torstai 20. elokuuta 2009

NOW AND THEN I'LL WANT TO BE THE STORYTELLER...

Now and then I want to tell you the short story. The book which I chose is Italo Calvino's novel 'Marcovaldo ovvero Le stagioni in città'. I'm sorry that we cannot do this together in the front of the open fireplace... ,but we can do it here, in my blog! And I'll write you more Marcovaldo stories later on.

Silloin tällöin haluan kertoa teille lyhyen tarinan. Kirja, jonka valitsin on Italo Calvinon Marcovaldo eli vuodenajat kaupungissa (Tammi, 1986). Olen pahoillani ettemme voi tehdä tätä yhdessä takkavalkean ääressä... ,mutta me voimme tehdä sen blogissani! Ja minä kirjoitan teille lisää Marcovaldon tarinoita myöhemmin.

14 kommenttia:

  1. Minäkin olen pahoillani,sillä olisi mukava kuulla tuo tarina....

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jael!, nyt teksti lienee ýmmärrettävää kieltä...

    Siis varmuudeksi: Tämä Calvinon kirja Marcovaldo sisältää niin kivoja ja lyhyitä tarinoita, että keksin tuoda niitä blogiini aika ajoin. Tämä sienikertomus on opettavainen, hienolla tyylillä kirjoitettu eli tarkoittaa tässä: miten paljon voidaan tuoda ilmi lyhyessä kertomuksessa ja sen lisäksi tämä on nyt juuri ajankohtaan sopiva.

    Jael, saatan ostaa myös sienikuivurin. Sain idean siitä sun kuvasta!

    VastaaPoista
  3. Nyt on tullut uusintapainokset melkein kaikista Calvinoista! Jos vanhemmat eivät muistuttaisi koko ajan lamasta, lamasta ja ysikytluvusta, menisin ja ostaisin ja lukisin kaikki kymmeneen kertaan! Mutta kun on lama ja kitsaat vanhemmat, kun on vanhempia kuunteleva järjen ääni ja laiha lompakko, tuollaista suurta hauskuudensekaista hulluutta ei hevin leikitä.

    VastaaPoista
  4. Muuten, tuo on onnistunut kansi jos jokin on!

    VastaaPoista
  5. Sinäpä osaatkin hullutella ajatuksilla ja sanoilla. Vanhempiasikin osaat "torua" suloisen ymmärtäväisesti ja lempeästi. Minä pidin "lama"kommentistasi. Sinä et ruoki lamaa, mutta ymmärrät niitä, joiden on pakko....

    VastaaPoista
  6. Tuure-kulta, minä olen yksi niistä, joka sinun ikäisenä luki yhden pitäjän koko kirjasston kaikki kirjat (paitsi sota- ja uskonnolliset). Eikö sinulla ole kirjastokorttia! Ostat sitten 'helmet' omiksi kun ne tulevat alennusmyyntiin. Niin minä olen toiminut aina. Vasta nyt, toinen jalka haudassa, pystyn joskus ryntäämään ja ostamaan 'helmen' heti omakseni.

    VastaaPoista
  7. Tuure, toivottavasti pidät tuota kantta onnistuneena sitten, kun julkaisen sen joulukuussa. Vai pitäsikö minun ottaa vain tuolta tarina ja laittaa joku muu kuva. Ei!

    VastaaPoista
  8. Mutta myönnän: Harri Manner on tiennyt, mitä teki! Tuo kansi on upea oivallus!

    VastaaPoista
  9. Tuota sanojen käytön pikkuruista viisautta on tullut opeteltua kun on ollut kyniä ja papereita huone täynnä! Mutta en ennen ole kirjoittanut näin railakkaasti. Se on uutta! Luulisin että yksi syy on Saramago, toinen tämä blogi, ja kolmantena liian nopea juoksutus aivoissa - ajatukset edeltää muistia aivan liian paljon! Hidastaisivat vähän ja antaisivat tasoitusta!

    Minun täytyy siis ryhtyä taas kirjastoilemaan. Se jäi, kun isotätini kuoli ja minä sain hänen kaunokirjallisuudensa - ja se jäi, kun siirryin stadiin kouluun, kun ovat houkuttelevasti suomalaiset ja akateemiset ja nyt antikvariaatitkin koulumatkalla!

    Mutta mitä tuo julkaiseminen joulukuussa tarkoittaa?

    VastaaPoista
  10. Ja neljäs tekijä on seura, jossa nyt olet!

    Ehdottomasti kirjastoon!

    Tuure, minähän selitän, että aion kirjoittaa teille, siis lukoioilleni koko Marcovaldon. Tuon, 'now and then' aina yhden kivan lyheyn tarinan kirjasta. Silloin olen kuin 'storyteller' (vrt. Maalouf), mutta puuttuu takka, jonka ääressä ´kaikki istuisimme ja saisin lukea teille ääneen vrt. Schlinkin Lukija.

    VastaaPoista
  11. Jaa! En tajunnut vain viittausta tulevaan ... hidasta! siis minä.

    VastaaPoista
  12. Ehkä et ollut jaksanut/ehtinyt lukea tekstiäni ennen kuin kommentoit. Minulle käy usein niin;-) Yritän opetella slow lifea, mutta ei meinaa millään onnistua.

    Minusta tuo idea on söötti! Nyt se tuli kuin tähti olisi pudonnut ja olisin ehtinyt toivoa, sillä luen nyt kirjaa, jota haluan nauttia - hitaammin. Kirja on minun kirjallsita unelmaa, jossa myös melkein myyttien puolelle meneviä sattumuksia ja sen verran paljastan, että yksi juonne kirjassa on äärettömän vanhojen kirjojen konservointi! Olen tulessa. Kohta suljen koneen ja menen lukemaan. Ymmärräthän!

    VastaaPoista
  13. Ymmärrän! Minullakin on välin hankaluuksia tämän temmon kanssa - vauhtia on liikaa! Ja sitä jarruttelen vaikkapa näin lukutauoin.

    VastaaPoista
  14. Niinpä! Sinulla se on tempo ja minulla kuuma veri;-) Minua ei moni asia pysäytä, mutta kirja kylläkin. Opetellan, edes yritetään, pitää myös breikkejä.

    VastaaPoista