keskiviikko 27. lokakuuta 2010

KORISTELLAAN KOTI TALVEEN

Kaikkihan tietävät, että meikäläisellä on viehtymys lankoihin, mutta taito niistä jotain kutoa, rajoittuu hevosen talviloimeen ja pitkiin kaulaliinoihin, joiden tekemisen aloitusta oikein odotankin: Tule jo marraskuu! Kun Teddy-langat katosivat tulivat lumoavat Softy-langat, jotka olen nyt tuupannut sinne vaatekaappiini, minne edes Lumimies ei kajoa. Joskus voisin jopa askarrella, mihin sain sytykkeen kirjasta Ajan patinaa, jossa kerrankin ohjeet niin helppoja, että jopa minä niihin kykenen.

Ja nyt on ilmestynyt houkuttava Jenni Peltosen teos Koristellaan koti talveen (Gummerus 2010), johon tietysti talvi- ja jouluhulluna putosin täysillä. Piti eilen illalla lukea teille yhtä kirjaa, että ehtisi ennen viikonloppua, mutta minäpä kävinkin läpi Jennin kirjan ohjeita ja valitsin sieltä, mitä aion toteuttaa jo heti ensi viikolla, kun kirjamessuista olen toennut. Siis ohjeet ovat sikahelppoja, mutta idearikkaita. Kirjan kuvat, jotka ovat Jennin ottamat, ovat kauniit, selkeät ja tunnelmalliset, sillä niissä on kuin utua. En tiedä tuleeko tuo viehättävä vaikutelma kirjan paperista vai onko tämä joku uusi tekniikka ottaa kuvia…Ja hauskasti, mutta niin todesti toteaa Jenni kirjansa johdannossa:

Askartelun kiihkein sesonki on tietenkin joulu, jolloin ehdottominkin minimalisti ja funktionalisti heltyy koristelemaan kotiaan. Itse muistan vieläkin ne koristeet, jotka lapsena olivat mieluisimmat ja joita ilman joulu ei vain tullut. Koristelut erottavat juhlan arjesta, ja itse tehdyt koristeet sopivat myös lahjaksi.


Koristeiden ihana turhuus on oikeutettua etenkin silloin, kun ne tehdään kierrätysmateriaalista. Kaikenlainen kaunis paperi, astiat, tilkut, pullot ja putelit, jopa vanhat lapaset soveltuvat aineksiksi.

Kirjassa koristellaankin kotia talveen lähes neljänkymmenen ohjeen avulla. Koristeita valmistetaan niin sisälle kuin ulos. Tehdään lumiukkoa, joka muuten on minun suosikkiaiheeni (Arabialta on juuri ilmestynyt lumiukkomukit Minna Immosen kuvittamana!), valmistetaan monenlaista kranssia, koreita pihalyhtyjä, annetaan vanhalle kelkalle uusi, jännittävä ilme ja etenkin tehdään lintujen talviruokinnasta estetiikkaa! Minä putosin viime mainittuun niin, että ensi viikolla virkkuukoukku heiluu!

Varoitin jo Ajan patinaa kirjan yhteydessä, että älkää heittäkö vanhoja parittomia laseja pois. Nyt lisään listaan: Älkää heittäkö myöskään vanhoja, parittomia kuppeja pois, sillä niille löytyy lumoavaa käyttöä…Kuusen koristeita valmistetaan Jennin kanssa itse tehden ja valmistamme myös valaistun lasikuusen. Ja sitten, mitä voikaan loihtia kävyistä! Nyt lähden kollaamaan käpykasaa, jonka olen tunkenut puutarhan takimmaiseen nurkkaan. Kävyt liittyvät siihen ajatukseen, että kun paketoi joulupaketteja, niin kääre voi olla yksinkertaista pakkauskäärettä, mutta koristelu idearikas, persoonallinen ja vaikka kävyistä hyvin pienellä lisäsomistuksella.

Jennin kirjassa on myös annettu pieni, mutta sitäkin kiinnostavampi osuus talvislle herkuille. Valmistetaan Laiskottelijan appelsiiniglögiä, Jennin tulista omenasalsaa sekä Loppiaisen rääppiäiskakkua.  Viime mainitusta minulle iski mieleen lapsuus, sillä sana 'rääppiäinen' on hyvin, hyvin tuttu. Siinä on ideana käyttää kaikki hyödyksi ja niin tehdään myös tässä kakussa. Lapsuudessa lähdettiin myös rääppiäisiin eli kylään tai sukulaisiin syömään juhlien 'rääppeitä' eli loppuja pois. Mitään ei heitetty hukkaan ja vieläkään en siihen pysty.


Koristellaan koti talveen tulee kulumaan talvi- ja jouluhullujen käsissä. Vie se tuliaiseksi, osta itselle tai kääri joulupakettiin, sillä on se talvi vielä joulun jälkeenkin. Ja minä lähden keräämään käpyjä ja tuon niitä sisälle kuivumaan ja illalla…Siis tänä iltana minä askartelen!

