyt oli: jokaisen menestyvän naisen takana on mies vai....
VastaaPoistaKiitos samoin, Leena♥
VastaaPoistaKiitos samoin, Pikkusisko♥
(Merja, luuletko, että on ollut helppoa olla Reiman opetettavana;-)
Hei, Leena!
VastaaPoistaHuomasin tänään kutsusi tulla lukemaan blogiasi. Olimme tänään konsertissa, jonka jälkeen vielä konsertoijan kotona, joten nyt vasta vähän aikaa sitten palasimme puoli päivää ja illan kestävältä matkaltamme, mutta kun kerran lupasin käydä täällä lukemassa, luin kaiken tuon tämän jälkeenkin olevat tekstisi ja katselin kuviasi.
Olet sinä aika ihme tyyppi! Sinussa on niin monta eri puolta, kevyttä ja painavaa, että en tiennyt ensin mitä ajatella. Mutta olen tullut tulokseen, että olet sydämellinen ja aito, pidät ihmisistä, mutta osaat myös arvostaa itseäsi, siinä taito, jota minä vasta opettelen.
Hyvää ystävänpäivää sinulle! Elämä on ihmeellistä, siitä olemme varmaan molemmat samaa mieltä.
Kertyi tänään niin paljon elämyksiä, että ennätän onnitella Sinua blogisi merkkipäivän johdosta vasta nyt. Samalla lähetän sulimmat ystävänpäiväterveiset.
VastaaPoistaEthän tykkää huonoa, jos samalla ilmoittaudun poissaolevaksi kirja-arvonnastasi. Minulla on kirjoja niin tuhottomasti, että niitä pitää jatkuvasti kanniskella pois. Uusia kun tulee harva se viikko atrvosteltaviksi enkä halua niitä omassa hyllyssäni säilyttää. Tai ehkä jokusen sentään.
Keitin tänään nokikahvit metsässä. Sitä lumen määrää! Tuosta valkoisuudesta ei olisi malttanut millään lähteä pois.
Avatar, pelottavaa, nyt sinä katsot minua tarkoilla 'linnun silmilläsi' ja teet analyysiä...;-)
VastaaPoistaTottakai sun piti tulla mun partyihin! Kukaan muu ei ole jaksanut analysoida mun omia juttuja. Toki minäkin ensin valitsen konsertin ja sitten vasta blogit, mutta sinä ehdit.
Olen sydämellinen - useimmiten, aito aina, pidän ihmisistä - useimmiten, itseäni arvostan eli itsetunto on kohdallaan, mutta en aina muista panostaa itseeni niin paljon kuin ympäröiviin ihmisiin eli opettelen nyt vasta hemmottelemaan enemmän itseäni kuin muita.
Kiitos samoin Avatar♥ Olen ehdottomasti sitä mieltä, että elämä on ihmeellistä. Siinä on koko homman juju!
Jestas van Vaari, minusta alkaa tuntua, että nimimerkkisi on väärä;-) Vaarit ovat sellaisia hyssyköitä, jotka hoitavat lapsenlapsia ja ehtivät purjehtia blogeissa yms.
Toki saat olla ilman kirjojani. Kuulostaa ihanalta asua kirjoja pursuavissa huoneissa, mutta myönnän itsekin joskus tehneeni suursiivouksen ja silloin lahjoitin pois paljon kirjoja, mutta osaa poiskantamuksesta nyt kadun. Lukisin esim. kaikki Graham Greenit nyt uudestaan! Miten minä pidin jonain ylpeyden sumeanan hetkenä Greeneä roskana! Kuka muu on elänyt semmoista katolisen uskon ristivetoa kuin hän. Green tuli mieleeni kun jälleen näin hänen kirjastaan tehdyn leffan Jutun loppu.
Myöhästynyttä hyvää ystävänpäivää sinulle, van Vaari! Nokipannukahvit kuulostavat houkuttelevalta♥
Onnittelut blogisi yksivuotispäivän johdosta! Vaikkakin näin myöhästyneenä. Eilen vasta palasimme onnistuneen mukavalta reissulta.
