Jael, leipään tkehtuminen ei ole kovinkaan harvianista. Yksi sukulaiseni ehti avustettuna sairaalaan ja nippanappa selvisi siitä hengissä. Sanomattakin selvää, että kyseessä herkulinen ja hyvin tuore ruisleipä.
Cass laulaa ikimuistoisesti brittileffassa, joka suomeksi on saanut nimen Ensirakkaus (Beautiful Thing, 1996). Tyttärenikin tykästyi ja löysi sitä kautta Mamas&Papas -yhtyeen eli heidän musiikkinsa elää.
Mutta ihan oikeasti, minua pelottaa joskus syödä ruisleipää: muutaman kerran on ollut tilanne, jossa olen kovasti joutunut kakistelemaan ruokatorveen juuttunutta ruisleivän palasta.. Jälkiuunileipä on oikeastaan pois kuvioista sen vuoksi. Tuore ruisleipä vielä menettelee..
Eve, sinä tuotat täydellisen virheetöntä ja tosi on, ettet ole koskaan minulle huomauttanut!
Sooloilija, maanantai on kohta lusittu...
Minä en voi syödä semmoista päivän vanhaa ruisleipää, jossa päällä vaikka tonnikalaa, en tajua miksi. Reima on opetellut Heimlichin otteen, kun luimme kerran jostain lehdestä, että Suomessa oikeasti kuollaan tukehtumisiin, jonka aiheuttaa nieluun juuttunut ruoka, usein muuten leipä, joskus huonosti purtu omena tms. Mitä me oikein puhutaan...mennäänkä sitten solen toimintaan;-) Joku varmaan nyt nauraa, mutta ei olis syytä, sillä naurajallekin voi juuttua pala kurkkuun...
http://www.dailymotion.com/video/x1p2vq_the-mamas-and-the-papas-monday-mon_music
Mamas ja Papas olivat ihania, etenkin Cass Elliot,ennenkuin tukehtui parka siihen voileipäänsä....
VastaaPoistaKAMALAA! :(
VastaaPoistaJael, leipään tkehtuminen ei ole kovinkaan harvianista. Yksi sukulaiseni ehti avustettuna sairaalaan ja nippanappa selvisi siitä hengissä. Sanomattakin selvää, että kyseessä herkulinen ja hyvin tuore ruisleipä.
VastaaPoistaCass laulaa ikimuistoisesti brittileffassa, joka suomeksi on saanut nimen Ensirakkaus (Beautiful Thing, 1996). Tyttärenikin tykästyi ja löysi sitä kautta Mamas&Papas -yhtyeen eli heidän musiikkinsa elää.
Luoja, onneksi mun äidinkielen ope ei näe mun näppisvirheitä. Eve, muista sinäkin, ne ovat vain näppisvirheitä!
VastaaPoistaOle huoleti! Olen varmaan poikkeusyksilö, sillä huomaan vain omat virheeni! ;-)
VastaaPoistaEikö asia yleensä ole ihan toisin päin?
Onneksi on tämäkin maanantai jo kohta eletty.
VastaaPoistaMutta ihan oikeasti, minua pelottaa joskus syödä ruisleipää: muutaman kerran on ollut tilanne, jossa olen kovasti joutunut kakistelemaan ruokatorveen juuttunutta ruisleivän palasta.. Jälkiuunileipä on oikeastaan pois kuvioista sen vuoksi. Tuore ruisleipä vielä menettelee..
Eve, sinä tuotat täydellisen virheetöntä ja tosi on, ettet ole koskaan minulle huomauttanut!
VastaaPoistaSooloilija, maanantai on kohta lusittu...
Minä en voi syödä semmoista päivän vanhaa ruisleipää, jossa päällä vaikka tonnikalaa, en tajua miksi. Reima on opetellut Heimlichin otteen, kun luimme kerran jostain lehdestä, että Suomessa oikeasti kuollaan tukehtumisiin, jonka aiheuttaa nieluun juuttunut ruoka, usein muuten leipä, joskus huonosti purtu omena tms. Mitä me oikein puhutaan...mennäänkä sitten solen toimintaan;-) Joku varmaan nyt nauraa, mutta ei olis syytä, sillä naurajallekin voi juuttua pala kurkkuun...