Älkää ikinä ottako koiraa hetken mielijohteesta, sillä koira tarvitsee paljon aikaa ja huomiota sekä omistajat, jotka rakastavat sitä!
Ilsen mekko on niin kaunis, että...haluaisin tuollaisen itsekin ensi suveksi!
Niin, ja Ilsen myötä heräsi ajatus uusia eräs vanha teksti, jonka kuvat eivät kovin tasokkaat, mutta teksti sydänverellä kirjoitettua. On tullut paljon uusia lukijoita ja olen usein havainnut, että jos jaksetaan rollata 70 tekstiä, ei välttämättä enää kiinnosta klikata sitä kohtaa 'vanhemmat tekstit'. Ihailkaa nyt tätä kuvaa, lähden vähäksi aikaa puutarhaan oman novascotialaiseni kanssa ja sitten...
Jos ihmettelette, miksi ei tässä kohtaa ole kirjaa, niin ei ole. Lumimies lähti reissuun ja taas tapahtui jotain, mikä vei kaiken aikani, huomioni, energiani...
Ihana Olga.Aivan ihana, onko hänellä vedenvihertävät/harmahtavat silmät. Ne on niin hauskat, kun koirilla yleensä on tummat silmät.
VastaaPoistaSe on niin totta, että koira tarvisee paljon seuraa, tiedän sen, koska omistan erään kyläluudan, ja koirapuistojen suurkuluttajan. Se rakastaa kaikkia mikä liikkuu neljällä tai kahdella jalalla ja vaikka ei liikkuisikaan, kunhan haisee hyvälle.
No mitä puutarhassa oli? Vieläkö kukkii/ei kuki ja kyllästyttää koko puutarha? Mulla vähän jo töks, töks. tökkii, mutta vielä viimeinen tiristys perjantaina sitten se on tältä erää loppu/slut.
aurikoisia päiviä sinulle.
Tämä on ihana postaus! Tuo Harjukaupungin salakäytävät on kiinnostavan oloinen kirja ja Ilsen blogi kaikkine tunnelminen yksi blogimaailman kirkkaimmista helmistä.
VastaaPoistaToivottavasti sinulla on ollut antoisa iltapäivä puutarhassa oman ihanan Olgasi kanssa.
Tuija, jos tuo koiruus olisi minun, en nyt kantaisi surun usvaa. Tuo on Ilsen koira, mutta laitan tänään kuvia meidän vanhasta Olgasta. Ilsen koira on selvästikin nuori vielä ja paljon ihania yhteisiä vuosia edessä.
VastaaPoistaMinulla puutarha alkaa tökkiä heinäkuussa, mutta syyskuussa olen taas ihan kierroksilla. Minulla on paljon ruskakasveja: tuurenpihlajia, pilvikirsikoita, maatiaispihlajia, vaahteroita, mongolian vaahteroita, villiviiniä, korallikanukoita ja sen lisäksi nyt ovat kukassa syyshortensiat ja vieläkin kuutamohortensia. Mustilan hortensia on jo lakannut. Kultatyräkit eivät taida olla mun juttu totesin tänään;-) Kurtturuusut kukkivat täysillä ja kohta aloittaa ihmekukka, jonka sain eräältä satunnaisesti tavatulta ihanalta mummelilta: lokakuun asteri! Vannon, että se kukki viime vuonna lumessa!
En voi nyt kuvata, sillä 1) Olen liian kiireinen b) Lumimies, joka eniten kuvaa, on myös nyt poissa ja c) kameramme taitaa ihan kohta irtisanoa itsensä, sillä kuvien laatu on ollut aika ajoin tosi huono.
Tuija, piipahdankin sulla kohta. Ajattelin vielä istttaa vähän callunoita viikonloppuna ja sitten se on loppu, paitsi: haravointi ja jänisverkot.
Lumiomena, kirja on takuulla kiinnostava. Tämä kuva Ilsen mekosta ja punaturkista on yksi tämän vuoden huippu - jos minulta kysytään. Kun tein sen koiruuspostausken laitoin Ilsen koiruuden kuvan vesinoudossa ja Ilse vastasi arvanneensa,että valitsen sen kuvan. Nyt voin paljastaa, että valitsin oikeasti tämän, mutta tiesin, että tälle tulee vielä käyttöä...
