keskiviikko 26. elokuuta 2009

LUKIJOILLENI/ TO MY READERS

Kesä jatkuu, mutta ilmassa on jo enteitä syksystä. Minua se ei sureta, sillä olen sielultani syksyn ihminen. Syntynyt toukokuussa, mutta sisälläni asuvat syysaamujen rapsakkuus ja ruskan värit. Kohta suven puutarhakuvat vaihtuvat syksyn kuviin ja kirjatkin alkavat osaltaan tuoda mukanaan lunta ja sitä ainoaa vuotuisjuhlaa, johon olen ihan hulluna eli joulua. Sitä ennen kuitenkin muutama asia:
1) Tapanani on laittaa uusintoja toisista kirjoista, etenkin niistä, jotka minä subjektiivisesti olen katsonut uusintojen arvoisiksi.

2) Jos tuntuu, että kirjoja tulee liian hitaasti, kun ei tule yksi per vuorokausi se tarkoittaa yleensä sitä, että a) olen lukemassa teille kirjaa, joka on niin kiinnostava, että itsekin haluan nauttiaa siitä HITAASTI. HIDAS NAUTINTO ON NAUTISKELIJAN JUTTU! b) saatan myös olla kiinni jossain muussa, joka vie minua (iso puutarha, kaukana asuva äitini, vanha koirani, aviomieheni, joku mu asia... c) olen sairas tai kuollut, jota ensin mainittua en teille aio kertoa, koska ei kuulu tyyliini ja toista taas en pääse teille millään ilmoittamaan...

3) Nyt aion uusia teille pari juttua eli Hoitotahtoni, joka tuli mieleeni, kun luin Mannisen Sydänfilmiä. Uusia lukijoita on tullut niin paljon, että saatte lukea uudestaan myös 25 asiaa minusta.

4) Tiedän, että ruokaohjeita on ollut vähänlaisesti, mutta me syötiin melkein koko suvi vain samoja, mutta toki homamade salaatteja sekä grillattua merilohta ja kanaa. Kantarellimuhennosta on myös syöty, mutta senhän jokainen kai osaa tehdä? Kohta on suppilovahveroaika ja sitten kalan kylkeen ilmestyy suppiksia. Nyt tuntuu, että kuningatarkiisseliä on koko ajan ja sen kanssa oikeaa, haudutettua riisipuuroa. Kuulostaa tylsältä, mutta kiinnostukseni focus ei ole ihan juuri nyt keittiössä.

5) Luen koko ajan! Teille!

Ja muistakaa: Kesä jatkuu vielä. Kesä.

Love
Leena Lumi

18 kommenttia:

  1. Kaikkea ihanaa ja mielenkiintoista on just sopivasti. Uusinnatkin ovat monien juttujen kohdalla paikallaan. Usein ei vain sitten tule kommentoitua toiseen kertaan jos on ensimmäisellä kerralla kommentoinut..

    Jatkuuko nyt kesä. En ole ihan oikeasti huomannut. Olen päivät sisätiloissa töissä ja iltaisin niin poikki, etten jaksa lähteä ulos.. Pitäisi, pitäisi, juu. Kunhan saan rytmistä kiinni..

    VastaaPoista
  2. Kesäkö jatkuu vielä,sehän on hyvä asia:-) Itse olen syyskuussa syntynyt,mutta syksyn tulo Suomessa ei ollut mielestäni lainkaan mukavaa, koska se merkitsi luonnon jokavuotista kuolemaa. Olen enemmänkin kevään ja kesän ihminen,siis Suomessa. Täällä taas päinvastoin....'
    Hyvän hoitotestamentin olet tehnyt!Ja kiitos siitä,että luet meille!

    VastaaPoista
  3. Sooloilija, EI TARVITSE KOMMENTOIDA UUDESTAAN mun vanhoja juttja. Ne ovat kuin niille, jotka ehkä eivät ole niitä vielä nähneet tai sitten teen sen kustantajilleni.

    Hannele, samma här.

    Jael, moni on nyt ottanut tuosta hoitotahdosta mallia, senkin takia sen uusin. Tämä formaatti on se, millaisen hoitotahdon monet hesalaiset lääkärit tekivät itselleen. Se julkaistiin Hesarissa. Minä vain lisäsin mun lokit ja korvasienet etc.

    Jael, sinä syyskuun lapsi, vielä rakstut syksyyn, sillä minä 'fiestaan' sitä! Lukemisen ilo on minulle suuri ilo.

    VastaaPoista
  4. Leena, kiitos ihanasta juttuseurasta. Vietän aina aamukahvihetkeni luonasi - vähintään sen :)

    Yaelian, se syksyinen "kuolema" on vasta loka-marraskuussa, eikä suinkaan vielä. Kyllä täällä vielä on kesä.
    Ja syksy on ihanaa aikaa, niin täällä kuin Euroopassakin. Rakastan Saksan sadonkorjuu-, viini- ymjuhlia ja kaikkea niihin viittaavaa... :)

    VastaaPoista
  5. Eve, minäkin usein tässä kahvini kanssa, vaikka pitäisi olla aviisin kimpussa. Käyn tänään kotisivuillasi. On helpompi, jos olisi aina tässä mulla se sun kuva ja linkki, siitä on helppo napsauttaa...kun en muista mitään www-jotain. Olen otettu, jos sinä juot kahvisi minun blogin äärellä. Nyt tuli paineita...

