KORISTELLAAN KOTI TALVEEN

Kaikkihan tietävät, että meikäläisellä on viehtymys lankoihin, mutta taito niistä jotain kutoa, rajoittuu hevosen talviloimeen ja pitkiin kaulaliinoihin, joiden tekemisen aloitusta oikein odotankin: Tule jo marraskuu! Kun Teddy-langat katosivat tulivat lumoavat Softy-langat, jotka olen nyt tuupannut sinne vaatekaappiini, minne edes Lumimies ei kajoa. Joskus voisin jopa askarrella, mihin sain sytykkeen kirjasta Ajan patinaa, jossa kerrankin ohjeet niin helppoja, että jopa minä niihin kykenen.

Ja nyt on ilmestynyt houkuttava Jenni Peltosen teos Koristellaan koti talveen (Gummerus 2010), johon tietysti talvi- ja jouluhulluna putosin täysillä. Piti eilen illalla lukea teille yhtä kirjaa, että ehtisi ennen viikonloppua, mutta minäpä kävinkin läpi Jennin kirjan ohjeita ja valitsin sieltä, mitä aion toteuttaa jo heti ensi viikolla, kun kirjamessuista olen toennut. Siis ohjeet ovat sikahelppoja, mutta idearikkaita. Kirjan kuvat, jotka ovat Jennin ottamat, ovat kauniit, selkeät ja tunnelmalliset, sillä niissä on kuin utua. En tiedä tuleeko tuo viehättävä vaikutelma kirjan paperista vai onko tämä joku uusi tekniikka ottaa kuvia…Ja hauskasti, mutta niin todesti toteaa Jenni kirjansa johdannossa:

Askartelun kiihkein sesonki on tietenkin joulu, jolloin ehdottominkin minimalisti ja funktionalisti heltyy koristelemaan kotiaan. Itse muistan vieläkin ne koristeet, jotka lapsena olivat mieluisimmat ja joita ilman joulu ei vain tullut. Koristelut erottavat juhlan arjesta, ja itse tehdyt koristeet sopivat myös lahjaksi.


Koristeiden ihana turhuus on oikeutettua etenkin silloin, kun ne tehdään kierrätysmateriaalista. Kaikenlainen kaunis paperi, astiat, tilkut, pullot ja putelit, jopa vanhat lapaset soveltuvat aineksiksi.

Kirjassa koristellaankin kotia talveen lähes neljänkymmenen ohjeen avulla. Koristeita valmistetaan niin sisälle kuin ulos. Tehdään lumiukkoa, joka muuten on minun suosikkiaiheeni (Arabialta on juuri ilmestynyt lumiukkomukit Minna Immosen kuvittamana!), valmistetaan monenlaista kranssia, koreita pihalyhtyjä, annetaan vanhalle kelkalle uusi, jännittävä ilme ja etenkin tehdään lintujen talviruokinnasta estetiikkaa! Minä putosin viime mainittuun niin, että ensi viikolla virkkuukoukku heiluu!

Varoitin jo Ajan patinaa kirjan yhteydessä, että älkää heittäkö vanhoja parittomia laseja pois. Nyt lisään listaan: Älkää heittäkö myöskään vanhoja, parittomia kuppeja pois, sillä niille löytyy lumoavaa käyttöä…Kuusen koristeita valmistetaan Jennin kanssa itse tehden ja valmistamme myös valaistun lasikuusen. Ja sitten, mitä voikaan loihtia kävyistä! Nyt lähden kollaamaan käpykasaa, jonka olen tunkenut puutarhan takimmaiseen nurkkaan. Kävyt liittyvät siihen ajatukseen, että kun paketoi joulupaketteja, niin kääre voi olla yksinkertaista pakkauskäärettä, mutta koristelu idearikas, persoonallinen ja vaikka kävyistä hyvin pienellä lisäsomistuksella.

Jennin kirjassa on myös annettu pieni, mutta sitäkin kiinnostavampi osuus talvislle herkuille. Valmistetaan Laiskottelijan appelsiiniglögiä, Jennin tulista omenasalsaa sekä Loppiaisen rääppiäiskakkua.  Viime mainitusta minulle iski mieleen lapsuus, sillä sana 'rääppiäinen' on hyvin, hyvin tuttu. Siinä on ideana käyttää kaikki hyödyksi ja niin tehdään myös tässä kakussa. Lapsuudessa lähdettiin myös rääppiäisiin eli kylään tai sukulaisiin syömään juhlien 'rääppeitä' eli loppuja pois. Mitään ei heitetty hukkaan ja vieläkään en siihen pysty.


Koristellaan koti talveen tulee kulumaan talvi- ja jouluhullujen käsissä. Vie se tuliaiseksi, osta itselle tai kääri joulupakettiin, sillä on se talvi vielä joulun jälkeenkin. Ja minä lähden keräämään käpyjä ja tuon niitä sisälle kuivumaan ja illalla…Siis tänä iltana minä askartelen!