torstai 11. helmikuuta 2010

TAIVAALLINEN MUNAKOISO

Omistan tämän munakoisoelämyksen Jaelille, jonka Appelsiinin ja hunajan tuoksuisessa keittiössä olen saanut viettää huumavia hetkiä!

Marja Lindforsin kirja Taivaallinen munakoiso (WSOY 2009) on enemmän kuin vain keittokirja: Se on kaivattu tilaustyö meille, joiden mielestä juuri munakoisosta syntyvät hurmaavimmat ateriat; meille, joille munakoiso on enemmän kuin vain eksoottinen kasvis; meille, jotka olemme kaivanneet enemmän tietoa tästä kauniista herkusta ja sen monipuolisista käyttötavoista.

Koska kerään keittiöni kirjahyllyyn keittokirjoja jopa matkoilta, ei ole yhdentekevää, miltä kirjat näyttävät. Keittokirjan pitää olla houkutteleva! Sen pitää saada kokki innostumaan! Marja Lindforsin Taivaallinen munakoiso täyttää tämänkin kriteerin täydesti. Lindforsin omat kuvat ovat niin hurmaavat, että tiedän jo kokeilevani useimmat kirjan ohjeet. Sen lisäksi kirjailija on ymmärtänyt asettaa mukaan myös täydennyskuvia, jotka ovat niistä maista, joissa munakoiso on suosittu, mutta ihan arkinen kasvis. Mieleeni tulee keittokirjoista vain loistava Sopranos keittiössä, jossa kirjasta on tehty elävä tuomalla siihen jopa ylenpalttisesti muutakin elämystä kuin ruokaohjeita.

Minun munakoisomieltymykseni alkoi siitä ainoasta ja hiukan monimutkaisestakin Munakoisoa fetalla ja tomaatilla, jonka olen teille pariin kertaan postannut. Se on järkyttävän herkullinen kasvisruoka, jota syödessä kasvaa himo löytää lisää munakoiso-ohjeita ja myös yksinkertaisia sellaisia.

Lindforsin kirja tarjoaa näitä kaikkia laidasta laitaan ja niin selkein ohjein, että tumpeloinkaan kokki ei erehdy tekemään väärin. Jo kuvista näkee mitä tuleman pitää! Ja sylkeä alkaa erittyä, kun katsoo kuvia pidempään…eli siis todella herkullinen kirja.

Kirja tarjoaa Alkuruoat & lisukkeet, Pikkulämpimät, piirakat & pizzat, Pastat ja Pääruoat. Näiden pääosioiden alle jää lukuisia aterioita niin kasvisruokailijoille, kuin heille, jotka haluavat vaikka Hirvenliharisotolla täytetyt munakoisot. Löytyy myös Etikkaan säilöttyä munakoisoa, josta saadaan loistava antipasto. Tätä muuten etikkahimoisena aion kokeilla heti! Löytyy myös Gratinoituja tortellineja kinkun ja munakoison kera ja sitten sienihullun unelma Kasvis-kantarellipaistos!

Tiedän, että himoatte edes muutamaa ohjetta ja tulette saamaankin, mutta kaikki on parempaa, kun sitä ensin joutuu odottamaan. Tarvitsen paikalle kuvaajani, sillä ensin syödään silmillä! Annan teille kuitenkin tämän elämyksen lopussa Melanzane all’aceto eli Etikkaan säilöttyä munakoisoa –reseptin. Sitä ennen vähän enemmän tästä violetista kasviksesta, jonka tarina yltää 4000 vuoden taakse.

Munakoison tarina lähtee Intiasta, jossa se kasvoi luonnonvaraisena jo 4000 vuotta sitten. Eurooppaan munakoiso saapui keskiajalla arabien mukana. Arabialainen lääkäri Ibn Butlàn kirjoitti 1000 –luvulla, että munakoiso tuotti melankolisia mielialoja ja houkutti säädyttömyyteen. Niinpä nuoria naisia ja neitsyitä varoitettiin munakoisojen poiminta-aikaan himokkaista miehistä, koska hedelmän kuuma ja kostea luonne sekä melankolinen sävy voisi saada aikaan poikkeamisen säädyllisyyden poluilta.

Tämän luettuani tajusin välittömästi, miksi kutsun munakoisovuokaani nimellä Meille kahdelle – yöllä! Ja nyt kun opin tästä kirjasta yksinkertaisia grillivinkkejä, meillä on edessä hyvin eroottinen, kostea ja kuuma suvi, sillä ei mitään lihoja grilliin ellei munakoisoa ole mukana! Myös munakoison väri ja muoto saavat minut oudon levottomaksi…Kyseessä on ehdottomasti eroottinen kasvis. Toinen vastaava on tomaatti  eli 'lemmen omena' ja näillä kahdellahan on siunattu liitto makuhermojen paratiisissa.