    Jael, kyllä Eve on oikeassa: syys-ja lokakuu ovat vielä ihania kuukausia, vasta marraskuussa kaikki on toisin. Mutta, kuten Eve toteaa, parhaat matkani Keski-Eurooppaan olen tehnyt syksyllä. Hän kokenut sen asuessa siellä, minä reissatessa. Kerran lähdettiin lokauun lopulla Salzburgiin oalla autolla. Onneksi otin mukaan 25 kengät! reima viittasi rumasti Imelda Marcosiin, mutta kun men saavuttiin perille, siellä oli intiaanikesä ja tarvitsin kaikkia kesäkenkiäni. Ei vara venettä kaada! Inhoan lentomatkustamista, kun pitää lähteä melkein alasti!

    VastaaPoista
  6. Terve Imelda! :)
    Äitini oli myös kenkäfriikki. Kerran, kun vanhempani olivat matkalla, sillä hetkellä Monacossa, saimme kortin, jossa lukin, että kallis kaikka; pääsiäismunakin maksaa 70 mk.
    Sisikoni Mervi huokasi teatraalisesti: "Ai kamala, nyt äiti jouluu myymään kaikki Palmrothinsa, että saa meille tuliaiasia" ;-D

    VastaaPoista
  7. Siis vai en tee kirjoitusvirheitä!!! Mailaan Sinulle miksi...

    VastaaPoista
  8. Äitisi taisi olla karjalainen...

    Ihanaa!, että sinäkin joskus teet kirjoitusvirheitä, etten minä aina yksin vain niitä kaikkia...

    VastaaPoista
  9. Tuohon hitaasti lukemiseen en voi yhtyä... Kun eteeni ilmestyy kirjallinen makoisuus, sen hotkaisen ja saan ähkyn...

    Toivottavasti et ole sairas etkä sairastumassa tai kuolevainen, kun lukumaailmani olisi suppea poissa ollessasi!

    VastaaPoista
  10. Tuure, minulla oli lukioni kovin lukunopeus ja siinä testattiin myös luetun ymmärtäminen...Jos minulla on kirja sellainen, kuten nyt, minä haluan sen makustella...toki pystyn sen vetämään vuorokaudessa, mutta minulla on jotain mitä sinulla ei: proosalliset, turhauttavat huushollityöt ja miehen passaus!

    Oliko mun kirjoittaminen tänään jotenkin sekopäistä, koska otaksut, että olen sairas? Annoin vain tällaisen kirkastavan tiedotteen. Yksi ystävä lähelläni on hyvin sairas, ehkä se vaikuttaa minuunkin. Olen niin tottnut saamaan häneltä säteilyä, että ...

    Minä vain uusin tuon hoitotahdon muille malliksi, kun tuo Mannisen Sydänfilmi toi mieleen viime kesän.

    Tuure, älä huolehdi mistään, sillä mistä minä löydän naurun, jos sinä vakavoidut.

    VastaaPoista
  11. Kirjoitinko lukumaailmani? meinaan maailmani!

    Ok. Mulla kai mainittavin este kirjojen edessä lienee koulu ja muut harrastukset! Liityin feississäkin sellaiseen ryhmään kuin 'lukeminen haittaa muuta elämääni' vaikkakin muu elämäni haittaa lukemistani :''DD

    En noin ymmärtänyt, mutta jos joudut sairauteen, niin sitten on tylsää ja kestämätöntä!

    Huolehdin kaikesta mutten rasita sillä muulloin kuin on sen aika! Siispä en vakavoidu siitä vakavuuteni pisteestä, missä luulen olevani!

    VastaaPoista
  12. Ensimmäiseen: Kiitos, Ihana!

    Toiseen: Minulla ehdottomasti kaikki haittaa mun lukemista. Ehdotin miehelleni, että palkkaisimme taloudenhoitajan, että voisin vain lukea. Hänen ilmeensä oli aika...tuota...metka.

    Toivottavasti en. Mitään sellaista ei tiedossa.

    Neljänteen: Minulla aivan sama. Huolehdin ihan kaikesta ja kaikista, mutta en osaa erottaa, milloin on aika. Se sun 'vakavuus' on sun tyylikeino!, joka saa Even ja mut ja varmaan muutkin hyvälle tuulelle.

    VastaaPoista
  13. siis toi oli mun kirjoittama. sori että sekoilen.

    VastaaPoista
  14. Amicus certus in re incerta cernitur.

    VastaaPoista
  15. hmm?

    hädässä ystävä tunnetaan!
    (latinan sanakirjan avulla)

    VastaaPoista