keskiviikko 13. lokakuuta 2010

PÖLLÖISTÄ HYÖTYÄ JA HIUKAN HUPIAKIN

Pöllöistä on niin hyötyä kuin hupiakin. No mitä hupia?, joku kysyy. Katso tätä kuvaa ja mieti, miltä tuntuu: alkaako itkettää vai tuleeko mukavasti huvittunut olo;-)

Kerran puutarhastamme löytyi siivestään vairioitunut pöllö. Se tapahtui talvella ja myöhään illalla. Soitimme henkilölle, jonka tiesimme pitävän loukkaantuneiden petolintujen hoitolaa. Hän lupasi tulla noutamaan linnun aamulla, mutta siihen asti meidän piti selvitä. Saimme ohjeet, joissa sitten hyväksi avuksi oli edesmenneen hamsterimme häkki. Mutta miten meni yö, sillä pöllöhän on yöeläin. Seurasimme kuinka lintu katseli meitä ja tuntui kääntelevän päätän täysin ympäri hyvin arvostelevan näköisenä. Lumimies pääsi muutaman tunnin kulutta petiin, mutta minä valvoin pöllön kanssa seurustellen koko yön. Tässä kohtaa haluan muistuttaa, että pöllöä pidetään viisauden symbolina;-) Aamulla viirupöllömme sitten lähti petolintuhoitolaan ja saimme aikanaan  puhelinsoiton, jossa ilmoittettiin, että 'tänään teidän pöllö lensi terveenä vapauteen'.

S. on biologi, joka pitää kiinnostavaa luontoblogia. Hän on ennenkin postannut, miten tornipöllöjä käytetään biologiseen hyönteistorjuntaan Israelissa. Nyt hän kertoo siitä lisää ja myös eräästä pöllöihin liittyvästä uudesta maailmanennätyksestä. Kiintoisaa luontotietoa löydät täältä.

13 kommenttia:

  1. Leena, tuo pöllökuva tuossa on hykerryttävän suloinen, pöllöt on ihania...Kerran olen nähnyt maalla päiväsaikaan pöllön, ja silloin harmittelin, kun ei ole sellaista kameraa, millä voisi etäämältä ottaa kuvia esim.linnuista.
    Tuo kuva vetää suupielet koriviin asti, katso vaikka, jokainen noista on ihan erinäköinen.Eka ehkä vähä tiukkis, toka kattoo, että mitä mikä tuo on? ja kolmas samoilla linjoilla, mutta vähän niinkun että höh...mikäs toi nyt sitten on , vähän uteliaampana.Eikö?
    Ja mamma kattoo vieressä, että uskallapas tulla lähemmäs...

    VastaaPoista
  2. Tuija, just niin: ne ovat kaikki ihan omia persooniaan. Ei tule marraskuun alakuloa, kun tätä katselee. Siis itedän, että nyt on lokakuu, mutta joskut kärsivät eniten marraskuusta...minä taas huhtikuusta, joka...

    VastaaPoista
  3. Ihastuttava pöllöperhekuva! Ja sillä teidän pöllöllä taisi olla onnea,että löytyi loukkaantuneena juuri oikeasta paikasta....

    VastaaPoista
  4. Jael, niin munkin mielestä;-) Ja nimenomaan, sillä kaikki eivät ehkä olisi välittäneet. Minusta kaikki linnut ovat kiinnostavia, mutta eritoten petolinnut. Joskus kun istun tässä kirjoittamassa, haukka istahtaa parvekkeen kaiteelle ja katsoo ikkunan läpi minua. Huikea tunne.

    VastaaPoista
  5. Kyllä noilla on kaikki mun aamuilmeet hanskassa ;-) Ihania pöllöjä.

    Kerran nukuin viikon huoneessa, jonka yhdessä nurkassa katseli ilves minua ja toisessa taas haukka. Jotenkin oli ikävä nukahtaa, kun neljä kiiltävää silmää tapitti jatkuvasti.

    VastaaPoista
  6. Hauska kuva. Upeat värit siinä!

    Pöllöä en ole koskaan nähnyt, mutta minusta ne ovat hauskoja - ja kyllä, viisauden symboleja. Pallas Athene, viisauden ja sodankäynnin jumala kreikkalaisessa mytologissa, kuvattiin pöllö symbolinaan. Pallas Athenen kerrottiin syntyneen Zeuksen päästä. Hänellä kun oli tarun mukaan suunnaton päänsärky, että pyysi Hefaistosta kumauttamaan kirveellä päätään - mikä kuulostaa kyllä hullulta ... Kirveen tekemästä säröstä nousi Pallas Athene.