Ihana, kaunis Olga..
VastaaPoistaRakastan koiria mutta en juuri nyt ota, koska hän ei saisi sitä aikaa, jonka tarvitsisi minulta..
Onneksi saan aina välillä tyttäreni koiraa luokseni..
leena, ystäväiseni..
ethän vain minusta masentunut?
Halauksin !
Hanne, pitäsihän sun Olga tuntea...En sinusta...en. Sinun kuvastasi teen voimataulun. Vien sen oikein kehystämöön.
VastaaPoistaOlga on vanha, vanha...Hanne! Toivon vielä yhtä joulua, mutta se ei ole varmaa.
Oooh! No yllätit kyllä. :)
VastaaPoistaIhanasti. :)
Voi vitsi. Ihan kesäisiin tunnelmiin palasin tämän myötä. Meidän koiratyttömme ei ole hänkään ihan nuori enää (vaikka käytöksestä voisi toisin päätellä), vaan kohta jo kuusi. Monet kysyvät, että onko se pentu vielä, kun ensi kerran näkevät. No huh, ei ole, vaikka virtaa riittää.
Kiitos, Leena! Olen otettu. Mekko on myös minusta ihana, edellisekesän aleista ostettu. :) Voi hyvin, jään nyt odottamaan sitä vanhempaa osastoa.
Ilse, olisin kysynyt kankaan kuosin, jos olisit sen teettänyt. Olen vihdoinkin löytänyt ompelijan, itse en siis osaa ommella yhtään, joten miksei voisi joskus ompeluttaa mekkoa.
VastaaPoistaKuule, 6 vuotias nova on ihan pentu vielä. Olgalla on tuo suuuuuri ikä ja nivelrikko ja kuurous, mutta joka ilta pitää leikkiä nannapiilotusleikkiä. Hän ei suostu nukkumaan ennen! Opetelkaa varuilta viittomat, jotka liitätte puheeseenne. Me teimme sen kuin vahingossa, joten meiltä tämä sujuu, Lumimieheltä ja minulta, mutta ei muilta. Hänen Majesteettinsa siis määrittää nyt meitä tosi paljon, mutta en valita, vain hiukan etukäteen suren tulevaa...
Sanotaan, että noutaja ei ole ksokaan aikuinen, vaan leikkii sateenkaaren tuolle puolen. Ehkä minä siksi olenkin näissä psynyt. Ja kun Euroopan kiertolaisvuodet ovat ohitse, ei ole mahdotonta, etteikö...,mutta Olga on nyt tärkein.
Ilse: 'Leena, mä arvasin minkä kuvan sinä valitset'. Really;-) Tämän otin ennen sitä vesinoutokuvaa. Pysähtynyt hetki, mekon ja koiruuden kauneus, läheisyys.
Kuva täynnä kauniita asioita.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, mekko (tai hame?) on ihana, ottaisin samanlaisen mielelläni =) Koira vaikuttaa reippaalta ja iloiselta veijarilta. Sen kanssa saisi varmasti tehdä pitkiä lenkkejä, nauttia ulkoilmasta ja vauhdista.
Birgitta, eikö vain. Pidän siitä salaperäisyydestä, mikä jää, kun 'matten' kasvot eivät näy. Siitä syntyi kuvan tunnelma.
VastaaPoistaMekko-sanaa käytin siksi, kun se tuntui niin vanhanaikaiselta;-) Minä teettäsin tuolla kankaalla kotelomekon, sillä olen sitä tyyppiä.
Novascotialainen on kova liikkumaan ja myös tarvitsee paljon liikuntaa ja myös uimista. Minä kävelin ennen 5-10 kilometriä Olgan kanssa säässä kuin säässä. Nyt en voi hänen nivelrikkonsa takia. Mutta hän saa vaeltaa vapaana puutarhassa ja lehdossamme ja vahtia lehmuksiamme.
Kaunis kuosi mutta vielä kauniinpi koira :) Novat <3 Olgalle rapsutuksia ja hyvää vointia.