Munakoisoa käytetään kaikissa Välimeren maissa lukemattomin eri tavoin. Sitä syödään höyrytettynä, paneroituna, öljyssä paistettuna, uunissa kypsennettynä ja grillattuna tai yhdessä lihan, vihannesten ja yrttien kanssa. Munakoisoa syödään kuumana ja kylmänä, ja se sopii niin alkupaloiksi, lisukkeiksi kuin pääruokiin.

Marja Lindfors söi ja kuvasi kirjaansa varten yli seitsemänkymmentä munakoisoruokaa eri paikoissa ja valitsi kirjaansa parhaat. Hän mainitsee niin ihastuttavasti, että ’rakkauteni munakoisoihin on vain kasvanut. Olisikohan keskiajan uskomus munakoison hulluutta aiheuttavasta vaikutuksesta sittenkin totta? Ainakin näihin ruokiin tulee intohimo.’

Kalorinvartijoille kerron, että sadassa grammassa munakoisoa on vain 17 kilokaloria ja jos pelkää munakoison liittolaisen oliiviöljyn kaloreita, kannattaa muistaa, että oliiviöljy on kuitenkin tarvitsemaamme hyvää öljyä ja ilman voitelua emme selviä me eivätkä munakoisot, sillä munakoison liittolainen on valkosipulin ja tomaatin lisäksi ehdottomasti oliiviöljy.

Mieheni katseli eilen tätä kirjaa sen näköisenä, että nämä reseptit on kokeiltava kaikki. Onneksi itsetuntoni on sitä luokkaa myös kokkaajana, että löydän korvaavat ainesosat niille erikoisuuksille, joita ei kaupunkimme herkkupuoti tarjoa. Tänään en odota miestäni kotiin yksin, vaan yhdessä lukijoideni kanssa, koska hän on myös valokuvaajani. Taidan ilmoittaa Paremmalle Puoliskolle, että Jael Appelsiinin ja hunajan tuoksuisessa keittiössään Israelissa hermostuu, ellei saavu aikaisemmin…

Täydellinen keittokirja, jota nauttiessa munakoisoon hullaantuu hänkin, joka ei ole tätä elämystä ennen kokenut!

Etikkaan säilöttyä munakoisoa
Melanzane all’aceto

8 pienehköä munakoisoa
suolaa
valkoviinietikkaa
6 pientä valkosipulinkynttä
iso nippu mintunlehtiä
oliiviöljyä


Kuori munakoisot ja leikkaa ne suikaleiksi. Pane suikaleet isoon kulhoon, ripottele niille suolaa ja sekoita. Anna suikaleiden vetäytyä pari tuntia ja purista käsin pinnalle noussut neste niistä pois. Pane ne kulhoon ja kaada suikaleiden päälle etikkaa niin paljon, että ne peittyvät. Jätä ne vetäytymään muutamaksi tunniksi. Purista suikaleet mahdollisimman kuiviksi ja jätä painon alle yöksi.

Painele seuraavana päivänä suikaleita oikein tiiviisti lasipurkin pohjalle. Lisää aivan ohueksi leikattua valkosipulia, pieniksi revittyjä mintunlehtiä sekä niiden päälle uusi kerros munakoisosuikaleita. Jatka kerroksia samaan tapaan, kunnes purkki on täynnä. Kaada purkkiin öljyä pintaan asti. Seuraavana päivänä kaada hieman lisää öljyä, kunnes pinta jälleen peittyy. Säilyke on valmista syötäväksi kymmenen päivän kuluttua. Sitä tarjotaan antipastona.


Italialaiseen tapaan raaka-aineiden määräksi ilmoitetaan ’quanto basta’ eli riittävästi. Ainakaan minulle tämä ei ole mikään ongelma, sillä keittiöni on yleensä muutenkin kuin armeijan entisen muonitusmestarin eli ’abbondante’

15 kommenttia:

  1. AAAAAH, ihana juttu! Tämä kirja pitää hankkia. Minulla on kyllä yksi saksankielinen kreikkalaisten ruokien keittokirja, jossa on paljon munakoisoreseptejä. Olen kokeillut niistä monta ja ne kaikki ovat olleet herkullisia. Mmmmmm! <3

    VastaaPoista
  2. Eve, sinulle, joka olet kasvissyöjä, olisi meilläkin nyt entistä herkullisemmat elämykset. Toki kuhaa ja suppiksia on vaikea ylittää, mutta vaikka kantarellimunakoisopaistos!