    VastaaPoista
  7. Birgitta, sama täällä. Mulle ei kukaan saa edes puhua ennen kuin olen saanut ison mukillisen ihanaa kahvia ja Hesarin.

    Voi, mutta ne olivat murhattuja...Jos olisivat olleet eläviä... Mun ystävät heräsivät kerran mökillä siihen kun kauheesti viuhui yläpuolella: Lepakot olivat tulleet vierailulle.

    Tuure, eikö vain.

    Et ole koskaan nähnyt pöllöä! Mutta silti osasit kertoa tämän huiman tarinan...,se on jotain se. Muuten, mistä luit tämän tarinan? Ihmeellsitä, että minä en ole siihen törmännyt, siksi kysyn.

    VastaaPoista
  8. Minäkin olen seurannut S.:n luontoblogia, siellä on kiintoisaa luettavaa ja hyviä kuvia. Pöllön pesälläkin olen jo käynyt.

    Eikö olekin hassua, että tätä viisauden symboolia pidetään myös tyhmyyden vertauskuvana?
    Kuka tässä nyt on ihan pöllö?

    Tämä pöllökuva on mainio, ei yhtään pöllömpi kuva. :)))))

    VastaaPoista
  9. Unelma, minä rakastan S.:n blogia! Kirjoitin ylppäreissä hyvät pisteet biologiasta ja kasvioppi oli 10 todistksessa. Kun kerättiin kasveja, keräsin tuplana mitä piti ja opettelin nimet latinaksi vaikka silloin ei enää tarvinnut...

    Muistanko väärin, vai onko siitä joku satukin olemassa, miksi pöllö-sana voi tarkoittaa myös tyhmää. Lestenkirjoissahan pöllö esiintyy usein silmälasit päässä, karttakeppi toisessa ja kirja toisesa 'kädessä'.

    Todellinen hyvänmielen kuva!

    VastaaPoista
  10. Latinan oppimäärään liittyy myös taruston tuntemus, opettajalta olen siis kuullut :)

    VastaaPoista
  11. Porin Suomalaisessa Yhteislyseossa ei ollut minun aikann latinaa.

    VastaaPoista
  12. Oi, ihana kuva ja kyllä saa suun hymyyn. Ovat niin pöllöjä! Mutta en tarkoita tyhmiä, hullua että pöllö Suomessa voi tarkoittaa myös tyhmää. Viisauden symboliksi pöllö on varmaan päässyt siksi kun näyttää niin viisaalta kun istuu jossain oksalla ja tarkkailee ympäristöään.

    Sinut voin hyvin kuvitella höpöttämässä pöllölle koko yön! :-)

    Tästä tuli mieleen aivan muu juttu,jonka haluan kertoa. Minulla on 85 vee ystävä joka meni opiskelemaan vanhalla iällä ja 58 vuotiaana sai B.A in English Literature Haifan yliopistossa. Sitten harkitsi jatkaa M.An opinnot, mutta ajatteli että onko siinä sillä iällä mitään järkeä. Meni juttelemaan yliopiston 'opintoneuvojan' kanssa asiasta ja tämä henkilö antoi seuraavan neuvon: "Kyllähän se kannattaisi, varsinkin kun ajattelee että sitten kun olet vanha ja alat puhua itsellesi, niin voit ainakin keskustella viisaan henkilön kanssa." Kohtalo olikin toisenlainen, sillä juuri kun oli kirjautunut opiskelemaan, tapasi yliopistolla professorin, johon rakastui. Miehestä tuli elämänsä rakkaus, menivät naimisiin ja opinnot jäi. Mutta valitettavasti mies eli vain 4 vuotta. Mutta ystäväni ei ole koskaan katunut ratkaisuaan! Eikä vieläkään ole niin vanha että puhuisi itselleen. Mutta minä jo tällä iällä usein keskustelen itseni kanssa. Mielelläni puhuisin myös pöllöille!

    VastaaPoista
  13. S., minä olen juuri näitä eläinten kanssa keskustelijoita;-)

    Miten hurmaava tarina sinulla onkaan. Sen pitäisi levitä, sillä se osoittaa todeksi Rakkaden Suuren Ihmeen. Rakkaus ei katso ikää, ei näköä, ei paikka, se ei kysy lupaa, se on villi lintu!

    VastaaPoista