VastaaPoistaMuistelenpa minäkin kuinka jouduin blogisi vaikutuspiiriin. Ensin huomasin ahkerasti muiden blogissa vierailevan Leena Lumen, joka keskustelua aikaansaavilla kommenteillaan herätti kiinnostusta ja vastakaikua. Sitten uskaltauduin kurkkimaan blogiisi ja näin monesti tuttuja runositaatteja, jotka tunnistin ja niistä iloitsin. Vielä, kun luin itsestäsi kirjoittamasi tiedot, enempi vain ilostuin ja uskaltaudun blogiisi kommentoimaan. Kiitänkin nyt siitä lämpimästä vastaanotosta – aidosta vastakommentista josta keskustelu lähti käyntiin ja on jatkunut edelleen.
Rita, kiitos♥
VastaaPoistaJuu, sun ja mun keskustelu jatkuu takuulla. Lue eilinen Hesari ja katso sitten meili.
Ja kiitos sinulle myös mielenkiintoisista vastauksista!
Onnea Leena blogisi johdosta! Olet luonut mielenkiintoisen ja monipuolisen blogin, jossa voi lukea ja seurata ajankohtaisuuksia ja muuta maailman menoa.
VastaaPoistaKiitos Tuuli♥ Rakastan sitä firenzeläistä taiteen tuulahdusta, jonka tuot blogiini ja nyt alan odottamaan, että sinä luot blogin, johon voin tulla lukiajksi. Paras keino sun pitää yllä kielitaitoasi, on perustaa suomenkielinen blogi. Kysy vaikka Allulta Kölnistä, Mialta Chilestä, Hannelelta Ruotsista tai Jaelilta ja S:ltä Israelista. Voit tehdä toisen blogin sitten vaikka italiaksi, jos haluat.
VastaaPoistaOlet 50. lukijani ja aion heti mainostaa eli linkittää sut, kun olet perustanut blogisi!
G. Greenistä ja Jutun lopusta
VastaaPoistaLeena nimenomaan "ristivedossa"! Tunteita ei saanut osoittaa. Ne leiskuivat vain sydämessä ja sielussa piilossa muiden katseilta ja korvensivat myös aivoja.
Green on osannut kirjoittaa tuon ristiriidan kerrassaan hienosti eikä kuva jää paljoakaan jälkeen. Minua nauratti, kun Aamulehden arvostelija kirjoitti elokuvasta, että kun britit alkavat rakastella, niin tunnelma on kuin he vetäisivät märät villasukat jalkaan.
Eve, Jutun lopussa ei kyllä ollut märistä villasuksita tietoakaan. Julianne Moore ja Ralph Fiennes!
VastaaPoistaGreenellä o loistavia kirjoja, kuten Kiveä kovempi ja Voima ja kunnia ja mitä niitä olikaan...
Britannaissa muuten sanottiin ennen hienoille naisille, että rakastellessa pitää katsoa kattoon ja ajatella kuningaskuntaa ja kuningatarta;-)
ja Suomessa piti tuijotella tapettia ja ajatella, että velvollisuus on täytettävä....
VastaaPoistaNo on siitä jo sentään aikaa!
Eve, voi hyvänen aika, tuosta en tiedä mitään, sillä elin kuumat hippivuodet ja E-pillerin vapautumisen;-)
VastaaPoistaNoin tiukkaa se oli kyllä onneksi ennen minun nuoruuttani.
VastaaPoistaOlen Sinua vanhempi. Hippiys alkoi niihin aikoihin, kun olin 18 v. Saatoin näyttää ulospäin hipiltä kukkaset tukassani, mutta sielultani en ehtinyt siksi tulla, enkä myöskään vapautunut.
Kun ilmiö sitten oikein ROIHAHTI, oli jo naimisissa ja pienen pojan äiti.
Löysinhän minä tämän...
VastaaPoistaKirjoitat niin sulavan, suvuvan, raikkaan, elävästi, että on ilo lukea tekstejäsi!!!
Nyt olen mukana arvonnassa...
Kivan jutun teit rinsessasta!!
ONNEA miultakin♥
VastaaPoistaHanne, nyt olet mukana kirjapaketin arvonnassa. Kiitos, synnyin kirjoittamaan: äidinkieli 10, aine laudatur, entinen toimittaja...etc.
VastaaPoistaRinsessa sen jutun teki: hän inspiroi minua;-)♥
Allu, no kiitos Sinä Jumalattarista kadehdituin♥
I'll participate (the lottery)
VastaaPoistaPeukaloinen, ofcourse you will!
VastaaPoistaThe lottery is tomorrow.