10 kommenttia:

  1. Voi kun ihastuttavan kuuloinen kirja! Jo kansi itsessään näyttää houkuttelevalta!

    Tiedätkö, jaan kanssasi kiinnostuksen ihaniin lankoihin JA taidon tehdä niistä kuitenkin vain jotain kaulaliinaa tms "suoraa" neulosta;), kuten vauvan peittoa tms. Olisi niin ihana osata neuloa vaikka neule itselle jne..

    VastaaPoista
  2. Susa, tämä on. Ja kansikin on erittäin onnistunut.

    Minä jaksan vielä haaveilla siitä, että pääsisin/ehtisin kurssille, jossa opetetaan kutomaan/neulomaan villapuseroita.

    VastaaPoista
  3. Tässä on kirja, jollaisista innostun. Askartelukirjat (sekä joulukirjat) ovat heikkouteni. Ostan niitä paljon. Muistaakseni tämä kirja valittiin Hesarissa syksyn kauneimmaksi harrastuskirjaksi ihan nyt viikon sisällä.

    Sen sijaan lankoja en katsele, koska en osaa neuloa - en osaa edes tehdä niitä silmukoita (vaimitänenytovat, apua!). Tosin nyt tuli pieni poikkeus, kun ihana ystäväni lupasi neuloa minulle kauniin myssyn ja huivin, nyt pitää - ei kun saa - katsella lankoja :)

    VastaaPoista
  4. Lumiomena, minulla tuppaa olemaan sama jutut. Jo etuliite 'talvi' tai 'joulu' myy minulle. Miten se nyt minulla Hesarissa ohi meni...

    Ah!, lankojen värit ovat unelmaa. Kerran minut vielä löydetään joltain lankaosastolta syömässä niitä;-)

    VastaaPoista
  5. Voi miten ihana kirja! Pian pääsee laittamaan joulua ja talvea voi laitella jo kovaa vauhtia. Joko sinulle on lumiukkomuki? Minä hain uuden talvimuumin jo. Tuo kirjan kansi on niin kaunis ja kiva!

    VastaaPoista
  6. Anne, tämä kirja on ihana. Ihme ellet sinä ole koristellut jo koko taloa;-) Et kai ala hyytyä...Nyt minua huolestuttaa.

    Kävin katsomassa sitä mukia ja lumiukosta huolimatta se ei ollutkaan minun juttu, mutta sen purkin ostan ihan kohta. Ensi kuussa minulla on sitten jo paljon lumiukkoaihetta esillä.

    Minäkin tykkään tuosta kannesta. Olin kahden vaiheilla, laitanko sen kisaan mukaan, mutta en pystynyt ottamaan tuosta valmiista sarjasta mitään poiskaan. Näin yksinkertaisesti saadaan aikaan kaunis kansi!

    VastaaPoista
  7. Täällä 'kotia koristellaan' eli maalaus-remppahommat menossa ja siitäkös mieli pirteänä!

    Katselukirjaksi tämä olisi hyvä, kuten myös se aiempi - Ajan patinaa. (Tietenkin jotain voisi toteuttaakin).

    VastaaPoista
  8. Soolis, pieni remppa on niin innoittavaa! Toivottavasti saamme sitten myös kuvia. Sinähän olet erinomainen kuvaaja.

    Katselukirja on aika hyvä sana, sillä en ole varmaan ikinä katsellut mitään kirjaa niin paljon kuin Ajan patinaa. Tästä aion nyt toetuttaa pari juttua, sillä kaikki mikä liittyy talveen uppoaa minuun kuin kuuma vetsi voihin.

    VastaaPoista
  9. Minulle osa joulua ja sen valmistelua on KATSELLA jouluaiheisia kirjoja ja lehtiä. Peukalo on jysähtänyt keskelle kämmentä, minkäs sille mahtaa. Tai ehkä mahtaisi, mutta katselu ja selailu on vain niin kivaa ja rentouttavaa. Joulukirjoja on kertynyt kiitettävästi, samoin vanhoja lehtiä. Ja nehän ovat kuin uusia kun vuoden välein kaivaa esille.

    VastaaPoista
  10. Johanan, minäkin säästän joululehdet. Ne ovat kiehtovalla tavalla ajattomia.

    Älä vain luule,että minä olen kädentaitaja;-) Tämän kirjan vinkit pystyt toteuttamaan sinäkin.

    Joululehtien selailu on niin antoisaa. Itseasiassa minun joululomani alkaa kuvalla, joka tällä kertaa ei olekaan oma vaan...vanhasta sisustuslehden joulunumerosta! Mutta se sisältää yhden symbolin, joka on alati toistunut kuvissani, eikä se ole koira, vaikka kaikki niin luulevat;-)

    VastaaPoista