VastaaPoistaAnne, tottakai koiruus on kaunein! Joku voisi jäävätä meidät, koska mulla novascotialainen ja sulla niitä kaksi. Kuulin tänään eräästä joka nouti novan Kanadasta...
VastaaPoistaKiitos!, Olga voi jo paremmin, mutta pelästys oli kauhea. Olen niin paljon rapsuttanut ja hieronut ja pussannut, että ihme jos ei siitä tokene!
Olgahan ei tuossa kuvassa ole, mutta nuori iloinen tolleri kuitenkin! Kahlailen blogissasi sinne tänne, yritän bongailla Olgan kuvia ja samalla katson, että mihinkäs tulinkaan. Kiitos vierailustasi Melukylässä, polun jo tunnet, saa tulla uudelleen.
VastaaPoistaVoi että meitä koirien ystäviä. <3 Kiitos teille kaikille kauniista sanoistanne ja Leenalle erityisesti, kun nostit tämän kuvan esille. Minustakin se on kyllä ihana.
VastaaPoista(Vaikka turkki oli ihan hirveä! Edelliskesinä laitoin sen Exspot-myrkyn sääskitorjunnaksi, ja tänä vuonna sen jälkeen lähtivät kaikki karvat ja tuloksena oli kuvan mukainen kalju tolleri! En laita sitä myrkkyä enää koskaan. Kuulin toiseltakin naiselta, että näin oli käynyt kultaisennoutajan kanssa. Täällä meillä päin eläinlääkärikin oikein suosittaa sitä, koska kyllä hyttyset kiusaavat koiria ihan yhtä lailla kuin ihmisiä.
Joo, olipa se yhdistelmä tänä kesänä: hirveä karvanlähtö ja ryömivä vauva. :))
Krisu, etsippä puutarhakuvasarjaa sekä tältä suvelta että edelliseltä, siellä löytyy Olgaa lemmikeissä edestä ja takaa. Ja viime elo- syyskuulta kuva Olgan katse, jona päivänä Lumies oli jälleen reissussa ja luulin, että on Olgan viimeinen päivä, kunnes eräs Ihana Kustannusherra kertoi minulle luontaistuotteesta nimeltään Fortiflex. Viikon päästä Olga juoksi! Tulin luoksesi Jaelin kautta ja usuttaman ja putosin täydesti siihen mustavalkokuvaan, joka oli kuin meidän Olga. Nyt yritän polkua tästä sinuun...
VastaaPoistaIlse, se myrkky ei käy noutajille eikä springereille - ainakaan. Näillä roduilla herkkä iho. Minä laitan huhtikuun lopulla punkkipannan ja vaihdan vielä heinäkuussa uuden, että 'virtaa' riittää. Olga on aina ollut paljon puutarhassa ja lehdossamme ja on oikein punkki-imuri, mutta tuo panta on kyllä auttanut, eikä siitä ole sivuoireita ollut.
Ilse, muista sinäkin tuo Fortiflex, kun koirasi ikääntyy. Kaikilla noutajilla tuppaa olemaan nivelongelmia 10+ viimeistään, kun on tullut täyteen.
No, minulla oli 25 vuotiaana vauva ja labradorin pentu. Molemmat saivat omat puruuttunsa, kun hampaita alkoi tulla. Pentukoira sai semoisen luun, josta ei irtoa mitään, mutta sai hiottua siihen teräviä naskaleitaan. Eräänä päivänä löysin ryömivän lapseni järsimästä tuota luuta. Ensin pysähtyi henki, sitten aloin nauraa ja totesin, että 'tuolle lapselle ei ainakan tule allergioita' ja niinhän siinä sitten kävi, että altistus oli riittävä ja toimi kuin rokote: Ei ikinä mitään allergioita. Merillä taas oli kaikki allergiat.
Ja eipä kestä! Tämä kuva kuuluu kolmen kauneimman sarjaa, jos valitsisin blogien tämän vuoden vaikuttavimmat kuvat. Yksi tulee Lumiomenalta ja yksi...Tämä listahulluus on kyllä kauheeta;-) Valitaan nyt vaikka ensin ne kauneimmat kirjan kannet...