Satu Koskimies on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän teki yhdessä Juha Virkkusen kanssa 30 vuotta suosittua Tämän runon haluaisin kuulla -radio-ohjelmaa ja on koonnut kymmeniä runoantologioita. Katarina Eskolan kanssa hän on julkaissut kolmiosaisen menestyssarjan "50-luvun tyttöjen" päiväkirjoista ja kirjeistä sekä toimittanut yhdessä Suvi Aholan kanssa Joka tytön runokirjan (2006) ja teokset L.M.Montgomeryn tuotannosta.
Minä, 50-luvun tyttö ja melkein Vihervaaran Anna, liitän nyt Sadun niiden kirjailijoiden joukkoon, ketä haluaisin tavata...Keitä siellä nyt olikaan: John Irving, Tommy Tabermann (on tavattu paristi, mutta uusintakin käy;-) ja Marcel Reich- Ranicki. Satu on ensimmäinen nainen. Ai niin, Sadun lisäksi laitan vielä Siri Hustvedtin.
Tahtoisin kovasti signeerauksen Hurmion tyttäriin ja tavata livenä häet, joka tajuaa runouden hurmion!
Hyvä Satu!!!
Luen melkein vain naiskirjailijoita..
VastaaPoistaEnnen ei olla nähty moista ylistystä suomalaiskirjailijasta! Milloin se hurmion tyttäret ilmestyy??!
VastaaPoistaHannele, mulle ei merkkaa kirjailijan sukupuoli, vaan ja ainoastaan kirja. Miten voisin hylätä Irvingin, Rothin, Singerin, Bellowin, Tabemannin, Waltarin, Carpelanin...vain, koska he ovat miehiä.
VastaaPoistaTilaa tämä kirja sinne Göteborgiin ja pian!
Tuure, tämä yllätti minutkin. En ole muutenkaan kovin järkevä, mutta nyt olen kaksi vuorokautta vain lukenut. Paitsi pakolliset huushollityöt. Olen ollut isolla terassilamme ja pudonnut täydelliseen euforiaan. Voi!, miksi en voinut elää ja olla naiskirjailija Tulenkantajien aikana! Ja silloin runoutta arvostettiin!
VastaaPoistaTuure, siis katalogissa ilmestymisaika on merkitty syyskuulle.
VastaaPoistaOk! Joskus tuskastelen sitä, että juuri tulenkantajain aikana kaikki oli helpompaa - esimerkiksi lehden painamisen kanssa!
VastaaPoistaMutta on tämä tulevaisuus ja nykyaika miellyttävää, kun on kaikenmaailman sivistys lähellä ja tarjottavissa. Luulisin että demokratiakin olisi kehittynyt noista ajoista.
Silti minä olisin halunnut elää Tulenkantajain aikana ja joukossa!
VastaaPoistaLehtitaloissakin oli silloin iahn eri tuoksu...tämä nykytekniikka tappaa tunnelman ja minut!
Totta! Meillä on tuhansia hankaluuksia Scriptorin kanssa nyt ja tulossa. Pitäisi rekisteröidä yhditykseksi tai jopa perustaa yritys. Byrokratian takia!
VastaaPoistaGöteborgissa on vain Koskimiehen 50-luvun tytöt päiväkirjat 1951-1956 eikä Bellowia monta löydy.
VastaaPoistaOlenhan jo lukenut Singerin, Waltarin ja nähnyt Irvingin filmit..
Kirjat nykyään halpoja, ihan lähellä. Kirjatosta voin ilmatteks lainata lukukirjojakin, uuisaa lainat kotona. Ja kirja-arvosteluja voi lukea blogeissa eikä vain aamulehdissä. Eläköön demokratinen nykytekniikka!
VastaaPoistaKirjat ovat Suomessa helvetin kalliita!
VastaaPoistaMinusta nykyään kaikki on liian monimutkaista. Se syö ihmistä. Kaikki on myös steriiliä, kuin söisi pyyhekumia päivästä toiseen, ei mitään todellista hurmosta ja uusia latuja avattavana...vain ikuinen tekniikka, joka muuttuu koko ajan. Juokse siis perässä vain.
Tiedän. Mutta minä 1 eurolla kirppikseltäkin löydän melkein uusia taskukirjoja, tuskin kuivuneet painatuksen jälkeen..
VastaaPoistaJa netistä tilaan halvalla uusia kirjoja, usei ei 10 € kallimpaa. Kirjasto ilmanen, sielläkin ihan uusia kirjoja. Kirjakaupoissa sellaisi sirkkeleitä, et saa satakin kirjaa lukea, mutta maksaa vain yhdest.
Antivariaatitkin on minun mielipaikkoja. Matkoillakin.
Antikvariaatteja olen blogissani suositellutkin.
VastaaPoistaSuomessa torilla kirpparilla maksoivat vanhatkin mitättömät kirjat 20 €, tuskin euroa olisin maksanut täällä.
VastaaPoistaTiedän. Täälläkin on semmoinen kirjakauppa, josta sai ennen hyvän kirjan, siis uuden, 3-5 markalla, nyt on ihme jos saa 15 eurolla. Ei jaksa tajuta! En tiedä, onko kyseessä semmoinen ketjukauppa, mutta nimi on Kilokirja. Ennen kävin varmaan joka toinen viikko, vaikka täältä matkaa kaupunkiin (vaikka saaremme kuuluukin kaupunkiin!) 20 km:a, nyt en ole käynyt puoleen vuoteen...
VastaaPoistaHei! Antikvariaatitkin ovat nykyisin verkossa! Kurkatkaapa www.antikka.net. Itse löysin tätä kautta mm. Radzinskin teoksia. Näin Antikka mainostaa itseään:
VastaaPoistaAntikka.net on antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteinen antikvariaatti internetissä eli verkkoantikvariaatti - portti kauppiaiden mielenkiintoisille hyllyille. Täältä löydät mittavan määrän kirjoja ja muita antikvaarisia tuotteita. Antikka.netin valikoima kasvaa ja muuttuu koko ajan.
Toivotamme kaikki vanhojen kirjojen ystävät tervetulleiksi yhteiselle kohtaamispaikalle.
Nette, kiitos infosta. Olen varma, että viimeisetkin, jotka eivät tätä tiedä, tämän ohjeen jälkeen löytävät nettiantikvariaatin.
VastaaPoistaAinoa asia, mikä minua tässä rassaa on se, että olen varsin tarkka kirjan kunnosta. En halua löytää lehtien väleistä symäsotkuja ja sidonta pitää olla ehjä ja tiukka.
Minulle kirjaimet ja sisältö tärkeemmät kuin ulkomuoto..
VastaaPoistaTaitaa tuo koskea miehiäkin :)
Hyvät vanhat kirjat/miehet kun eivät kasva enää joka paikas.
Hannele, olenko unohtanut kertoa että olen bibliofiili eli kirjojen keräilijä. Jos tuo sana käännetään latinasta suoraan, se tarkoittaa melkein kirjoja ja rakastaa.
VastaaPoistaPaitsi että lukeminen ja siitä kirjoittaminen on minun ihana työni, minulla on myös varsin monuipuolinen kirjasto.