    VastaaPoista
  3. Iiks, munakoisokirja!!!
    Kovin monesti en ole munakoisoa ruoanlaitossa käyttänyt, ihan jo senkin vuoksi, että sitä on joskus vaikea saada ja sitten kun saa, on se aika kallista. Ja vielä se, että jostain syystä se ei vetoa lapsiin lainkaan.

    Jo kirjan kansikin on tosi houkutteleva. Voisin kokeilla jokaista reseptiä!

    Ja minäkin olen huono käyttämään mittoja. Yleensä se on 'loraus sitä ja loraus tätä', yleensä isot määrät. pitäisi jo pikkuhiljaa oppia tekemään ateriat yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle..

    :D

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa aivan IHANALTA!!
    Mutta kuha ja suppikset olivat kyllä aivan omaa luokkaansa. Näen niistä untakin välillä <3 :)

    VastaaPoista
  5. Soolis, lapset ja edes nuoret aikuiset eivät ole munakoison ystäviä. Ehkä jotkut ovat. Meidän eivät. Tämä tehdään kahdelle tai sitten kun tulee vieraita, on kiva tehdä etukäteen ja tarjota vaikka yöpalana. On nimittäin hyvää lämmitettynäkin.

    Minä en tykkää kesäkurpitsasta, en lantusta, en kovasti edes porkkanasta, mutta tomaatti, munakoiso ja palsteranakka, ne maistuvat. Ja sienet, joiden päälle onneksi meidän neitikin ymmärtää.

    Sinä voisit tehdä lapsille jättiannoksen jotain ja lämmittävät sitten sitä ja itsellesi jotain munakoisojuttua...syöt siitä sitten pariinkin kertaan.

    Eve, no, en voi kieltää, kun se on munkin lempparia;-)

    VastaaPoista
  6. (Kerään pikkuhiljaa täällä listaa mistä pidät ja mistä et, you know?)

    ;D

    VastaaPoista
  7. Tyttäreni kokosoljyssä paisetut munakoisosiivut herkkua, sulaa suussa.

    VastaaPoista
  8. OI kiitos Leena:-) Minäkin olen täysin rakastunut munakoisoon,olen ollut jo vuosia,ja täällä on taivaallisia munakoisoja,eri laatuja(osan olen esitellyt ruokablogissani)varmaankin ihana tuo kirja! Täälläkin on julkaistu kirja hepreaksi pelkästään munakoisoresepteistä,mutten ole vielä sitä ostanut.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kuuluu sinulle, Jael! Sinun eksoottinen keittiösi on herättänyt minussa raivoisan vimman lisätä kaikkeen appelsiinia, hunajaa, munakoisoa...söin tänään jopa taatelikakkua, vaikka en ole taatelien ystävä, koska niitä pakotettiin jostain syystä lapsena syömään...Tekisin kaikki sinunkin reseptisi, mutta et ikinä usko, miten vaikea on niitä kaikkia erikoisuuksia saada Jyväskylästä! Onneksi sentään munakoisoa saa ja siihen tykötarpeita.

    Teen nyt noita helpompia ensin ja pidän vaarin, että grillillä on mukana munakoisoa usein ja sitten syksyllä ryhdyn tuohon kantarellipiiraaseen. Muistuta minua!

    VastaaPoista
  10. Ai ihanuutta! Munakoisot ansaitsevat omat kirjansa. Et usko miten monessa muodossa sitä täällä syödään ja ei sellaista maitokauppaa olisikaan jossa ei olisi kylmiössä myytävänä erilaisia munakoisosalaatteja, puhumattakaan supermarketeista... Mutta tietenkin oma tehty on aivan huippua. Taivaallista!

    VastaaPoista
  11. S., ei minulla olisi mitään sitä vastaan, että meilläkin saisi ostaa vaikka valmiita munakoisosalaatteja tai muuta munakoisoruokaa. Otan nykyään josksu löysin rantein tuon keittiöpuolen ARKENA, kun on niin paljon muuta, joten valmisruokaakin on meillä nyt nähty;-) Ymmärtäkää nauttia onnestanne,s illä eätinen sukulaiseni A., asuu Kanadassa alueella, jossa pakkasta voi olla 40 astetta talvella ja siellä munakoisot ovat niin kallista tuontitavaraa, että he eivät edes kuvittele niitä ostavansa.

    VastaaPoista
  12. Oli ihana lukea tämä munakoiso juttu.
    Minäkin olen ihan heikkona munakoisoon.

    VastaaPoista
  13. Unelma, kiitos.

    Minä pidän hurjasti munakoisosta, mutta en kovin paljon kesäkurpitsasta.

    VastaaPoista